Ala-asteen viikon lounaat, ei käytännössä juuri ollenkaan lihaa enää
IL artikkelissa esimerkkin Helsinkiläisen ala-asteen lounaslistasta:
Ma: bataatti-kikhernepataa, pinaattiohukaisia, perunasosetta, puolukkasurvosta
Ti: kikherne-kookoskeittoa, broilerikeittoa, vaaleaa leipää, kikhernelevitettä
Ke: härkis-makaronilaatikkoa, liha-makaronilaatikkoa, ketsuppia
To: härkischiliä (mexican), nyhtökaura-kasvispyttipannua, täysjyväriisiä, ketsuppia, ruisleipää
Pe: härkäpapupyöryköitä, lahna-kirjolohipuikkoja, perunaa, sitruunaista majoneesikastiketta
Tuossa siis lihaa tai kalaa vain 3 päivänä ja silloinkin ihan minimaalinen määrä. Esim tiistain kanakeitossa ja keskiviikon makaronilaatikossa tuskin juurikaan lihaa. Ainoastaan perjantaina kalapuikkoja missä lihaa ihan syötäväksi asti.
Ei ihme jos lapset ei enää jaksa oppia mitään ja välitunneilla haetaan pikaruokaa ja energiajuomaa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8ae66af9-1339-4096-86ca-12288c516d95
Kommentit (313)
Suomalainen maatalous voidaan siis ajaa kokonaan alas, koska helsinkiläisissä kouluissa (tai keskuskeittiön asiakasyhteisöissä) syödään vain ulkomailla tuotettua ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten mä ysärillä selvisin hengissä koulussa, kun ruokalistalla oli ne samat pinaattiohukaiset ja makaronilaatikot kun tänäkin päivänä... Eiku ainiin, ihan hyvin, koska ysärillä ei kouhkattu noista
Syömisestä tuli vaikeaa siinä vaiheessa kun tavan tallaajat alkoi stressaa jotain makroja.
Meidän koulussa abit saivat valita penkkaripäivän ruuan ja lähestulkoon aina he valitsivat pinaattiohukaiset. Mutta meillä olikin niiden pinaattiohukaisten lisukkeena ruokaisaa salaattia, jossa oli juusto- ja makkarapaloja ja salaatinkastikekin oli majoneesipohjainen.
Tuon ruokalistan jälkeen ymmärrän, miksi lähikaupassa on laumoittain lapsia klo 12 jälkeen. Kolmioleivät, paistopisteen tuotteet jne. ovat suosittuja kikhernetahnan sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän ne lapset mun isoäidin aikana oppivat, kun ruoassa ei välttämättä ollut juuri lainkaan proteiinia?
Riippuu milloin se oli, mutta kyllähän puutostauteja oli, ja ne vaikuttivat paitsi oppimiseen, myös terveydentilaan pitkälle tulevaisuuteenkin. Mun appiukko sai riisitaudin ja jalat vääntyivät lopuksi ikää.
Minunkin äidillä oli riisitauti ja siitä muistona vääntyneet jalat. Hän kertoi, että maitoa olisi kovasti tehnyt mieli, mutta ei sitä saanut koskaan tarpeeksi. Kai se kroppakin huusi ravinteiden puutetta, mutta ei köyhässä perheessä ollut varaa ruokkia lapsia kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Ei tartte mennä kuin meidän vanhempien ikäluokkaan, niin kouluruoka saattoi helposti olla pelkkää puuroa tai jotain keittoa. Ja elämänmeno oli fyysisesti aktiivisempaa kuin nykyään ja silti kummasti koululaiset pärjäsivät.
Kyllä silloin myös syötiin koulussa napa täyteen. Haettiin näkkäriä ja maitoa kyytipojaksi, muistan voinapitkin. Hyvälle maistui.
Nyt kuulemma monin paikoin kasvissörsseleitä vierastetaan. Ehkä kynnelle kykenevät hakevat lähikaupasta herkullisempia eväitä.
Jotain yhteiskunnassa on pielessä, jos rikoksentekijöille annetaan laadukkaampi lounas kuin koululaisille. (Liha ei tee välttämättä ruoasta laadukkaampaa, vaan kokonaisuus)
Mutta koulujen tarkoitus ei ole olla vastuussa lapsen ravinnonsaannista, vaan se on kotien tehtävä. Kun toisaalta taas kaikilla lapsilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia saada kotona ravinteikasta ruokaa, niin sitä tulisi saada koulussa edes pieni määrä.
Ihmettelen, miksi lihalle tarjotaan vaihtoehdoksi tuota vegaanista. Vegaaninen ruokavalio on äärimmäinen vaihtoehto ja melko tuore villitys. Jos halutaan, että ihmiset vähentävät lihan syöntiä, niin miksi se vaihtoehto on tuo ääripää? Mihin hävisi lakto-ovo-vegetarismi, joka oli jossain vaiheessa se oletusarvo kasvissyöjille? Tuo maidosta ja kananmunista kieltäytyminen on todella suuri ongelma, kun yritetään koostaa ravitsevaa ruokavaliota.
Kermaa ja voita käyttämällä saa ruokaan hyvää makua ja myös nostettua sen energiapitoisuutta. Kananmuna on käypäinen proteiini, joka on todella ravitsevaa. Pitääkö koululaisten pakata evääksi kermaa, voita ja mausteita, että saavat koulun kasvisruuista maistuvampia? Ja spaghettipäivänä omat parmesan-jauheet mukaan.
Miten teinipojat pärjää jos kasvisruoka ei mastu ja he syövät isoja annoksia?
Vierailija kirjoitti:
No onhan toi nyt köyhä ruokalista. Ihan ketsuppikin pitänyt listata erikseen, jotta ois jotain täytettä.
Surku niitä, joiden vatsa ei kestä tota papuherne-määrää.
...ja sitten vedetään paistopisteeltä pussillinen pullaa. Litran mehu päälle.
Voi perhe sentään, että on nykyvanhemmat surkeita, ja opettavat tuon uhriutumisen ja avuttomuuden, muiden hoidettavaksi heittäytymisen lapsilleenkin.
Osaatteko laittaa eväitä lapsillenne, jos tiedätte, ettei nirppanokkanne suostu syömään tarjottua ruokaa? Vastuu lapsen ravinnosta on pääasiassa vanhemmilla, ei yhteiskunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen maatalous voidaan siis ajaa kokonaan alas, koska helsinkiläisissä kouluissa (tai keskuskeittiön asiakasyhteisöissä) syödään vain ulkomailla tuotettua ruokaa.
Onko kaura mielestäsi ulkomaista? Kookos ja bataatti oli tuossa alotuksessa ulkomailta, samoin sitruuna ja mausteet. Juu, maatalous alas, me syödään vain sitruunaa ja kookosta.
On nämä perskokkareet yksinkertaisia.