Ala-asteen viikon lounaat, ei käytännössä juuri ollenkaan lihaa enää
IL artikkelissa esimerkkin Helsinkiläisen ala-asteen lounaslistasta:
Ma: bataatti-kikhernepataa, pinaattiohukaisia, perunasosetta, puolukkasurvosta
Ti: kikherne-kookoskeittoa, broilerikeittoa, vaaleaa leipää, kikhernelevitettä
Ke: härkis-makaronilaatikkoa, liha-makaronilaatikkoa, ketsuppia
To: härkischiliä (mexican), nyhtökaura-kasvispyttipannua, täysjyväriisiä, ketsuppia, ruisleipää
Pe: härkäpapupyöryköitä, lahna-kirjolohipuikkoja, perunaa, sitruunaista majoneesikastiketta
Tuossa siis lihaa tai kalaa vain 3 päivänä ja silloinkin ihan minimaalinen määrä. Esim tiistain kanakeitossa ja keskiviikon makaronilaatikossa tuskin juurikaan lihaa. Ainoastaan perjantaina kalapuikkoja missä lihaa ihan syötäväksi asti.
Ei ihme jos lapset ei enää jaksa oppia mitään ja välitunneilla haetaan pikaruokaa ja energiajuomaa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8ae66af9-1339-4096-86ca-12288c516d95
Kommentit (313)
En tiedä miten mä ysärillä selvisin hengissä koulussa, kun ruokalistalla oli ne samat pinaattiohukaiset ja makaronilaatikot kun tänäkin päivänä... Eiku ainiin, ihan hyvin, koska ysärillä ei kouhkattu noista
Syömisestä tuli vaikeaa siinä vaiheessa kun tavan tallaajat alkoi stressaa jotain makroja.
Onhan tuossa nyt lihaa useampana päivänä ja muina päivinä kasvisproteiinia. Kyllä se on oletusarvo että lapset syö päivässä muutakin kuin kouluruokaa niin sen lihavajeen voi täyttää sitten kotona jos tarve vielä on. Sitä lihaa nyt muutenkaan tarvitse kenenkään joka aterialla syödä.
Mitenköhän ne lapset mun isoäidin aikana oppivat, kun ruoassa ei välttämättä ollut juuri lainkaan proteiinia?
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän ne lapset mun isoäidin aikana oppivat, kun ruoassa ei välttämättä ollut juuri lainkaan proteiinia?
Riippuu milloin se oli, mutta kyllähän puutostauteja oli, ja ne vaikuttivat paitsi oppimiseen, myös terveydentilaan pitkälle tulevaisuuteenkin. Mun appiukko sai riisitaudin ja jalat vääntyivät lopuksi ikää.
Vierailija kirjoitti:
Täällä nämä ibsit ja öbsit valittavat - lääkärintodistuksella on ennenkin saanut diettiannokset, kun muuten tarjolla on ko vaivaan sopimatonta ruokaa. Koko porukan ei tarvitse niiden mukaan syödä.
Jaa, mistäs saa sellaisen todistuksen että ibs:llä saisi itselleen sopivaa ruokaa?
Mulle ainakin lääkäri sanoi että ibs ei ole sairaus, vaan enemmänkin toiminnallinen vaiva, joka on hyvin yksilöllinen (eli se mitä toisen ibs:n vatsa ja suolisto kestää, toisen ei, lisäksi kuvaan kuuluu oireiden suurikin vaihtelevuus esim. koetun stressin mukaan).
Vierailija kirjoitti:
Vankien ruokakustannukset pienemmäksi, ja kouluruokien laatu paremmaksi.
Kunnat päättävät ihan itse siitä, paljonko kouluruokaan satsataan.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa nyt lihaa useampana päivänä ja muina päivinä kasvisproteiinia. Kyllä se on oletusarvo että lapset syö päivässä muutakin kuin kouluruokaa niin sen lihavajeen voi täyttää sitten kotona jos tarve vielä on. Sitä lihaa nyt muutenkaan tarvitse kenenkään joka aterialla syödä.
Peruskoulun ajatus alunperin nojaa tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja ainakin mahdollisuuksien välisten erojen vähentämiseen. Peruskoulua käy rikkaat ja köyhät. Rikkaat saa epäilemättä päivittäiset ravintoainetarpeensa tyydyetyksi kotona. Köyhät ei. Ja se on syy, miksi koulun ruoka ei saa olla laadutonta paskaa ideologian pakottamana. Aminohapot on ihmiskunnan kehityksen aikana luoneet aivojen kognitiot niin kyvykkäiksi, kuin mitä ne nykyään on, ruokavalioon sisältyvien aminohappojen ansiosta. Kasvisruokavalio ei valitettavasti täytä ilman lihaproteiinia niitä ehtoja, mitä korkeammat kognitiiviset kyvyt vaatii. Vaikka kuinka niin toivoisimme tai haluaisimme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TÄMÄ! 1980- luvulla oli puuroa, keittoa, ja lihaa korkeintaan kastikkeina. Suuri osa oli juureksia, näkkileipää, maitoa, viljatuotteita. Ja hyvin pärjättiin, ja ei ollut nälkä. Ja kotona aamulla syötiin puuro. Päivällinen oli klo 17, ja iltapala ehkä näkkäriä. Ei ollut välipaloja tms. Hyvin pärjättiin.
Osasta (loppuosa) samoja muistoja. Minä kävin isoa koulua pk-seudulla. Ruoka tehtiin koulun omassa keittiössä. Ja ei, puuroa ei ollut usein. Olisko ollut kerran kuudessa viikossa ohrapuuroa (hyvää), jonka lisäksi oli paksun tankomakkaran kokoisesta maksamakkarasta reilu siivu n
Ymmärrättekö ollenkaan, että ruokalistoja on muutettu terveellisemmiksi. Lasten parhaaksi. Nyt kun tietoa ultraporsessoidun ja punaisen lihan vaarallisuudesta on enemmän, ei kukaan vastuullinen ihminen enää syötä lapsille sellaista ruokaa, että heille tulee suolistosyöpä, korkea kolesteroli ja kuolevat ennen aikojaan johonkin infarktiin.
V-u mitä paskaa! En syöttäisi tuollaisia pöperöitä muille kuin siimahäntäisille rotille...
Mitäs vikaa ruossa ruokalistassa muka on? Hyvä ja monipuolinen minusta. Ei lihaa/kalaa/kanaa ole tarkoituskaan syödä joka päivä. Katsokaa vaikka uusia ruokasuosituksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän ne lapset mun isoäidin aikana oppivat, kun ruoassa ei välttämättä ollut juuri lainkaan proteiinia?
Riippuu milloin se oli, mutta kyllähän puutostauteja oli, ja ne vaikuttivat paitsi oppimiseen, myös terveydentilaan pitkälle tulevaisuuteenkin. Mun appiukko sai riisitaudin ja jalat vääntyivät lopuksi ikää.
Joo, paitsi ettei riisitauti tule proteiinin, tai varsinkaan lihan, puutteesta. Se tulee yleensä D-vitamiinin puutteesta, joskus myös kalsiumin tai fosforin puutteesta. Minunkin isä sai sen, sota-ajan lapsi. D-vitamiinia saa kalasta, maidosta, sienistä, maksasta ja kalanmaksaöljystä. Jos ei syö tarpeeksi kalaa, nykyään suositellaan talvella D-vitamiinilisää.
Paluu kuuskytluvulle.
Ma Grahampuuro. Näkkileipä ja lasi maitoa.
Ti makaroonivelli, näkkileipä lasi maitoa.
Ke
kaksi keitettyä perunaa, ruskea kastike, porkkanaraaste, näkkileipä lasi maitoa.
To hernekeitto lasi maitoa ja näkkileipä.
Pe kalakeitto, lasi maitoa ja näkkileipä.
La marjapuuro, lasi maitoa ja näkkileipäsiivu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuossa nyt lihaa useampana päivänä ja muina päivinä kasvisproteiinia. Kyllä se on oletusarvo että lapset syö päivässä muutakin kuin kouluruokaa niin sen lihavajeen voi täyttää sitten kotona jos tarve vielä on. Sitä lihaa nyt muutenkaan tarvitse kenenkään joka aterialla syödä.
Peruskoulun ajatus alunperin nojaa tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja ainakin mahdollisuuksien välisten erojen vähentämiseen. Peruskoulua käy rikkaat ja köyhät. Rikkaat saa epäilemättä päivittäiset ravintoainetarpeensa tyydyetyksi kotona. Köyhät ei. Ja se on syy, miksi koulun ruoka ei saa olla laadutonta paskaa ideologian pakottamana. Aminohapot on ihmiskunnan kehityksen aikana luoneet aivojen kognitiot niin kyvykkäiksi, kuin mitä ne nykyään on, ruokavalioon sisältyvien aminohappojen ansiosta. Kasvisruokavalio ei valitettavasti täytä ilman lihaproteiinia niitä ehtoja, mitä korkeamma
Koululounas on vain arkipäivinä ja vain lounas. Ei sillä voi koko päivän tai viikon ravinnontarvetta kattaa. Myös köyhillä vanhemmilla on velvollisuus huolehtia, että lapset saavat riittävästi monipuolista ruokaa, tähän on myös toimeentulotuessa varattu kyllä riittävästi rahaa, mutta jos eivät siihen kykene, niin pitää tehdä lasu. Sitä paitsi tuossa listalla on myös lihaakin, ihan ravitsemussuositusten mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normiviikolta näyttää. Minkälainen lihapala pitäisi olla lautasella veronmaksajien tuilla tuotettuna ja ostettuna?
Vaikka tuo vankien ruokalista, mieluusti haluaisin että lapsilleni tarjottaisiin tuollaisia lounaita kuin vankienkin listalla on.
t. Veronmaksaja-äiti
Osasisikohan joku päättäjä kertoa miksi lapsille tarjotaan kehnompaa ruokaa kuin vangeille?
Aloituksen reaktioista käy ilmi, että ihmisille on onnistuttu myymään hienosti selitykset siitä miksi hurjasti kasvavat lapset pärjäävät päivästä toiseen kaikenlaisilla lihan ja kalan korvikkeilla, vieläpä kuuliaisesti puolustelevat tällaista. Joku vielä hienosti tuo siellä esiin jopa oman kansakouluaikaisen surkean ruokalistansa, jolloin osa lapsista näki suorastaan nälkää jos kotonakin oli köyhää.
Emme elä pula-aikaa, joten lapset voidaan nykyään ruokkia niin että ruualla pärjää koko päivän ja ravintoainetarve tulee tyydytettyä, mutta sitä ei haluta tehdä. Vankien kylläisyys ja ravinnon monipuolisuus sen sijaan on huolella hoidossa.
Voi teitä pikku hölmöläiset, kun uskotte milloin minkäkin selityksen miksi tavallisten ihmisten asioita ei hoideta kunnolla. Milloin maksetaan järkyttäviä hintoja sähköistä ja palellaan kylmyydessä, milloin vaihdetaan vanhusten jälkiruuat salaatinlehteen tai pidetään lapsia pimeässä koulussa, kun seli seli ja seli. Kummasti joidenkin asiat - kuten poliittisten hyväveliverkostojen ja rik ollisten - hoidetaan Suomessa silti erittäin hyvin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs vikaa ruossa ruokalistassa muka on? Hyvä ja monipuolinen minusta. Ei lihaa/kalaa/kanaa ole tarkoituskaan syödä joka päivä. Katsokaa vaikka uusia ruokasuosituksia.
Ja mihinkäs ne uuden ruokasuositukset perustuvat? ILMASTOHÄTÄTILAAN. Meillä Suomessa on menty niin pitkälle, että ihmisten tarve ravinnolla on sivuutettu ilmastohaitalla, joka tulee lihan kasvatuksesta. Katsokaa nyt hyvät ihmiset muiden maiden suosituksia: ne perustuvat edelleen ihmisen terveyteen ja näyttävät toiselta.
Kuitenkaan tämä suosituksen luonut hihhuleiden joukko ei osoittanut vähääkään kiinnostusta maailman toiselta puolelta tuotavia hedelmiä tai teollisesti tuotettavia vegemössöjä kohtaan, vaikka lihan välttäminen perustui heidän mukaansa ilmastoon ja leikkeleen välttäminen prosessointiin.
Vierailija kirjoitti:
Paluu kuuskytluvulle.
Ma Grahampuuro. Näkkileipä ja lasi maitoa.
Ti makaroonivelli, näkkileipä lasi maitoa.
Ke kaksi keitettyä perunaa, ruskea kastike, porkkanaraaste, näkkileipä lasi maitoa.
To hernekeitto lasi maitoa ja näkkileipä.
Pe kalakeitto, lasi maitoa ja näkkileipä.
La marjapuuro, lasi maitoa ja näkkileipäsiivu.
Aloitin koulun vuonna 1970. Muuten oli aika sama lista, mutta meillä ei ollut makaronivelliä eikä perunaa ja ruskeaa kastiketta ilman lisukkeita. Puuropäiävt oli suosittuja, puuron kanssa oli aina jokin lisuke leivän päällinen tai marjakeitto. Sianlihakastiketta ja nakkikastiketta oli. Silloin ei tiedetty niiden epäterveellisyydestä. Maito oli pienissä ruskeissa lasipulloissa, joissa oli foliosta repäisykorkki, ja suoraan pullosta juotiin. Toisella luokalla tuli maitokannussa olevat pussit, joista keittäjä kaatoi maitoa punaiseen mukiin. Silloin loppui myös lauantain koulupäivät, tuli 5-päiväinen viikko. Näin maailma muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs vikaa ruossa ruokalistassa muka on? Hyvä ja monipuolinen minusta. Ei lihaa/kalaa/kanaa ole tarkoituskaan syödä joka päivä. Katsokaa vaikka uusia ruokasuosituksia.
Ja mihinkäs ne uuden ruokasuositukset perustuvat? ILMASTOHÄTÄTILAAN. Meillä Suomessa on menty niin pitkälle, että ihmisten tarve ravinnolla on sivuutettu ilmastohaitalla, joka tulee lihan kasvatuksesta. Katsokaa nyt hyvät ihmiset muiden maiden suosituksia: ne perustuvat edelleen ihmisen terveyteen ja näyttävät toiselta.
Kuitenkaan tämä suosituksen luonut hihhuleiden joukko ei osoittanut vähääkään kiinnostusta maailman toiselta puolelta tuotavia hedelmiä tai teollisesti tuotettavia vegemössöjä kohtaan, vaikka lihan välttäminen perustui heidän mukaansa ilmastoon ja leikkeleen välttäminen prosessointiin.
Olisikohan sittenkin niin, että ne perustuvat myös terveysvaikutuksille? Prosessoitua ja punaista lihaa ei suositella kovin paljon. Vasta nyt ihan viime vuosina on tullut tutkimustietoa niiden vaikutuksesta esim. suolistosyöpiin. Vaikutukset sydän- ja verisuonitauteihin on tiedetty pitempään, mutta yhä edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy on sydän- ja verisuonitaudit.
Vierailija kirjoitti:
Tätä lisää jos äänestetään punavihreitä kunta ja aluevaaleissa, lapset joutuu pelkillä kikherneillä ja härkiksellä pärjäämään, sääliksi käy...
Ja kun ne eivät monenkaan vatsalle sovi, happi loppuu ja pierettää.
Kaverin murkku herää aamulla säntillisesti ja tekee itselleen kouluun eväät koska ruoka on niin pahaa. Parempi sekin kuin limsa ja berliininmunkki lähikahvilasta.
Koulussa pitäisi olla mahdollisuus lisämaksusta saada laadukkaampaa ruokaa, moni vanhempi olisi valmis maksamaan siitä.
Toki kouluruoka on taivaan lahja köyhille yksinhuoltajille joiden aneemisten lasten kotiruokavalio koostuu makaroonista ja taas makaroonista.
Vankien ruokakustannukset pienemmäksi, ja kouluruokien laatu paremmaksi.