Miesystävä teki kalliin hankinnan ja nyt hänellä ei ole enää varaa mihinkään muuhun

Mutta nyt kukaan nainen ei ole "uudet lapset" eli vie aikaa ja rahaa - nyt nautin tästä elämän vaiheesta. Nyt voin ostaa itselleni niitä asioita, joista ajattelin aikanaan "sitten kun".., koska "sitten kun" on nyt. 

Ajattelen nyt itsekin kyllä samoin, että missä vaiheessa niitä omia unelmia oikein sitten saa toteuttaa, jos ei siinä vaiheessa, kun lapset ovat jo omillaan ja aikuisia? Jos siinäkin vaiheessa ollaan vielä joku perhe ja vuoden seurustelukumppania pitäisi ajatella enemmän, eli sitä, että hän haluaa keikoille jne.

Pakko tän on olla provo, eikö niin? Enkä tajua, mikä ongelma siinä on, että jos todella haluan jonnekin keikalle, ravintolaan ja hotelliin, miksi en voisi maksaa toisen puolesta, jos hänellä on tiukkaa. Nytkin on selkeä maksusuunnitelma tehty, ei ole mitään epämääräistä raha-asioissa.

Ja Apn kysymykseen: meillä on molemmilla hyvä palkka, lainat maksettu, jne. ja kyllä: aika usein valitaan kököttää kotona, syödään hyvin, herkutellaan, juodaan viiniäkin ja kuunnellaan youtubea. Joskus on taidettu kuunnella levyraatikin. Emme tarvitse erityisiä puitteita sille, että viihdymme yhdessä.

Ainakaan se ei ole niin tärkeää, etteikö toinen saisi pitkäaikaisia unelmiaan toteuttaa. Ja nainen olen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

I feel you. Mulla on vähän sama tilanne käsillä. Miesystävällä säästökuuri käsillä kylläkin ihan järkevästä syystä (menetti aika paljon avioerossaan exästään ja nyt sitten asunnon käsirahaa jne. joutuu irrottamaan). Meilläkin ollut tapana tehdä viikonloppureissuja, ja nyt hän haluaa säästää.

Sanoo kuitenkin, että tilanne on väliaikainen, että kerää vähän irrotettavaa rahaa, joten nyt sitten mennään vähän budjetilla tässä ja minä olen nyt maksellut sitten vähän enemmän. Toivottavasti tulee vastaan, jos joskus myöhemmin minulla on tarvetta säästää, että ehkä hän makselee sitten meidän tekemisiä vuorostaan.

Pahinta on, että minulla kävi sellainenkin katkera ajatus mielessä, että exänsä kanssa kyllä pisti rahaa menemään lomareissuihin, ja exälle jäi vielä melkolailla puolet miehen hankkimista pääomistakin (exänsä pienituloisempi). Että vähän k

Annoin alapeukun kun tungit tekstiin englantia ja koska sinun ongelmasi on ihan eri kuin ap. Ei se miehesi sille erosta johtuville kustannuksille mitään mahda. Ap mies taas mahtoi, mutta priorisoi toisin.

Alapeukutin myös tuolle asenteellesi, että hupimatkat voisi tehdä velaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteesta huolimatta jokaisella saa olla omat kiinnostuksenkohteet ja preferenssit, miten käyttää vapaa-aikaan varatun rahan. Mies arvotti hankintansa korkeammalle kuin hotellit ja keikat, kun molempiin ei ole varaa. Teette jotain halvempaa arjesta irrottautumista sitten.

Ei kukaan ole sanonut etteikö saisi mutta olisi järkevää jo alunperin "ottaa" vain sellainen puoliso, jonka toiveet sopivat omiin toiveisiin edes kohtalaisesti. Ihan oikeasti, kuinka hyvin onnistuisi parisuhde, jossa toinen haluaa asua Peräkorvessa ja mökin ja kuusi lasta sekä toimia marsunkasvattajana ja toinen haluaa tehdä uraa ulkomailla, asua Australiassa, Japanissa ja Monacossa, ei lapsia tai lemmikeitä ja laittaa rahansa taidekokoelmaan. Järkeä saa ja kannattaa käyttää. 

Ja unohdat, että sillä toisella puolisolla on myös oikeus omiin preferensseihin. Niihin voi kuulua puoliso, joka lähtee matko

Niinpä. Pieni asia, mutta mua suoraansanottuna nyppii omassa kumppanissa se, että kun tutustuttiin niin hän antoi ymmärtää, että on todella ulkoilmahenkinen ja nauttii pitkäkestoisesta liikunnasta, tärkeimpänä hiihtäminen. Alkuaikoina harrastettiinkin yhdessä paljon. Pian alkoi kuitenkin marina liian pitkistä lenkeistä tai huonoista välineistä ja sohva kutsua useammin ja useammin. Kun protestoin tätä niin mies myönsi, että hiihto kiinnosti vain silloin kun aikoinaan valmistautui hiihtotapahtumaan ja nyt kun ei enää halua sellaisia tavoitteita niin siitä on tullut vähän vastenmielistä. Monikohan antaa itsestään suhteen alussa valheellista kuvaa ja sitten kun sitä ei enää pitkän päälle jaksa pitää yllä, niin tulee tällaisia aloittajan tapaisia tilanteita. Ei kiinnosta keikat eikä naisen seura ja kun aina on haaveillut mopolla flexaamisesta niin nyt se on prioriteetti #1.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Haukotus. Sinulle tuntuu nyt vaikealta ymmärtää, että kyseessä ei ole puoliso vaan vuoden kuvioissa pyörinyt vakipano. Miehen rahat eivät ole sinun, vaikka olisit ko. miehen sänkyyn itsesi tunkenut. Miten ihmeessä tämänkin ymmärtäminen on niin vaikeaa. "

 

En itse harrasta "vakipanoja". Jos siitä on kyse, ihmettelen enää miksi ap ei vain vaihda vakipanoa. Nykyinen kuin ei ole enää sitä mitä hän haluaa.

Ei kyse ole siitä, mitä mies on ap:lle vaan toisin päin. Ap kuvittelee olevansa tilanteessa, jossa hän saattoi sanella ehdot. Pohtimatta, miksi näin olisi. 

Ap luultavasti kuvitteli, että mies halusi samoja asioita ja näin ei ollutkaan. Tietenkin tämä on pettymys samoin kuin se, että miestä ei oikeasti kiinnosta ap.

Kumpikin osapuoli suhteessa "sanelee ehdot" ja on vapaa lähtemään jos ne eivät täyty.

Ap:n vakipano haluaa sekä seksisuhteen että "moottoripyöräilyn". Jos ap haluaa seksisuhteen ja yhteiset hotelliyöt, hänen ilmiselvästi kannattaa vaihtaa vakipanoaan, ei tehdä mitään "yksipuolista kompromissia". Vakipano on eri asia kuin oikea suhde, ei sen osalta kannata joustaa tuolla tavalla. 

"Mies lähtee sitten rahattomana etsimään uutta naista, onnea matkaan..

Kiteytit hyvin koko ketjun mammojen pointin. "Rahattomana". Eihän se niin onnistu. 

Koska jokainen nainen edellytätä heti ensi silmäisystä lähtien jatkuvia keikkoja, hotelliöitä ja päivällisiä. Niinpä. 

Ihan paljastuksena, eivät vaadi. "

Ei kukaan ole edellyttänyt että mies maksaisi naisen puolesta asioita, mutta jos ei pysty maksamaan omasta puolestakaan mitään ylinääräistä, niin pitää toivoa, että löytää uuden naisen moottoripyöräilyn parista

No hän halusi näin. En minä jaksaisi koko ajan ravata jossain hotellissa ja keikalla. Ehkä hankinnasta on miehelle enemmän iloa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen kannattaisi samalla dumpata tuollainen riippakivi elämästään.

 

Tässä tapauksessa se persaukinen mies taitaa olla se riippa. Ja ihan nyt vaan tiedoksi, naiset pärjää kyllä aivan mainiosti ilman miestä. 

Varmaan. Kuitenkin poraatte koko ajan täälläkin, miten on vaikeaa, kun miehet ei katso, miehet ei tottele, miehet ei sitä, miehet ei tätä. Kuka muuten tämänkin ulinaketjun avasi - mies vai nainen? 

mitä se mies ulisisi, sehän arveli saaneensa kaiken: moottoriyörän ja naisen odottelemaan kotiin hellankylki lämpimänä. Se avaa oman keskustelun sitten vasta kun nainen läksi eikä yksineläjän budjettiin mahdu enää mitään muuta kuin se moottoripyörä ja hernekeittopurkki.

Ostin minäkin juuri uuden auton (otin velkaa ja laitoin säästöistä). Silti minulla on varaa tehdä jotain muutakin ja myös pakolliset: ruokkia/vaatettaa/maksaa harrastukset kahdelle lapselle, maksaa asuntolainaa, maksaa laskuja (puolison kanssa toki yhdessä). Miksi ei miehellä siis olisi, jos kuitenkin säännölliset tulot? Haloo :D 

"

Ap luultavasti kuvitteli, että mies halusi samoja asioita ja näin ei ollutkaan. Tietenkin tämä on pettymys samoin kuin se, että miestä ei oikeasti kiinnosta ap.

Kumpikin osapuoli suhteessa "sanelee ehdot" ja on vapaa lähtemään jos ne eivät täyty.

Ap:n vakipano haluaa sekä seksisuhteen että "moottoripyöräilyn". Jos ap haluaa seksisuhteen ja yhteiset hotelliyöt, hänen ilmiselvästi kannattaa vaihtaa vakipanoaan, ei tehdä mitään "yksipuolista kompromissia". Vakipano on eri asia kuin oikea suhde, ei sen osalta kannata joustaa tuolla tavalla."

Hienoa. Ymmärsit niin sanotusti "kupletin juonen". Ap lähtee, jos haluaa. Yksinkertaista. 

Monikohan antaa itsestään suhteen alussa valheellista kuvaa ja sitten kun sitä ei enää pitkän päälle jaksa pitää yllä, niin tulee tällaisia aloittajan tapaisia tilanteita. Ei kiinnosta keikat eikä naisen seura ja kun aina on haaveillut mopolla flexaamisesta niin nyt se on prioriteetti #1.

Eihän se sinunkaan miehesi mitään valheellista kuvaa antanut, vaan mielenkiinnon kohteet muuttui.

Sen sijaan ongelmaksi kyllä näen tuonkin, että toisen haaveet ovat jotain typerää ja pinnallista. Esimerkiksi moottoripyörä ostetaan vain fleksaamiseen, eihän se suinkaan voi olla kenenkään pitkäaikainen haave. Ja vaikka olisikin, niin huono have verrattuna keikoilla käymiseen.

Mä ihmettelen ihmisiä, jotka seukkailee vuoden ja on sen jälkeen tietävinään, kuka ja mikä se toinen on kaikilta puoliltaan. Ihmisen on aika vaikea tuntea itseään edes täysin, saati sitten toista. Kyllä mä suoraan sanottuna noin vähäisen tuntemisen jälkeen ihan odottaisin, että toisesta paljastuu piirteitä, joista en tiennyt ja että tässä ollaan vielä niin alkuasteilla, että ylläreitä tulee.

Apn mies on meidän tietämän mukaan sanonut, että kolme vuotta on rahat tiukoilla ja täytyy tinkiä siitä, että vähintään kerran kuussa otetaan kallis irtiotto. Aika moni näin tekee ihan finanssien hallinnan kannalta, eli todella harva ajattelee, että seurustelu on hotelliöitä, kylpylöitä, keikkoja, ravintoloita mittaamattomiin. Suurin osa alkaa toivomaan arkisempaa - ja halvempaa - seurustelua.

Voi siis apllekin tulla vaikeuksia löytää se prinssi, joka on valmis apn elämäntapaan vuosikausiksi.

Ilmeisesti ette asu vielä yhdessä? Jos ette, jokainen käyttää omat rahansa niin kuin haluaa, sille ei voi mitään. Jos koet omat tarpeesi ja toiveesi syrjäytetyksi, sitten pitää miettiä onko mies oikea sinulle. Sinulla on yhtä suuri oikeus toteuttaa omia juttuja kuin miehelläkin, eikä jättää niitä totetuttamatta toisen unelmien takia.

Itse jäisin miettimään myös sitä, tapahtuisiko noin mahdollisesti myös silloin, jos meillä olisi yhteinen talous. Se olisikin sitten jo ongelma.

"Mikäli haluaa pitkän ja sitovan avioliiton jälkeen rauhassa toteuttaa itseään ja käyttää aikansa ja rahansa juuri niin kuin haluaa, silloin on pysyttävä sinkkuna. Parisuhteessa on otettava huomioon myös toisen tarpeet. "

Katsos, kun sinä et päätä niitä kaikkein parisuhteiden sääntöjä. Ei, vaikka kovasti haluaisit. Suhteita on erilaisia ja useimmat niistä päättyy - eri syistä. On täysin mahdoton tässäkään tilanteessa sanoa, että kumman pitäisi ottaa huomioon toisen tarpeet ensiksi . Sinulle tätä ongelmaa ei toki ole, koska sinulle vain miehen pitää huomioida naisen tarpeet. 

Joillain miehilllä on kyllä loistava tapa esittää jotain mitä ei ole, jotta saadaan nainen koukkuun. Olis kyllä reilumpaa alusta asti olla rehellinen oma itsensä (ja hvyäksyä, ettei kelpaa sellaisena)

Onhan toi nyt todella ärsyttävää. Jos teillä ei ollut isompia tulevaisuuden suunnitelmia, niin ehkä se olisi sitten miehen vaihtoaika? Ei tuossa sinänsä ole oikeaa tai väärää, mutta valinnoilla on usein seurauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Provo toki, mutta maailma on täynnä naisia jotka rajoittavat miestensä harrastuksia ja mies ei saisi nauttia elämästään ilman naistaan tai käyttää rahaa itseensä. Täysin sairasta ja kontrolloivaa käytöstä.

Mies saa nauttia elämästään ilman naista, mutta sitten ei tarvitse ihmetellä sitä, jos sitä naista ei ole. Sit vaan nautit elämästä ilman naista.

Mikä saa sut kuvittelemaan, että tämä olisi ongelma ap:n miehelle. Ap:ta on höylätty nyt vuosi, jos se lähtee, niin löytyy joku toinen. Mikähän nämä vaatija mammat saavat kuvittelemaan, että he ovat jotenkin ainoa vaihtoehto yhtään kenellekään. 

Mies lähtee sitten rahattomana etsimään uutta naista, onnea matkaa

Kiteytit hyvin koko ketjun mammojen pointin. "Rahattomana". Eihän se niin onnistu. 

 

Koska jokainen nainen edellytätä heti ensi silmäisystä lähtien jatkuvia keikkoja, hotelliöitä ja päivällisiä. Niinpä. 

 

Ihan paljastuksena, eivät vaadi. 

Mutta moni (onneksi) vaatii, että mies vaikuttaa olevan taloudellisessa tilanteessa, joka ei anna aihetta huoleen. Jos rahaa ei ole mihinkään "ylimääräiseen" tuttavuuden alussa monilla käynee mielessä mihin raha menee. Esimerkiksi ulosotossa olevat tai uhkapelaajat moni haluaa kiertää kaukaa eikä myöskään "tili tyhjäksi heti"-mentaliteetti ole yleensä suosiossa tai lainan ottaminen huvimenoihin eli muuhun kuin asuntoon (tästä ilmeisesti on ap:n tilanteessa kyse). Kyllä siinä hälytyskellot soivat yhdellä jos toisellakin jos ihminen on töissä mutta rahaa ei ole. Ja jos henkilö kertoo, että laittoi kaikki rahansa "mopoon" ja otti vielä velkaakin päälle, se ei välttämättä ole mikään meriitti. Vaikka rahat eivät nykypäivänä useinkaan ole yhteisiä, todella moni (niin nainen kuin mieskin) haluaa, että kumppanin taloudellinen tilanne on "terve".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

I feel you. Mulla on vähän sama tilanne käsillä. Miesystävällä säästökuuri käsillä kylläkin ihan järkevästä syystä (menetti aika paljon avioerossaan exästään ja nyt sitten asunnon käsirahaa jne. joutuu irrottamaan). Meilläkin ollut tapana tehdä viikonloppureissuja, ja nyt hän haluaa säästää.

Sanoo kuitenkin, että tilanne on väliaikainen, että kerää vähän irrotettavaa rahaa, joten nyt sitten mennään vähän budjetilla tässä ja minä olen nyt maksellut sitten vähän enemmän. Toivottavasti tulee vastaan, jos joskus myöhemmin minulla on tarvetta säästää, että ehkä hän makselee sitten meidän tekemisiä vuorostaan.

Pahinta on, että minulla kävi sellainenkin katkera ajatus mielessä, että exänsä kanssa kyllä pisti rahaa menemään lomareissuihin, ja exälle jäi vielä melkolailla puolet miehen hankkimista pääo

Annoin alapeukun kun tungit tekstiin englantia ja koska sinun ongelmasi on ihan eri kuin ap. Ei se miehesi sille erosta johtuville kustannuksille mitään mahda. Ap mies taas mahtoi, mutta priorisoi toisin.

Alapeukutin myös tuolle asenteellesi, että hupimatkat voisi tehdä velaksi.

 

En todellakaan tarkoittanut, että hupimatkat voisi tehdä velaksi, vaan että kuitenkin jo keski-ikäinen, hyvätuloinen ihminen olisi voinut säästää jo aikaisemmin, ettei nyt enää tarvisi rahoja miettiä. Tilanne ap:n kanssa kuitenkin sikäli sama, että seurustelusuhteen sisältö menee nihkeämmäksi toisen rahankäytön takia. Ap:lla tuoretta tuhlaamista, minun tapauksessa mies tuhlannut ns. entisessä elämässään. Tuhlailua kuitenkin, ja nyt sitten ei olekaan varaa yhteisiin tekemisiin, vaikka alkuun sellaista annettiin ymmärtää ja tehtiinkin yhdessä.

Ja jos henkilö kertoo, että laittoi kaikki rahansa "mopoon" ja otti vielä velkaakin päälle, se ei välttämättä ole mikään meriitti. Vaikka rahat eivät nykypäivänä useinkaan ole yhteisiä, todella moni (niin nainen kuin mieskin) haluaa, että kumppanin taloudellinen tilanne on "terve".

Siis mistä tätä tulkintaa revitään?? Itse ajattelen, että mies on harvinaisen järkevä, odottanut hankintaa siihen saakka, että lapset ovat aikuisia ja omillaan ja  tehnyt hankinnalle budjettisuunnitelman = laskenut, mitä omassa kulutuksessaan voi vähentää, eli mistä tinkii pysyäkseen maksusuunnitelmassa.

Muuta ongelmaahan tässä ei ole kuin se, että ap ei tykkää, mistä mies aikoo tinkiä voidakseen toteuttaa suunnitelman ilmeisestikin juuri muun arjen (asumiskulut jne) kärsimättä. 

Heittämällä väitän, että jokainen taloudestaan hyvin huolta pitävä henkilö tekisi saman. Eli siis karsisi ravintola-, hotelli-, ja viihdemenoista. 

"

Kirjoitit: "tämä yrittää toistaa saman kaavan. Vaikka lapsia ja yhteistä taloutta ei ole, ajan käytöstä päättää nainen samoin kun sinun rahankäytöstä. Miksi ihmeessä mies enää tähän suostuisi?"

Minkä saman kaavan se nainen sitten yrittää toistaa? Lasten tarpeet tuli "tottakai ensin" -mutta mikä sitten oli se kaava jota naiset viekkaudella ja vääryydellä yrittävät?"

Koko ketju on aiheesta, mies ei saa tehdä hankintaan, koska seurustelukumppani ei halua. Mikä sulta meni tässä ohi? Sinä et ymmärtänyt avausta?

Se on juuri se kaava, jossa miehen oletetaan parisuhteessa luopuvan omasta ajasta ja rahasta. 

Ei, tämä ei ole mitenkään kaikkien naisten tapa ajatella, mutta kuten palstamammat osoittavat, ei mikään harvinainenkaan. 

Eli suoraan - jos haluat ostaa asian X, en kysy siihen lupaa naiselta, jonka kanssa olen käynyt pari kertaa keikoilla. En vaika olisimme yöpyneet samassa hotellissa. 

Vierailija kirjoitti:

No hän halusi näin. En minä jaksaisi koko ajan ravata jossain hotellissa ja keikalla. Ehkä hankinnasta on miehelle enemmän iloa. 

Joillekin kerran kuussa jossain tapahtumassa käyminen on koko ajan ravaamista. Itse kävisin mielelläni vaikka joka viikonloppu jossain. Seuranpuute ja raha vain rajoittaa. Tylsistyn kuoliaaksi, jos pitäisi vain istua sohvalla tuijottamassa telkkaria. Pelkästään se, että on liput hankittuna ja joku matka tai tapahtuma jota odottaa, piristää kummasti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteesta huolimatta jokaisella saa olla omat kiinnostuksenkohteet ja preferenssit, miten käyttää vapaa-aikaan varatun rahan. Mies arvotti hankintansa korkeammalle kuin hotellit ja keikat, kun molempiin ei ole varaa. Teette jotain halvempaa arjesta irrottautumista sitten.

Ei kukaan ole sanonut etteikö saisi mutta olisi järkevää jo alunperin "ottaa" vain sellainen puoliso, jonka toiveet sopivat omiin toiveisiin edes kohtalaisesti. Ihan oikeasti, kuinka hyvin onnistuisi parisuhde, jossa toinen haluaa asua Peräkorvessa ja mökin ja kuusi lasta sekä toimia marsunkasvattajana ja toinen haluaa tehdä uraa ulkomailla, asua Australiassa, Japanissa ja Monacossa, ei lapsia tai lemmikeitä ja laittaa rahansa taidekokoelmaan. Järkeä saa ja kannattaa käyttää. 

Ja unohdat, että sillä toisella puolisolla on myös oikeus omiin preferensseihin. Niihin voi kuulua puoliso, joka lähtee matko

Se olisi kyllä ihannetilanne, mutta käytännössä kumppani on yleensä jollain tapaa kompromissi. Ja jos kiinnostuksenkohteet ovatkin olleet alkuun samankaltaisia, niin elämän myötä nekin voivat muuttua. Jokainen tietenkin itse päättää, että mitkä asiat on tärkeää natsata yhteen, että yhteiselo olisi järkevää. Lastenhankinta ja Peräkorpeen muutto on aika isoja asioita verrattuna erilaisiin vapaa-ajanviettotapoihin kuitenkin.

Ap:lla on täysi oikeus arvottaa matkaseura nykyisen kumppanin yli ja erota, mutta en pitänyt sitä kovin todennäköisenä lopputulemana.