Miesystävä teki kalliin hankinnan ja nyt hänellä ei ole enää varaa mihinkään muuhun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vuosi on seurusteltu, mutta mies ei saa kakaistua suustaan, että 'hei tää keikkailu ja kaikki on ollut tosi kivaa, mutta minä ole ajatellut hankkia itselleni moottoripyörän ja sen jälkeen mulla ei ole rahaa mihinkään muuhun kuin moottoripyöräilyyn, herättääkö tämä mitä ajatuksia sinussa?' Ja kokemuskesta arvaan jo senkin miksi ei ole asiaa kertonut etukäteen. Valinnut heittää kolikkoa mieluummin kuin ottaa riski ettei olekaan selkärankaa perustella ja pitää kiinni omista haluistaan jos toinen uhkaa sen vuoksi erota.

Olen nainen, mutta minäkin pitäisin ilmoitusasiana vuoden seurustelun jälkeen, että olen tehnyt hankinnan ja joudun nyt vähän himmailemaan muuta rahankäyttöä. Ei tulisi mieleeni alkaa kyselemään seurustelukumppanilta (ei siis mikään puoliso) mihin saan rahani käyttää tai vastaavasti mihin en niitä hetkeen aikaan halua käyttää.

Enkä todellakaan kä

Jos mies ajatteli yhteisen ajan muuttuvan siihen, että moottoripyörällä ajetaan ja huolletaan yhdessä.

Riippuu mikä se hankinta on. Minä ostan silloin tällöin sijoitusasunnon, eli tuhlaan kaikki säästöni asiaan, josta kumppanini ei hyödy mitenkään. Oston jälkeen elän tosi niukasti että saan taas kassaan käteistä. Ymmärrän ettei tilanne ole miehelleni kovin mukava, sillä lomat yms. loistavat silloin poissaolollaan ja ruokakaupassa lasken tosi tarkkaan mitä ostan. Jos ap:n puolison ostos on pelikone yms. niin silloin minuakin ärsyttäisi kovasti. Mutta jos rahat menivät sijoituksiin tai muuhun hyödylliseen niin silloin ymmärrän hyvin.

Tuollaistahan se on kun parisuhde vakiintuu. Alussa tehdään kaikkea kivaa yhdessä ja sitten se pikkuhiljaa jää vähemmälle. Ehkä miehen hankinta oli hänen unelmansa? Hän siirsi hankintaansa jotta voisi alussa viettää aikaa sinun kanssaan ja nyt sitten vihdoinkin hankki sen unelmansa. Suosittelen sinulle että kiinnostut siitä mitä mies hankki. Tyyliin että jos se oli se moottoripyörä niin sinulle kypärä ja yhdessä matkailette sillä. Tai jos se oli kallis kajakki niin voit kesällä vuokrata itsellesi sellaisen ja kajakoida miehen kanssa jne. 

Tai sitten ei tosiaan näe että tuolla jollain naisella kenen kanssa on vuosi seurusteltu olisi mitään syytä tietää että aion sitoa itseni ajallisesti ja taloudellisesti moottoripyörään tästä päivästä eteenpäin.

Täsmälleen näin. Miehellä, jonka kanssa olisin vain vuoden seurustellut ja tapaillut enimmäkseen (ilmeisesti) keikkailun jne. merkeissä, ei olisi mitään syytä tietää, mihin minä itseni ajallisesti ja taloudellisesti aion sitoa. Sitä emme tiedä, tiesikö ap miehen haaveesta,  itse voisin kuvitella, että jotain olisi kait tullut juteltuakin, mutta en olisi tilivelvollinen selostamaan ja perustelemaan sitä, että olen lopullisen hankintapäätöksen tehnyt.

En muutenkaan ihan ymmärrä logiikkaasi: missä kohtaa siis miehen olisi pitänyt haaveitaan selostaa? Aina kun ollaan keikalla niin muistuttaa, että hei mullahan on sit tää haave, että jossain vaiheessa teen hankinnan? Mitä se olisi muuttanut? Vai onko tarkoitus, että aplle olisi pitänyt jättää aikaa ja tilaa puhuttaa miestä ja yrittää vaikuttaa siihen, että hankintaa ei tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Niinno, jos seurustelun sisältö on pääasiassa ollut yhteistä ajanviettoa ravintoloissa ja keikoilla jne., ja nyt sitten toinen ilmoittaa, ettei enää voi sellaista tehdä (tai omalta osaltaan osallistua kustannuksiin), niin siinä sopii tosiaan kysyä, että mitä ap sitten saa siitä suhteesta? Ainakaan sitä samaa, mitä ennen, ei ole enää tarjolla.

Sitten on kaksi vaihtoehtoa: joko keksiä jotain edullisempaa yhteistä tekemistä, mistä tulee suhteen suola jatkossa, tai suhde kuolee omaan olemattomuuteensa.

(Ilmeisesti he eivät asu yhdessä, eikä ole ollut muuta yhteistä kuin se, että ovat viihtyneet vapaa-ajan vietossa yhdessä.)

Suhteesta saisi varmaan suhteen sen rakkaan (?) ihmisen kanssa. Ilmeisesti on varsin yleistä nykyään, että suhde on joku avain viihdemaailmaan ja mahdollisuus bilettää pariskuntana. Kun bileet uhkaa loppua, heivataan toinen mäkeen, koska suhteen idea on ollut varsin pinnallinen. 

Muinaisina aikoina, kun suhteessa oltiin sen toisen ihmisen ja rakkauden vuoksi, elämä keskittyi varsin muihin asioihin kuin jatkuvaan kuluttamiseen ja viihde-elämysten jatkuvaan hankkimiseen. Tavallaan säälittää tuo jatkuvan juhlmisisen tärkeys, koska onnellisessa suhteessa tärkeintä noin lyhyen seurustelun jälkeen on, että voidaan viettää yhdessä aikaa arkisissa asioissa ja lakanoiden välissä mahdollisimman paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu mikä se hankinta on. Minä ostan silloin tällöin sijoitusasunnon, eli tuhlaan kaikki säästöni asiaan, josta kumppanini ei hyödy mitenkään. Oston jälkeen elän tosi niukasti että saan taas kassaan käteistä. Ymmärrän ettei tilanne ole miehelleni kovin mukava, sillä lomat yms. loistavat silloin poissaolollaan ja ruokakaupassa lasken tosi tarkkaan mitä ostan. Jos ap:n puolison ostos on pelikone yms. niin silloin minuakin ärsyttäisi kovasti. Mutta jos rahat menivät sijoituksiin tai muuhun hyödylliseen niin silloin ymmärrän hyvin.

Siis sinusta on ok riskisijoittaa 500k - 1M, mutta tuhat euroa hupiin ei ole ok

Miestä tuskin haittaa, että naisystävä jatkossa reissaa tyttöporukassa risteilyllä, keikoilla ja tapahtumissa kerran kuussa

Muinaisina aikoina, kun suhteessa oltiin sen toisen ihmisen ja rakkauden vuoksi, elämä keskittyi varsin muihin asioihin kuin jatkuvaan kuluttamiseen ja viihde-elämysten jatkuvaan hankkimiseen. Tavallaan säälittää tuo jatkuvan juhlmisisen tärkeys, koska onnellisessa suhteessa tärkeintä noin lyhyen seurustelun jälkeen on, että voidaan viettää yhdessä aikaa arkisissa asioissa ja lakanoiden välissä mahdollisimman paljon. 

Ja kun suhde on alkanut noin niin niinä laihempina vuosinakin on helpompaa, kun yhteiseksi ajaksi riittää halpa tai ilmainen tekeminen. 

Ihmettelen myös, miten tuolla mallilla edes voi oppia tuntemaan toista, sillä kyllä minä ainakin olen vähän eri ihminen, kun laitettuna ja bileisiin virittyneenä kuin kotosalla. En nyt isosti, mutta aika harvoin siellä tulee mitään syviä sielun syvyyksiä kairailttua, vaan juttelu on kepeää ja pinnallista. 

Oma suhde on jatkunut 40+ vuotta, mutta edelleenkään en asettaisi toisen haaveille kattoja, vaan miettisin, mistä voidaan yhdessä tinkiä, että molempien haaveet on mahdollista toteuttaa, jos vaan suinkin on.

Mies halusi jotain muuta kuin käyttää rahansa hotelleihin ja keikkoihin.

Vierailija kirjoitti:

Miestä tuskin haittaa, että naisystävä jatkossa reissaa tyttöporukassa risteilyllä, keikoilla ja tapahtumissa kerran kuussa

Miksi haittaisi? Naisillehan tämä tuntuu olevan kynnyskysymys. Ap;lla vaan ei oo niitä kavereita. 

Niinno, jos seurustelun sisältö on pääasiassa ollut yhteistä ajanviettoa ravintoloissa ja keikoilla jne., ja nyt sitten toinen ilmoittaa, ettei enää voi sellaista tehdä (tai omalta osaltaan osallistua kustannuksiin), niin siinä sopii tosiaan kysyä, että mitä ap sitten saa siitä suhteesta? Ainakaan sitä samaa, mitä ennen, ei ole enää tarjolla.

Jos mies on aplle vain keikka- ja ajanviettokaveri, niin eipähän ap suhteessa paljon menetäkään. Voi lähteä keikalle kenen kanssa vaan ja hankkia sieltä hotellihuoneeseen seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinno, jos seurustelun sisältö on pääasiassa ollut yhteistä ajanviettoa ravintoloissa ja keikoilla jne., ja nyt sitten toinen ilmoittaa, ettei enää voi sellaista tehdä (tai omalta osaltaan osallistua kustannuksiin), niin siinä sopii tosiaan kysyä, että mitä ap sitten saa siitä suhteesta? Ainakaan sitä samaa, mitä ennen, ei ole enää tarjolla.

Sitten on kaksi vaihtoehtoa: joko keksiä jotain edullisempaa yhteistä tekemistä, mistä tulee suhteen suola jatkossa, tai suhde kuolee omaan olemattomuuteensa.

(Ilmeisesti he eivät asu yhdessä, eikä ole ollut muuta yhteistä kuin se, että ovat viihtyneet vapaa-ajan vietossa yhdessä.)

Suhteesta saisi varmaan suhteen sen rakkaan (?) ihmisen kanssa. Ilmeisesti on varsin yleistä nykyään, että suhde on joku avain viihdemaailmaan ja mahdollisuus bilettää pariskuntana. Kun bileet uhkaa loppua, heivataan toinen mäkeen, koska suhteen idea on ollut varsin pinnallinen. 

Muinaisina aikoina, kun suhteessa oltiin sen toisen ihmisen ja rakkauden vuoksi, elämä keskittyi varsin muihin asioihin kuin jatkuvaan kuluttamiseen ja viihde-elämysten jatkuvaan hankkimiseen. Tavallaan säälittää tuo jatkuvan juhlmisisen tärkeys, koska onnellisessa suhteessa tärkeintä noin lyhyen seurustelun jälkeen on, että voidaan viettää yhdessä aikaa arkisissa asioissa ja lakanoiden välissä mahdollisimman paljon. 

En nyt tiedä, onko tässä nyt mitään sukupolvieroja kuitenkaan. Emmehän tiedä ap:n ikää tai elämäntilannetta. Ei välttämättä ole kyse nuorten vuosisadan rakkaustarinasta. Esim. minun 1920-luvulla syntyneellä mummollakin oli eläkepäivillään uusi miesystävä, jonka kanssa reissailivat ja viettivät vapaa-aikaa, muttei ollut ajatustakaan, että muuttaisivat yhteen (mummoni lasten isä ja entinen aviomies oli kuollut).

Itsellänikin avioeron jälkeen keski-ikäisenä on miesystävä, jonka kanssa vietämme vapaa-aikaa, mutta ainakaan toistaiseksi ei ole suunnitteilla yhteenmuuttoa.

Uskon, että nuorista suurin osa edelleen etsii parisuhdetta nimen omaan arjen jakamiseen, mutta jos lapset on jo tehty jonkun toisen kanssa, voi olla, että se seuraava suhde on ennemminkin ns. elämästä nauttimiseen eikä arkisten asioiden jakamiseen. Ei kai siinä mitään pahaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse kyllä kävin kumppanin kanssa keskustelun otanko kesämökin ennakkoperintönä vastaan vai en, vaikka meillä on molemmilla täysin omat rahat. Tottakai! Tiesin hyvin, että se tulee viemään multa ennenkaikkea paljon vapaa aikaa, tietysti halusin kuulla onko kumppani sellaiseen myös innostunut sitoutumaan. Miksi ihmeessä olisin halunnut mennä sooloilemaan ja rakennella pahimmillaan jonkun jatkuvan riidan aiheen välillemme?

Joo kumppanin. Mutta jos olisit seurustellut jonkun kanssa vuoden, etupäässä viettäen vapaa-aikaa keikoilla jne. et asuisi yhdessä, jne. niin olisitko ollut mielestäsi tilivelvollinen hänen kanssaan neuvottelemaan?

Mulla on tämmöinen ystävä ollut. Vietimme sinkkuaikaa paljon yhdessä, käytiin just keikoilla ja muualla, ulkomaillakin jne. Kun ostin kämppäni, sanoin, että nyt on  muutama vuosi elettävä säästeliäämmin ja tingittävä huvimenoi

kyllä me vuoden kohdalla keskusteltiin jo niin paljon kaikesta että olisin tiennyt jos hän olisi etsiskellyt jotain aikaavievää uutta harrastusvälinettä. Se on tietysti eri asia olisinko hankintaan puuttunut tai olisiko sillä ollut mitään merkitystä vaikka olisinkin, mutta puskista tuommoiset ei olisi kyllä tulleet.

Ongelma tässä ei ole se että mies käytti rahansa kuten parhaaksi näki, vaan se että tämä ilmoitus tuli AP:lle kuin salama kirkkaalta taivaalta. He olivat aikaisemmin tehneet vapaa-ajalla yhteisiä asioita jotka vaativat rahaa. Vuoden aikana elämä oli muovautunut tämän varaan ja sitä osasi olettaa että esim tulevana kesänä mennään joillekkin festareille jne. Sitten mies vaan ilmoitti että käytti rahansa nyt tähän ja seuraavaan 3v aikana ei ole rahaa näihin aikaisemmin tehtyihin yhteisiin asioihin. Kyllähän se nyt vaikuttaa siihen millainen AP:n elämä on seuraavat 3v. Edelleen olen sitä mieltä että mies saa käyttää rahansa kuten parhaaksi näkee, mutta olisi ollut reilua kertoa AP:lle että aikoo laittaa rahat nyt tähän hankintaan ja että ei ole rahaa muuhun sinä aikana. Kommunikaation puute tässä se suurin ongelma. AP:lle ei olisi tullut karvasta pettymystä jos mies olisi asiasta kertonut etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Parisuhteesta huolimatta jokaisella saa olla omat kiinnostuksenkohteet ja preferenssit, miten käyttää vapaa-aikaan varatun rahan. Mies arvotti hankintansa korkeammalle kuin hotellit ja keikat, kun molempiin ei ole varaa. Teette jotain halvempaa arjesta irrottautumista sitten.

Tuossa mies on tehnyt valinnan mihin käyttää rahan lisäksi aikansa. Ei hänellä ole enää aikaa tehdä ap:n kanssa mitään, korkeintaan pikapano jossain vaiheessa viikonloppua. Oletettavasti tuollainen ei ole sellaista, mikä riittäisi ap:lle, ei riittäisi minullekaan. Paras on jatkaa matkaa toiseen suuntaan.

Vieläkö hänellä jäi rahaa polttoaineeseen, vai kävikö kuin vanhassa laulussa, että sai laitetuksi Cadillacin, mutta ei ole varaa polttoaineeseen?

Vierailija kirjoitti:

Ongelma tässä ei ole se että mies käytti rahansa kuten parhaaksi näki, vaan se että tämä ilmoitus tuli AP:lle kuin salama kirkkaalta taivaalta. He olivat aikaisemmin tehneet vapaa-ajalla yhteisiä asioita jotka vaativat rahaa. Vuoden aikana elämä oli muovautunut tämän varaan ja sitä osasi olettaa että esim tulevana kesänä mennään joillekkin festareille jne. Sitten mies vaan ilmoitti että käytti rahansa nyt tähän ja seuraavaan 3v aikana ei ole rahaa näihin aikaisemmin tehtyihin yhteisiin asioihin. Kyllähän se nyt vaikuttaa siihen millainen AP:n elämä on seuraavat 3v. Edelleen olen sitä mieltä että mies saa käyttää rahansa kuten parhaaksi näkee, mutta olisi ollut reilua kertoa AP:lle että aikoo laittaa rahat nyt tähän hankintaan ja että ei ole rahaa muuhun sinä aikana. Kommunikaation puute tässä se suurin ongelma. AP:lle ei olisi tullut karvasta pettymystä jos mies olisi asiasta kertonut etukäteen.

Eli jos mies olisi kertonut vaikka kuukautta aikaisemmin? Ei, tässä ole ongelmana kommunikaatio vaan se, ette ap vain hyväksy tilannetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö hänellä jäi rahaa polttoaineeseen, vai kävikö kuin vanhassa laulussa, että sai laitetuksi Cadillacin, mutta ei ole varaa polttoaineeseen?

Ap ei itseasissas sanonut, että hakinta oli juuri moottoripyörä. Eiköhän tässä vaiheessa kuitenkin tullut selväksi, ettei ap:n mies ole pa - kulutuksen painopisteet vain muuttuvat. 

"Muinaisina aikoina, kun suhteessa oltiin sen toisen ihmisen ja rakkauden vuoksi, elämä keskittyi varsin muihin asioihin kuin jatkuvaan kuluttamiseen ja viihde-elämysten jatkuvaan hankkimiseen. Tavallaan säälittää tuo jatkuvan juhlmisisen tärkeys, koska onnellisessa suhteessa tärkeintä noin lyhyen seurustelun jälkeen on, että voidaan viettää yhdessä aikaa arkisissa asioissa ja lakanoiden välissä mahdollisimman paljon. "

Jos joku on innokas tanssimaan ja tykkää käydä lavatansseissa, niin onko hän mielestäsi tuhlaaja, joka hankkii jatkuvasti viihde-elämyksiä ja juhlii jatkuvasti? Kyllähän lavoilla voi käydä yksinkin, mutta kivempihan se olisi tanssia oman kumppanin kanssa. Kesällä tansseja on joka viikonloppu, jos käy muuallakin kuin oman paikkakunnan lavalla.

Sitä se miehen kanssa oleminen on. Meillekin tuli 10000 euron telkkari ja nyt pitää jättää 2-3 ulkomaanmatkaa välistä.

Mutta arvaapa mitä teen? Lähden kaverin kanssa reissuun. Mies saa keskenään vahdata telkkaria kun minä saan kokea elämää ja elämyksiä. Hän sai lelunsa ja minä saan matkani. Reilua.