Lue keskustelun säännöt.
Aikuinen lapsi joka vkl kotona
23.02.2025 |
Olemme uusperhe ja alaikäiset lapset edellisistä liitoistamme asuvat kanssamme joka toinen viikko. Meillä on molemmilla myös aikuiset lapset, jotka asuvat omillaan. Yhteisiä lapsia ei ole. Rakastan syvästi myös mieheni lapsia, mutta nyt on alkanut ärsyttämään se, että mieheni aikuinen tytär tulee luoksemme joka ikinen vkl pe-su ajaksi täysihoitoon. Oma aikuinen lapseni ei tule, vaan näemme häntä muuten.
Onko yleistäkin, että aikuinen lapsi tulee joka ikiseksi viikonlopuksi vanhempansa luo? Tytör asuu toisessa kaupungissa omasta halustaan eli ymmärrän, että hän tulee välillä myös kotikaupunkiinsa. Minä haluaisin kuitenkin välillä viettää viikonloppuisin ihan aikuisten aikaa mieheni kanssa kahdestaan. Miehenkin haluaisi samaa, mutta ei aio sanoa lapselleen mitään. Toki ymmärrän sen, mutta mietin kuinka kauan tämä systeemi jatkuu? Tyttären äiti ei ota häntä luokseen kuin pari kertaa vuodessa.
Tyttäreltä on aina rahat loppu, vaikka syö meillä aina pe-su välillä. Vanhemmat maksavat hänelle asumisen ja elämisen, vaikka saakin opintotukea, asumistukea jne. Siltikään rahat eivät riitä. Asia ei sinällään minulle kuulu, mutta tuokin ärsyttää vaikkei saisi. Oma lapseni pärjää oikein hyvin opiskelustaan huolimatta. Neuvoja?
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi sitä alapeukkujen määrää, mitä olen saanut kommentoidessani uusperhettä harkitsevaa. Usein siis näkee pohdintaa siitä, että jos muuttaisi yhteen vasta kun lapset on aikuistuneet.
Minä vastaan aina, että miten sitten vietätte joulut, sukujuhlat ym. Oletetaan vaan että kyllä nyt aikuiset osaa sitten olla. Ei se aikuisen lapsenkaan mielestä ole kivaa tulla joulunviettoon, kun joku itselle vieras sukankuluttaja on siellä.
Mutta se on vaan sen mustasukkaisen lapsen hyväksyttävä, että se vanhempi on valinnut puolisonsa ja tätä rakastaa, ja haluaa tämän elämänkumppanikseen. Tämä puoliso kuuluu nyt sen hänen vanhempansa elämään ihan yhtä lailla kuin hänkin.
Kyllä kyllä. Itse en voisi laittaa jotain ehtoopuolen parisuhdetta oman lapseni edelle. Meillä ei tosin ole tilannetta, jossa aikuinen lapsi viettäisi kaiken aikansa täällä, mutta onhan hän nyt kaikista rakkain ja parhainta seuraa. Ei mitkään jarmot siinä kisassa pärjää.
Ihanteellisin tietty tilanne, jossa sekä se uusi puoliso että aikuinen lapsi käyttäytyvät ja tulevat itsekin puolitiehen vastaan.
Melko kohtuuton vaatimus, että tulisi elää elämänsä yksin siinäkin vaiheessa, kun lapset jo aikuistuneet ja muuttaneet omilleen.
Kukaan ei ole sellaista vaatimusta esittänytkään.
Kyse oli siitä, että ehtoopuolen parisuhde ei mene omien lasten edelle. Tietenkään. Ehtoopuolen suhteet ovat aivan erilaisia, kuin intohimoiset nuoruuden avioliitot joissa kasvetaan, tehdään lapsia ja uraa ja kartutetaan omaisuutta. Voihan näitä tietysti verrata toisiinsa, mutta miksi, kun ovat aivan eri kaliiberia? Vanhuus voi olla hehkuvan onnellista uudessa suhteessa, mutta tuskin, jos puoliso on toisen lapsista mustasukkainen ja kaunainen.
Tietysti on sellaisiakin isiä, joille omat lapset eivät merkitse juuri mitään, mutta mitä sellaisella miehellä tekee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa oikein muuta keinoa ole kuin puhuminen. Kysy, eikö lapsi viihdy omalla paikkakunnallaan? Mikä siellä mättää? Onko yksinäinen? Jos mitään isompaa ongelmaa ei ole, hänelle voi asettaa rajat. Esim aluksi hän voi tulla teille joka 2. viikonloppu, kun alkaa aikuisetkin ovat paikalla. Sanokaa suoraan, että kaipaatte kahdenkeskistä aikaa lapsivapaina viikonloppuina.
Miksi ihmisille on vastuu lapsistaan noin raskasta?
Ehjässä avioliitossa emme tarvinneet lapsivapaita vaan viikonloput olivat aikaa olla lasten kanssa ja tehdä yhdessä asioita.
Uusioliitoissa siis ihmisiä joilla ei pitäisi olla ainutta lasta. Sääli lapsia, olivatpa alaikäisiä tai 20 v.
Puhut menneessä muodossa, niin kestikö
Kesti 45 vuotta puolison kuolemaan saakka. Miksi pitäisi ruveta rakkaudella hankittuja lapsis vihaamaan kuten kommentoijat tekevät omiaankin kohtaan. Koska olette lastenne kanssa jos viikonloput pitää olla lapsivapaita? Arjet työssä ja koulussa.
Melkoisen ääripähän nyt menit. Se, että joskus ottaa aikaa myös parisuhteelle, on mielestäni vielä aika kaukana kenenkään vihaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi sitä alapeukkujen määrää, mitä olen saanut kommentoidessani uusperhettä harkitsevaa. Usein siis näkee pohdintaa siitä, että jos muuttaisi yhteen vasta kun lapset on aikuistuneet.
Minä vastaan aina, että miten sitten vietätte joulut, sukujuhlat ym. Oletetaan vaan että kyllä nyt aikuiset osaa sitten olla. Ei se aikuisen lapsenkaan mielestä ole kivaa tulla joulunviettoon, kun joku itselle vieras sukankuluttaja on siellä.
Mutta se on vaan sen mustasukkaisen lapsen hyväksyttävä, että se vanhempi on valinnut puolisonsa ja tätä rakastaa, ja haluaa tämän elämänkumppanikseen. Tämä puoliso kuuluu nyt sen hänen vanhempansa elämään ihan yhtä lailla kuin hänkin.
Kyllä kyllä.
Ei vaan jos puolisosi vihaisi lastasi ja kieltäisi sinulta yhteyden aikuiseen lapseesi. Kuten ap yrittää
Tuota se on kun menee yhteen isukin kanssa. Älä valita.
Ilmainen vinkki tyhjäpäille: uusperheen perustaminen ole mitenkään pakollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma 20v lapseni muutti 2kk sitten omilleen noin 30km päähän. On töissä ja intti käyty.
Ei kyllä ole tullut kotiin kertaakaan muuton jälkeen. Vaikka läheisiä olemmekin ja tilaa on.
Käyn itse noin 1 krt viikko moikkaamassa tai käymme lounaalla yms.. ei hänellä ole mitään hinkua laosuudenkotiin tulla nyt, kun on oma koti ja kaverit, työt siellä.
Varmaan tulee viim. Äitienpäivänä.
Olisi kyllä outoa jos parkkeeraisi joka vkloppu vielä kotiini.
No ei tietenkään ole tarvetta tulla, jos sinä vierailet hänen luonaan jo kerran viikossa.
Joo. Se on tässä tarinassa outoa. Miksi äiti ramppaa kerran viikossa? Antaisi olla rauhassa.
Miten noista uusperheistä voi kukaan selvitä terveenä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi sitä alapeukkujen määrää, mitä olen saanut kommentoidessani uusperhettä harkitsevaa. Usein siis näkee pohdintaa siitä, että jos muuttaisi yhteen vasta kun lapset on aikuistuneet.
Minä vastaan aina, että miten sitten vietätte joulut, sukujuhlat ym. Oletetaan vaan että kyllä nyt aikuiset osaa sitten olla. Ei se aikuisen lapsenkaan mielestä ole kivaa tulla joulunviettoon, kun joku itselle vieras sukankuluttaja on siellä.
Mutta se on vaan sen mustasukkaisen lapsen hyväksyttävä, että se vanhempi on valinnut puolisonsa ja tätä rakastaa, ja haluaa tämän elämänkumppanikseen. Tämä puoliso kuuluu nyt sen hänen vanhempansa elämään ihan yhtä lailla kuin hänkin.
Ei vaan jos puolisosi vihaisi lastasi ja kieltäisi sinulta yhteyden aikuiseen lapseesi. Kuten ap yrittää
Nyt on kyllä pakko sanoa, etten löydä tekstistä kohtaa, jossa ap yrittäisi kieltää puolisonsa ja tämän lapsen yhteyden. Voisitkohan laittaa lainauksen siitä kohdasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa oikein muuta keinoa ole kuin puhuminen. Kysy, eikö lapsi viihdy omalla paikkakunnallaan? Mikä siellä mättää? Onko yksinäinen? Jos mitään isompaa ongelmaa ei ole, hänelle voi asettaa rajat. Esim aluksi hän voi tulla teille joka 2. viikonloppu, kun alkaa aikuisetkin ovat paikalla. Sanokaa suoraan, että kaipaatte kahdenkeskistä aikaa lapsivapaina viikonloppuina.
Miksi ihmisille on vastuu lapsistaan noin raskasta?
Ehjässä avioliitossa emme tarvinneet lapsivapaita vaan viikonloput olivat aikaa olla lasten kanssa ja tehdä yhdessä asioita.
Uusioliitoissa siis ihmisiä joilla ei pitäisi olla ainutta lasta. Sääli lapsia, olivatpa alaikäisiä tai 20 v.
Puhut menneessä muodossa, niin kestikö
Kyllä niitä lapsivapaita tulee ihan lasten itsensä aloitteesta yhä enemmän ja enemmän kun murrosikä alkaa. Ei niitä kavereitakaan ehdi arkena kunnolla tavata.
Pienet lapset on eri asia, mutta itse olisin huolissani nuoresta aikuisesta lapsesta, ja alaikäisestäkin, jos tällä ei ikinä olisi vapaa-ajalla perheen ulkopuolista ohjelmaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole ihmissuhteita opiskupaikkakunnalla, siellä voi olla aika ankeaa viikonloppuisin. Yksin jossain pienessä opiskeluluukussa ilman rahaa ja mitään. En tuuppaisi lasta väkisin jäämään sinne yksikseen, mutta kannustaisin aktiivisesti vaikka nettitreffeille tai opiskelijatapahtumiin, ettei ihan syrjäydy ikäisistään. Mitä pidemmän aikaa on syrjässä muista ikäisistään, sitä vaikeammaksi tilsnteen korjaaminen myöhemmin käy. Kohta huomaa olevansa kolmekymppinen yksinäinen, jolla ei ole kokemusta parisuhdetaidoista jne. ja lastentekoaika alkaa vähentyä.
Vierailija kirjoitti:
Ilmainen vinkki tyhjäpäille: uusperheen perustaminen ole mitenkään pakollista.
Erittäin hyvin sanottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit uusperheeseen mennessäsi tietää, että miehen lapset tulevat mukana. Ihminen ei lakkaa olemasta vanhempansa lapsi, kun hän kasvaa aikuiseksi.
No normaalit aikuiset ihmiset eivät kyllä mene joka viikonloppuna täysihoitoon vanhempien luokse. Kyllä se oudolta kuulostaa. Ehkä tällä aikuisella lapsella on jotain ongelmia elämänhallinnan suhteen.
Tai sitten on vaan tosi yksinäinen. Muuten luulisi että nuori aikuinen haluaa viettää viikonloput ennemmin kavereiden kuin vanhempien kanssa.
Tämä. Itse kävin kyllä nuorena oikeasti joka viikonloppuna lapsuudenkodissa. Minulla ei ollut opiskelupaikkakunnalla mitään muuta kuin opiskelu. Rohkaisisin nuorta käymään ulkona ja tapailemaan ihmisiä.
Joo, voi rohkaista toki. Mutta jos hän on yksinäinen, niin miksi hän ei saisi tuntea itseään tervetulleeksi lapsuudenkotiinsa? Sitä varten koti on, että siellä voi keräillä itseään kun maailma murjoo. Sitten taas uuteen nousuun.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole ihmissuhteita opiskupaikkakunnalla, siellä voi olla aika ankeaa viikonloppuisin. Yksin jossain pienessä opiskeluluukussa ilman rahaa ja mitään. En tuuppaisi lasta väkisin jäämään sinne yksikseen, mutta kannustaisin aktiivisesti vaikka nettitreffeille tai opiskelijatapahtumiin, ettei ihan syrjäydy ikäisistään. Mitä pidemmän aikaa on syrjässä muista ikäisistään, sitä vaikeammaksi tilsnteen korjaaminen myöhemmin käy. Kohta huomaa olevansa kolmekymppinen yksinäinen, jolla ei ole kokemusta parisuhdetaidoista jne. ja lastentekoaika alkaa vähentyä.
Monet opiskelijatapahtumista on keskellä viikkoa. Niihin ehtii osallistua vaikka viikonloppuisin kävisikin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttären äiti ei halua häntä luokseen ja nyt te ette haluaisi häntä luokseen. Antakaa nyt opiskelijan tulla käymään kotonaan, kun vielä haluaa. Joku päivä isä mahdollisesti vielä harmittelee, ettei tytär enää ehdi edes kylässä käymään kuin kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit uusperheeseen mennessäsi tietää, että miehen lapset tulevat mukana. Ihminen ei lakkaa olemasta vanhempansa lapsi, kun hän kasvaa aikuiseksi.
No normaalit aikuiset ihmiset eivät kyllä mene joka viikonloppuna täysihoitoon vanhempien luokse. Kyllä se oudolta kuulostaa. Ehkä tällä aikuisella lapsella on jotain ongelmia elämänhallinnan suhteen.
Tai sitten on vaan tosi yksinäinen. Muuten luulisi että nuori aikuinen haluaa viettää viikonloput ennemmin kavereiden kuin vanhempien kanssa.
Tämä. Itse kävin kyllä nuorena oikeasti joka viikonloppuna lapsuudenkodissa. Minulla ei ollut opiskelupaikkakunnalla mitään muuta kuin opiskelu. Rohkaisisin nuorta käymään ulkona ja tapailemaan ih
Joo, voi rohkaista toki. Mutta jos hän on yksinäinen, niin miksi hän ei saisi tuntea itseään tervetulleeksi lapsuudenkotiinsa? Sitä varten koti on, että siellä voi keräillä itseään kun maailma murjoo. Sitten taas uuteen nousuun.
Sivusta, tuossa olen samaa mieltä. Tilanne varmaan vaatisi nyt yhteisen keskustelun siitä, että aikuinen lapsi osallistuisi myös kotiaskareisiin.
Ja vaikka lapsi on siellä, niin voihan silloin käydä vaikka puolison kanssa kylpylässä tms?
Itselläni nuorena aikuisena se lapsuudenkoti tankkasi itseeni turvaa, vaikka olisin siellä hengaillut yksinäni.
Sanokaa vielä, että maksatte 600 euron vuokran ja annatte 400 euroa käyttörahaa kuukausittain.
Tiedättekö tytön elämstä mitään? Onko varmasti opiskelemassa ja saa opintotukea. Puhuko mitään opinnoista, ystävistä ym. Kuulostaa nimittäin melko syrjäytyneeltä nuorelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit uusperheeseen mennessäsi tietää, että miehen lapset tulevat mukana. Ihminen ei lakkaa olemasta vanhempansa lapsi, kun hän kasvaa aikuiseksi.
No normaalit aikuiset ihmiset eivät kyllä mene joka viikonloppuna täysihoitoon vanhempien luokse. Kyllä se oudolta kuulostaa. Ehkä tällä aikuisella lapsella on jotain ongelmia elämänhallinnan suhteen.
Tai sitten on vaan tosi yksinäinen. Muuten luulisi että nuori aikuinen haluaa viettää viikonloput ennemmin kavereiden kuin vanhempien kanssa.
Tämä. Itse kävin kyllä nuorena oikeasti joka viikonloppuna lapsuudenkodissa. Minulla ei ollut opiskelupaikkakunnalla mitään muuta kuin opiskelu. Rohkaisisin nuorta käymään ulkona ja tapailemaan ih
Totta kai. En tarkoittanut sitä ettei kotiin saisi mennä. Vaan sitä että rohkaisin myös hankkimaan sosiaalista verkostoa. Olisi ollut hyvä, jos minuakin olisi nuorena rohkaistu siihen.
Ap vaikuttaa hyvin julmalta ihmiseltä, ihan tulee mieleen tv-sarjan Sisarvaimot Robyn, joka uhriutui tämän tästä ja ihmetteli, miksi kaikki ei mene kuten hän on toivonut.
Miksi lapsi ei saisi tulla viikoloppuisin vanhempansa luokse ja mitä ihmeen kotiapulaista ap tästä oikein on haluamassa? Perheessä on alaikäisiä lapsia, perheessä on aikuisia lapsia ja sitten siellä on ap, joka yrittää ajaa miehen lapset pois isänsä luota, jotta hän pääsee rauhassa naimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi sitä alapeukkujen määrää, mitä olen saanut kommentoidessani uusperhettä harkitsevaa. Usein siis näkee pohdintaa siitä, että jos muuttaisi yhteen vasta kun lapset on aikuistuneet.
Minä vastaan aina, että miten sitten vietätte joulut, sukujuhlat ym. Oletetaan vaan että kyllä nyt aikuiset osaa sitten olla. Ei se aikuisen lapsenkaan mielestä ole kivaa tulla joulunviettoon, kun joku itselle vieras sukankuluttaja on siellä.
Mutta se on vaan sen mustasukkaisen lapsen hyväksyttävä, että se vanhempi on valinnut puolisonsa ja tätä rakastaa, ja haluaa tämän elämänkumppanikseen. Tämä puoliso kuuluu nyt sen hänen vanhempansa elämään ihan yhtä lailla kuin hänkin.
No ei yritä. Ihme vimmaan lietsoit itsesi.
Neuvoja kaivattiin. Neuvoni on välttää uusioperhettä.