Aikuinen lapsi joka vkl kotona
Olemme uusperhe ja alaikäiset lapset edellisistä liitoistamme asuvat kanssamme joka toinen viikko. Meillä on molemmilla myös aikuiset lapset, jotka asuvat omillaan. Yhteisiä lapsia ei ole. Rakastan syvästi myös mieheni lapsia, mutta nyt on alkanut ärsyttämään se, että mieheni aikuinen tytär tulee luoksemme joka ikinen vkl pe-su ajaksi täysihoitoon. Oma aikuinen lapseni ei tule, vaan näemme häntä muuten.
Onko yleistäkin, että aikuinen lapsi tulee joka ikiseksi viikonlopuksi vanhempansa luo? Tytör asuu toisessa kaupungissa omasta halustaan eli ymmärrän, että hän tulee välillä myös kotikaupunkiinsa. Minä haluaisin kuitenkin välillä viettää viikonloppuisin ihan aikuisten aikaa mieheni kanssa kahdestaan. Miehenkin haluaisi samaa, mutta ei aio sanoa lapselleen mitään. Toki ymmärrän sen, mutta mietin kuinka kauan tämä systeemi jatkuu? Tyttären äiti ei ota häntä luokseen kuin pari kertaa vuodessa.
Tyttäreltä on aina rahat loppu, vaikka syö meillä aina pe-su välillä. Vanhemmat maksavat hänelle asumisen ja elämisen, vaikka saakin opintotukea, asumistukea jne. Siltikään rahat eivät riitä. Asia ei sinällään minulle kuulu, mutta tuokin ärsyttää vaikkei saisi. Oma lapseni pärjää oikein hyvin opiskelustaan huolimatta. Neuvoja?
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otaopa asia puheeksi ihan suoraan mutta rauhallisesti ja rakentavasti. Aloita vaikka sillä että teillä on taloudellisesti tiukkaa joten olisiko jänen nyt jo syyyä osallistua omalta osaltaan viikonloppuruokien kustantamiseen. Sitten kun jän on lähdössä, niin sano jänelle vähän vitsaillen hymy huulilla, että ensi viikonloppuna "tämä hotelli on sitten ensi viikonlopun suljettu, tule sitten joku toinen kerta". Ala esittää sunnuntaiaamusta erittäin väsynyttä ja sano hänelle että "tämä piika on nyt niin loppu, että otatko sinä aikuisena kiitos vähän koppia noista keittiöhommista, anteeksi kamalasti mutta minä en jaksa passata aina muita". Tällä tavalla pikkuhiljaa vihjaamalla alat saada käymään hänet joka toinen vk loppu, sitten enää 1x kuussa ja sitten siitäkin vähemmän.
Näin tein itse omille lapsilleni jotka tuntui ettei oikein osanneet alussa olla omillaan vaan täysylöspito pe-su r
Älä kysele tyhmiä Idiootti
Vierailija kirjoitti:
Otaopa asia puheeksi ihan suoraan mutta rauhallisesti ja rakentavasti. Aloita vaikka sillä että teillä on taloudellisesti tiukkaa joten olisiko jänen nyt jo syyyä osallistua omalta osaltaan viikonloppuruokien kustantamiseen. Sitten kun jän on lähdössä, niin sano jänelle vähän vitsaillen hymy huulilla, että ensi viikonloppuna "tämä hotelli on sitten ensi viikonlopun suljettu, tule sitten joku toinen kerta". Ala esittää sunnuntaiaamusta erittäin väsynyttä ja sano hänelle että "tämä piika on nyt niin loppu, että otatko sinä aikuisena kiitos vähän koppia noista keittiöhommista, anteeksi kamalasti mutta minä en jaksa passata aina muita". Tällä tavalla pikkuhiljaa vihjaamalla alat saada käymään hänet joka toinen vk loppu, sitten enää 1x kuussa ja sitten siitäkin vähemmän.
Näin tein itse omille lapsilleni jotka tuntui ettei oikein osanneet alussa olla omillaan vaan täysylöspito pe-su ruokineen, pyykkäyksineen ym veti heitä molempia va
Puhu asiasta niille joille se kuuluu. Jotkut sanoo -meille saa kaikki aina tulla tänne, en oikein usko enää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtekää puolison kanssa viikonlopuksi pois, kahdestaan viikonloppulomalle.
Tämä ?
Niin että maksetaan kallis hotelli ja sillä aikaa se aikuinen lapsi on siellä heidän kotona yksinään syömässä kaappeja tyhjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä ahdistavaa, jos ette koskaan saa viettää viikonloppua kahdestaan kodissanne!
Miksi niin monelle lapset on noin iso haitta?
Ne alaikäisensä voi kumpikin antaa toiselle vanhemmalle tai huostaan. Täysi -ikäisiltä kieltää käymisen. Saa olla kaksin.
Meille on lapset ja lapsenlapset aina tervetulleita. Jotain on varaa tarjotakin. Emme ole sossuperheitä kuten apn uusperhe kai on.
Katsos kun uusromanssi ja ei-ne-omat-lapset vaivoina. Tulevaisuudessa tätä ap:ta sitten vaivaa ne ei omat lapsenlapset.
Monelle alkaa omat lapsetkin olla haitta, kun eron jälkeen uusi puoliso löytyy. Siis alaikäisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran kun tulee, tekeydy kipeäksi.
Pyydä häntä laittamaan ruoka ja vaikka imuroimaan kun et vaan oo jaksanu.
Sano myös hänelle että ens viikonloppuna teille on "ehkä" tulossa muita vieraita. Näin hän ymmärtää ettei voi tulla ja sitten kun teille ei tulekaan ketään niin et jää kiinni valehtelusta kun olet sanonut "ehkä". Keksi joku entinen työkaveri / entinen opiskelukaveri miehensä kanssa tms.
Ja jos hän tajuaa sen tekosyyksi, niin mitä sitten, hän ymmärtää myös sen olevan VIHJE HÄNELLE.
Muuten sulla ei ole muuta keinoa kuin sanoa suoraan että haluatte olla kahdestaan, että voisiko hän tulla jatkossa korkeintaan 2x kk
Äitipuoli voi myös sanoa suoraan että pysy loinen kaukana meiltä. Kanssamme asuvat minun lapseni ja minä tarvitsemme isäsi rahat.
Pitää se puhua !
Sama meno jatkuu vuosia muuten, ja pinna kiristyy, sitten ihmetellään miks mua "kyräillään"...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä ahdistavaa, jos ette koskaan saa viettää viikonloppua kahdestaan kodissanne!
Miksi niin monelle lapset on noin iso haitta?
Ne alaikäisensä voi kumpikin antaa toiselle vanhemmalle tai huostaan. Täysi -ikäisiltä kieltää käymisen. Saa olla kaksin.
Meille on lapset ja lapsenlapset aina tervetulleita. Jotain on varaa tarjotakin. Emme ole sossuperheitä kuten apn uusperhe kai on.
Katsos kun uusromanssi ja ei-ne-omat-lapset vaivoina. Tulevaisuudessa tätä ap:ta sitten vaivaa ne ei omat lapsenlapset.
Monelle alkaa omat lapsetkin olla haitta, kun eron jälkeen uusi puoliso löytyy. Siis alaikäisetkin.
Joskus sosiaalityöntekijä vantaalta kirjoitti hesarissa kun uusperheet tulevat sossuun tarjoamaan lapsensa huostaan kun uusi puoliso ei mee naimisiin muuten tms.
Mitäpä muuta voi yhteiskunta kuin ottaa haltuunsa äitikanin hylkäämät lapset. Tai isäpukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisit uusperheeseen mennessäsi tietää, että miehen lapset tulevat mukana. Ihminen ei lakkaa olemasta vanhempansa lapsi, kun hän kasvaa aikuiseksi.
No normaalit aikuiset ihmiset eivät kyllä mene joka viikonloppuna täysihoitoon vanhempien luokse. Kyllä se oudolta kuulostaa. Ehkä tällä aikuisella lapsella on jotain ongelmia elämänhallinnan suhteen.
Säästää ainakin ruokakuluissa noin.
No varmasti, mutta kuka aikuinen normaali ihminen kehtaa toimia noin?
Ihminen on aivotoiminnan osalta aikuinen noin 25 vuoden ikäisenä.
Eipä tuossa oikein muuta keinoa ole kuin puhuminen. Kysy, eikö lapsi viihdy omalla paikkakunnallaan? Mikä siellä mättää? Onko yksinäinen? Jos mitään isompaa ongelmaa ei ole, hänelle voi asettaa rajat. Esim aluksi hän voi tulla teille joka 2. viikonloppu, kun alkaa aikuisetkin ovat paikalla. Sanokaa suoraan, että kaipaatte kahdenkeskistä aikaa lapsivapaina viikonloppuina.
Vierailija kirjoitti:
Pitää se puhua !
Sama meno jatkuu vuosia muuten, ja pinna kiristyy, sitten ihmetellään miks mua "kyräillään"...
Ei välttämättä jatku vuosia. Jos kyseessä on nuori (18-23), voi kyse olla asteittaisesta itsenäistymisestä. Harva koko ikäänsä vanhempiensa nurkissa pyörii. Suomessa pitää olla itsenäinen jo tosi nuorena monessa asiassa verrattuna moneen muuhun maahan. Voi silti sanoa, ettei tänä viikonloppuna käy. Sekin on ok.
Miksi menette uusioliittoihin, jopa usean kerran peräkkäin? Luulidi kerrasta oppivan ettei sovi avioliittoon.
Lapset voi viedä sosiaalitoimiston ovelle. Lapsipuolille antaa lähestymiskiellon uhalla näyttäytymiskiellon.
Muuttakaa kaksioon ja laittakaa lapsille siskonpeti olohuoneen lattialle. Jääkaappi kannattaa pitää mahdollisimman tyhjänä, käytte sitten kahdestaan vaikka ravintolassa päivälenkkeilyn yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Lähtekää puolison kanssa viikonlopuksi pois, kahdestaan viikonloppulomalle.
Piti ihan samaa ehdottaa. Lapsivapailla johonkin kahdestaan. Jos raha on este niin vaikka telttailemaan kesällä.
Teettäkää jotain hommia "viitsitkö imuroida sillä välin kun me käydään kaupassa?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä ahdistavaa, jos ette koskaan saa viettää viikonloppua kahdestaan kodissanne!
Miksi niin monelle lapset on noin iso haitta?
Ne alaikäisensä voi kumpikin antaa toiselle vanhemmalle tai huostaan. Täysi -ikäisiltä kieltää käymisen. Saa olla kaksin.
Meille on lapset ja lapsenlapset aina tervetulleita. Jotain on varaa tarjotakin. Emme ole sossuperheitä kuten apn uusperhe kai on.
No minun mielestäni normaali aikuinen pariskunta viettää joskus myös viikonloppuja ihan kahdestaankin. Tottakai lapset ovat tervetulleita viikonloppuisin, mutta että aikuinen lapsi on joka viikonloppu koko viikonlopun? Kuulostaa oudolta.
&nb
Silloinhan tilanne on tottakai aivan eri jos on sairautta tai muuta ongelmaa. Tässä ap: n tapauksessa ei vaan sellainen kyllä tainnut olla kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa oikein muuta keinoa ole kuin puhuminen. Kysy, eikö lapsi viihdy omalla paikkakunnallaan? Mikä siellä mättää? Onko yksinäinen? Jos mitään isompaa ongelmaa ei ole, hänelle voi asettaa rajat. Esim aluksi hän voi tulla teille joka 2. viikonloppu, kun alkaa aikuisetkin ovat paikalla. Sanokaa suoraan, että kaipaatte kahdenkeskistä aikaa lapsivapaina viikonloppuina.
Miksi ihmisille on vastuu lapsistaan noin raskasta?
Ehjässä avioliitossa emme tarvinneet lapsivapaita vaan viikonloput olivat aikaa olla lasten kanssa ja tehdä yhdessä asioita.
Uusioliitoissa siis ihmisiä joilla ei pitäisi olla ainutta lasta. Sääli lapsia, olivatpa alaikäisiä tai 20 v.
Rakkautta on vihata puolison entisten liittojen lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Rakkautta on vihata puolison entisten liittojen lapsia.
Hyvä aforismi ja niin tosielämää.
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin opiskelijana usein kotona, koska oli niin vähän rahaa. Kotona sai ruokaa.
No siitä tässä tuskin on kysymys, jos kerran hänelle maksetaan niin asunto kuin muutkin kulut.
Ja teille, jotka ehdottelette, että menkää vaikka hotelliin karkuun viikonlopuksi. Miksi ihmeessä? Miksi heidän pitäisi kotoaan poistua saadakseen olla rauhassa? Kyllä se pitäisi olla ihmisellä ihan oikeus saada olla kotonaan ilman ulkopuolisia.
Minä tein lapsilleni selväksi jo ennen kuin muuttivat pois kotoa, että tulen myymään sen asunnon sitten, kun he lähtevät kotoa, etten tarvitse sitten enää niin paljon tilaa. Puheeksi tämä tuli siis siinä vaiheessa, kun tuntui, että he eivät olleet valmiita luopumaan vanhoista tarpeettomiksi käyneistä tavaroista vaan alkoi näyttää siltä, että ne ovat jäämässä minun varastoitavikseni. Tytär kun lähti opiskelemaan, teki juuri sitten niin, ajatuksella että onhan minun luonani tilaa. Eli jätti huoneensa ennalleen, talvivaatteet odottamaan, että tulee talvi, harrastusvälineet jne. Syksymmällä kysyi, että tulisitko hakemaan hänet opiskelupaikkakunnalta, kun hän toisi ne kesä- ja syysvaatteet minun luokseni ja ottaa sitten talvivaatteet mukaansa. Siinä kohdin kerroin, että meillä ei ole mitään säilytyspalveluita saatavilla, voin kyllä viedä hänet takaisin opiskelupaikkakunnalle tavaroineen, mutta hän ei voi kantaa takaisin lapsuudenkotiin enää tavaroitaan. Ja että nyt onkin hyvä aika käydä läpi hänen entinen huoneensa ja tavaransa, että mitä hän haluaa ottaa mukaansa, lopuista sitten hankkiudutaan eroon. Poika oli silloin armeijassa, ja sieltä tultuaan lähti myös opiskelemaan muualle. Koska opiskelupaikka oli jo valmiina, niin tiedossa oli milloin hän on lähdössä ja se muutto kävi kertarysäyksellä, koska kerroin jo ennalta, että asunto menee myyntiin sitten heti. Paljon helpompihan se oli lähteä myymään jo valmiiksi turhista tavaroista siivottua kotia ja syksyn mittaan sainkin sen myytyä ja muutin pieneen kaksioon, jonne lapset ovat tervetulleita käymään. Nyt kun en asu heidän lapsuudenkodissaan, he selvästi hahmottavat, että tämä on minun kotini, ja tulevat käymään, mutta eivät ns. ole kuin kotonaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin opiskelijana usein kotona, koska oli niin vähän rahaa. Kotona sai ruokaa.
No siitä tässä tuskin on kysymys, jos kerran hänelle maksetaan niin asunto kuin muutkin kulut.
Ja teille, jotka ehdottelette, että menkää vaikka hotelliin karkuun viikonlopuksi. Miksi ihmeessä? Miksi heidän pitäisi kotoaan poistua saadakseen olla rauhassa? Kyllä se pitäisi olla ihmisellä ihan oikeus saada olla kotonaan ilman ulkopuolisia.
Minä tein lapsilleni selväksi jo ennen kuin muuttivat pois kotoa, että tulen myymään sen asunnon sitten, kun he lähtevät kotoa, etten tarvitse sitten enää niin paljon tilaa. Puheeksi tämä tuli siis siinä vaiheessa, kun tuntui, että he eivät olleet valmiita luopumaan vanhoista tarpeettomiksi käyneistä tavaroista vaan alkoi näyttää siltä, että ne ovat jäämässä minun varastoitavikseni. Tytär kun lähti opiskelemaan, teki juuri
Lapset muka tervetulleita vaikka pakotit heidät pitämään opiskelukämppiä "kotina" ja kutistamaan lapsuutensa johonkin soluasuntoon.
Lapsi sotaväestä kodittomana soluun ja kamat roskiin.
Äidinrakkaus ja huolenpito on niin moninaista.
Kyllä kai jokaisella omassa kodissaan on sanottavaa siihen ketä talossa vierailee ja kuinka usein. On kyse aikuisista lapsista, ei enää alaikäisistä holhottavista.