"Opiskelijoilla on vaikeuksia lukea pitkiä tekstejä"

miksi lukea? kirjojen teksteissä on isoja kirjaimia, jotka tuntuvat hyökkääviltä. moinen aggressio ahdistaa.

Rahoituksen takia kaikki pusketaan puoliväkisin maisteriputkesta läpi, oli rahkeita tai ei. Jos näin ei olisi, opiskelijoiden täytyisi itse tomertua. Eikä yliopistoon hakeutuisi sinne kuulumaton aines vain "koska kuuluu".

Vierailija kirjoitti:

Minä huomasin jo vuosituhannen vaihteen aikoihin, että yhä enenevissä määrin lapset ja nuoret alkoivat tyhmentymään ja käyttäytymään huonommin. Samoihin aikoihin "kukkahattuilu" alkoi yleistymään eikä tarvitse olla älykkö ymmärtääkseen, että näillä asioilla on vahva yhteys.

Jos joku ei tiedä mitä kukkahattuilu on niin käytännössä se tarkoittaa samaa kuin nykypäivän "suvaitsevaisuus". Kukkahattuilu ei kuitenkaan ollut ihan niin vahvaa.

Samoihin aikoihin isäni (silloin yliopistolla lehtorina, nyt eläkkeellä) totesi että opiskelija-aines on heikentynyt rajusti, osaamisen ja tiedon suhteen.

Tik Tok porukka ei jaksa keskittyä

"Mitä täällä oikein tapahtuu?" (Petteri Orpo)

Tyhmä kysymys kirjastokortista: onko Suomen kirjastoilla yhteinen asiakasrekisteri? Eli jos mulla on ollut 2 vuotta palauttamatta Oulun kirjastoon kirja ja menen lainaamaan kirjaa Mikkelin sivukirjastosta, näkeekö ne siellä, että mulla on Oulun kirjaston palauttamattomia kirjoja, jotka pitää maksaa tai palauttaa ennen kuin lainaavat mulle Mikkelistä mitään? Olen siis kohonkin hävittänyt nuo kirjat enkä uskalla siksi enää mennä kirjastoon.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärikoulutuksessa on menty monissa yliopistoissa siihen, että kaikki kurssit arvostellaan hyväksytty/hylätty-asteikolla, ettei opiskelijoille tule paha mieli ja että tunnelma ei mene pitkiksi ajoiksi piloille.

Mun aikana ilmoitustaululle laitettiin lappu, jossa nimellä ilmoitettiin arvosana, parhaat ylimpänä. 

Myöhemmin laitettiin enää opiskelunumero, ettei tulisi niin paha mieli. 

Vierailija kirjoitti:

miksi lukea? kirjojen teksteissä on isoja kirjaimia, jotka tuntuvat hyökkääviltä. moinen aggressio ahdistaa.

 

Ja sisällöissä. Romaaneissa voi olla henkilöhahmoja jotka eivät ole kivoja. Tietokirja voi kertoa ongelmista.

Voitaisiinko yliopistojen sisäänottoa supistaa runsaalla kädellä vastaamaan nykyopiskelijoiden tasoa? Nyt yliopistoissa opiskelee ihmisiä, joiden ymmärryksen tasolle ammattikorkeakoulukin olisi liian vaativa. 

Vierailija kirjoitti:

Mulle tapahtui ihan sama. Lapsena ja teininä imppasin kirjoja pinotolkulla. Pystyin lukemaan keskittyneesti vuoden ympäri. Kesälomallakin luin, luin ja luin missä ikinä olinkaan, mulla oli aina kirjoja matkassa. Nykyään (aikuisena) en jaksa lukea minkäänlaista kokonaista kirjaa yhteen putkeen. Enkä harrasta vapaa-ajan lukemista enää lainkaan. Ei pysty, ei jaksa. Hyvä tietää, etten se ollut vain minä.

Minusta kirjat mitä kirjoitetaan ei ole enää hyviä, että tempaisisivat mukanaan.

Yliopisto-opiskelijoista ehdoton enemmistö on naisia. 

Ja tätä suuntausta suorastaan ruokitaan silläkin, että myös valtamedia tarjoilee uutisesta(!) lyhennelmän (tiivistelmä). Hyvin monilla vanhemmillakin aikuisilla jo itseaiheutettu keskittymiskyvyttömyys, joka on iso haitta.

Niin. Akatemia ei ole pysynyt mukana liike-elämän ja informaatioteknologian kehityksessä. Tästä moni paappa on jo repinyt pelihousunsa kun lapset eivät lue enää kirjoja. Sitten on niitä jotka elävät nykypäivässä eivätkä lue itsekään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan koulutusta tuo on. Ei kerrota ammattiin kuuluvia asioita, näytetään vain mistä tiedon löytää....

Pitää sitä tietoa itsekin osata hakea. Minulla on ollut 4-vuotiaasta asti oma kirjastokortti ja olen aina ollut ahkera kirjaston käyttäjä, käsittämätöntä että yliopisto-opiskelijoita pitää opettaa siihen.

Heillä on ollut 4vuotiaasta asti google. Kysymyksiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tapahtui ihan sama. Lapsena ja teininä imppasin kirjoja pinotolkulla. Pystyin lukemaan keskittyneesti vuoden ympäri. Kesälomallakin luin, luin ja luin missä ikinä olinkaan, mulla oli aina kirjoja matkassa. Nykyään (aikuisena) en jaksa lukea minkäänlaista kokonaista kirjaa yhteen putkeen. Enkä harrasta vapaa-ajan lukemista enää lainkaan. Ei pysty, ei jaksa. Hyvä tietää, etten se ollut vain minä.

Minusta kirjat mitä kirjoitetaan ei ole enää hyviä, että tempaisisivat mukanaan.

Mitä!?!? Kyllä naisten uupuminen, mt-ongelmat, lesbokokeilut ja terapiassa käynti, joista nykykirjailijat kertovat autofiktiivisissä romaaneissaan, ovat huippukiinnostavia!

- Karoliina, kirjallisuuskriitikko HS

Vierailija kirjoitti:

Ja tätä suuntausta suorastaan ruokitaan silläkin, että myös valtamedia tarjoilee uutisesta(!) lyhennelmän (tiivistelmä). Hyvin monilla vanhemmillakin aikuisilla jo itseaiheutettu keskittymiskyvyttömyys, joka on iso haitta.

Onneksi on se tiivistelmä, sillä ennenvanhaan otsikko ajoi saman asian. Nykyään otsikolla on muita tehtäviä 🤦🏻

Vierailija kirjoitti:

"Mitä täällä oikein tapahtuu?" (Petteri Orpo)

Yllätyitkö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle tapahtui ihan sama. Lapsena ja teininä imppasin kirjoja pinotolkulla. Pystyin lukemaan keskittyneesti vuoden ympäri. Kesälomallakin luin, luin ja luin missä ikinä olinkaan, mulla oli aina kirjoja matkassa. Nykyään (aikuisena) en jaksa lukea minkäänlaista kokonaista kirjaa yhteen putkeen. Enkä harrasta vapaa-ajan lukemista enää lainkaan. Ei pysty, ei jaksa. Hyvä tietää, etten se ollut vain minä.

Minusta kirjat mitä kirjoitetaan ei ole enää hyviä, että tempaisisivat mukanaan.

Kyllä ja koska sisältö somessa ja netissä on pilkkoutunutta, räätälöityä, kuluttaja saa 90% todennäköisyydellä sitä mitä haluaa. Todennäköisyys sille, että löytää kirjan joka on 90% itselle kiinnostava on häviävän pieni

Tuo nyt on sellaista yleistystä. Kyllä meillä ainakin lapset lukevat kirjallisuutta ja ovat taitavia lukemaan sukupuolesta riippumatta. Vanhin lapsemme, joka on alakoululainen luki viime vuonna yli 60 kirjaa. Historiaa, fantasiaa, jännitystä, luonnontieteitä. Se nyt on aina vanhusten mielestä niin, että nuoriso on pilalla. Nykyään kirjat ovat pääasiassa sähköisiä. Lukioissa ei tavanomaisia kirjoja lueta enää lainkaan, koska kaikki kirjat ovat sähköisiä. Teidän pitää nyt vain hyväksyä, että kehitys etenee. Opetusmateriaalit ovat sähköisiä ja kyllä, jos haluaa oppia, pitää istua nenä läppärissä tai puhelimessa, missä se opiskeltava asia on. 

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä kysymys kirjastokortista: onko Suomen kirjastoilla yhteinen asiakasrekisteri? Eli jos mulla on ollut 2 vuotta palauttamatta Oulun kirjastoon kirja ja menen lainaamaan kirjaa Mikkelin sivukirjastosta, näkeekö ne siellä, että mulla on Oulun kirjaston palauttamattomia kirjoja, jotka pitää maksaa tai palauttaa ennen kuin lainaavat mulle Mikkelistä mitään? Olen siis kohonkin hävittänyt nuo kirjat enkä uskalla siksi enää mennä kirjastoon.

Miksi et korvaa hävittämääsi kirjaa? Todennäköisesti maksaa muutaman kympin. Tai kirjan voi ehkä korvata ostamalla divarista siistin käytetyn tilalle. Ei ne pure jos menet kysymään miten asian voi hoitaa kuntoon..