Isäni on samanlainen hiljainen tavismies kuin minä, mutta silti hän onnistui perustamaan perheen.

Vierailija kirjoitti:

Työpaikkani jokainen tavisduunari on pystynyt pariutumaan. Ehkä heille on kelvannut ihan tavisnainen. 

Suurin osa pariskunnista ovat ihan taviksia. Sitä nämä länkyttäjät vaan eivät halua ymmärtää. 

meneepä lapsettomilla tunteisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, mitä ap kuvailet hiljaiseksi mieheksi, joka silti sai naisen ja perheen 60-80-luvulla, on vähän eri kaliiperin hiljainen mies kuin mitä sinä ja kaltaisesi olette. Wanhan ajan rauhallinen ja vähäsanainen mies on eri asia kuin estynyt ja sosiaalisesti rampautunut mies, josta puhut.

Kun kyllä nykyäänkin ne rauhallisemmat miehet saa naisen. Eivät ehkä yläasteella, mutta viimeistään täysi-iässä ja ennen sitäkin jo, jos haluavat. Sieltä opintojen parista, harrastuksista, töistä, kavereiden kautta tai yöelämästä joku kyllä löytyy. Tai deittisovelluksesta. Yksi tuntemani lintumies jopa löysi tyttöystävän metsästä. Nämä isäsi kaltaiset miehet osaavat ja uskaltavat puhua ihmisille. He kohtelevat naisia kuin ihmisiä, eivätkä ole heti piikit pystyssä laittamassa puolituttua naista todistamaan, että etteihän hän ole pinnallinen onnenonkija.

Miten aina jaksetaan m

Vika taitaa olla lähestymistyylissä...

Höpö höpö. Suurin osa ihmisistä, miehistä ja naisista on niitä taviksia.

Jos aloittaja tavismiehelle ei tavisnainen kelpaa, vaan pitää olla missi, joka tulee vielä kotoa hakemaan, niin odottaa saa elämänsä loppuun saakka.

Koko aloitus oli tekosyitä täynnä.

Nykynaiset on ihan taviksia suurin osa. 

Suuri osa ihmisistä on aivan tavallisia. 

Pleikkaria kotona hakataan ja somesta katsellaan muokattuja naisten kuvia. Ei sillä tavalla saa naista. Varmaan kannattaisi laittaa se some ja pleikkari kiinni ja mennä, vaikka ulos.

Naiset haluaa vaihtaa miestä tasaisin väliajoin, niin ei se oikein onnistu tavismieheltä.

Vierailija kirjoitti:

Pleikkaria kotona hakataan ja somesta katsellaan muokattuja naisten kuvia. Ei sillä tavalla saa naista. Varmaan kannattaisi laittaa se some ja pleikkari kiinni ja mennä, vaikka ulos.

Ja mitäs siellä ulkona sit tapahtuu?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä aloittajaakim pystyy ymmärtämään. Usein ihmettelen itsekin että miten kaikilla vankilavenkulan näköisillä nilkeillä on aina nätti nainen kainalossa ja samaan aikaan palstat on täynnä näitä tarinoita joissa perus äijä ei löydä naista ei sitten millään. Jokainen saa tietty itse valita mut silti välillä ihmetyttää

Palstaulit eivät ole perusäijiä tai taviksia. Palstaulit ovat hyvin epätavallisia.

Olen perusnainen, en nätti mutten rumakaan. Sama kohtalo kuin aloittajalla oli minullakin. En saanut miehiä kiinnostumaan itsestäni, koska olin hiljainen ja ujo. Lavatansseissa tuli joskus käytyä tyttökavereitten kanssa, elettiin siis 70-lukua, vaan harvemmin silloin pääsi tanssimaan eikä siitä ikinä mitään kehittynyt. 

Sitten jossain vaiheessa, kun kumminkin miestä elämääni kaipasin ja perheenkin olisin mielelläni perustanut, lähdin ulkomaille. Siellä riitti miehiä jotka huomasivat minutkin. Eikä pelkästään siitä yhdestä tarkoituksesta ollut kyse, koska helposti löytyi seurustelukumppani ja naimisiinkin menin aika pian. Olen ollut saman miehen kanssa jo 45 vuotta.

Suosittelen ulkomaille menoa, jos ei Suomessa saa haluamaansa. Ja ei, en löytänyt rikasta ja komeaa ukkoa, en sellaista etsinytkään. Mieheni on tavallinen, lyhyt, kaljuuntuva, työtätekevä ja kiltti. Miksen nuorena Suomessa samanlaista löytänyt, onkin elämäni arvoitus. Tuntuu että monella siellä on sama ongelma, miehillä ja naisilla, ja asiasta valitetaan muttei mitään uskalleta tehdä. Ja sitten saa lukea juttuja 30-vuotiaista neitsyistä, jotka eivät ole koskaan edes suudelleet. 

Jykevä leuka, pituus, status työelämässä, treenattu ulkoasu, suuri näkyvyys somessa. Tässä aika paljolti minimivaatimukset siihen että saa naisia oikeassa elämässä lähestyä.

Eipä tässä enää kiinnostakaan lähestyä naisia näin heikoilla suhdetaidoilla nykyisessä metoolynkkausilmapiirissä ettei lähde työpaikka, omaisuus ja maine. 

Oon sen verran vanhakin ettei elämän rakentaminen uudelleen onnistu kaikkine vaivoine ja kremppoine. Eipä sillä, mukava olisi jonkun lunkin naisen kanssa vanheta mutta 🤷

Elämä on mitä on

Naiset vaativat myös tavismiehiltä todella paljon: pitää olla kavereita, auto, työpaikka, liikunnallisia harrastuksia, normaali paino, hiukset päässä, ei silmälaseja tms, väh. 185cm pituus tms yms.

Komeille alfamiehille sallitaan paljon enemmän vapauksia.

Duunarimiehet ilmeisesti havittelevat keskiluokan naisia, jotka eivät vilkaisekaan haalarimiehiin. Katsoisitte naisia sieltä omasta yhteiskuntaluokasta. Voisi onnistaakin. 

Ihanko todella ap lähestyy tasoisiaan, eli vaikka 20 kg ylipainoista, ohuthiuksista hiljaista kaupankassalla työskentelevää yksinhuoltajanaista sosiaalisissa tilanteissa, kuten kulttuuririennoissa tai harrastuksissa tai baarissa? Ja riittävästi toistoja eli vähintään 20 naista kokeiltu? Eikä ikinä natsaa?

Vierailija kirjoitti:

Ihanko todella ap lähestyy tasoisiaan, eli vaikka 20 kg ylipainoista, ohuthiuksista hiljaista kaupankassalla työskentelevää yksinhuoltajanaista sosiaalisissa tilanteissa, kuten kulttuuririennoissa tai harrastuksissa tai baarissa? Ja riittävästi toistoja eli vähintään 20 naista kokeiltu? Eikä ikinä natsaa?

Ihan normaaleja naisia olen lähestynyt tai ainakin yrittänyt. Ammatilla ei ole ollut väliä mutta yksinhuoltajat jätän väliin. En haluu olla se kakkos vaihtoehto enkä ruveta toisen miehen lasta hyysäilemään. Melki kaikki muu on ookoo

Vierailija kirjoitti:

Jykevä leuka, pituus, status työelämässä, treenattu ulkoasu, suuri näkyvyys somessa. Tässä aika paljolti minimivaatimukset siihen että saa naisia oikeassa elämässä lähestyä.

Katsoppas nyt niitä prismaperheitä vielä kerran...

Tavallinen suomalainen nainen = 45-vuotias kiltti pullea eronnut lyhyttukkainen lähihoitaja tai kaupan kassa.

Tavallinen suomalainen mies  = 45-vuotias kiltti pullea kaljuuntunut putkiasentaja tai matematiikanopettaja.

Kyllä tällaiset ihmiset edelleenkin perustavat perheitä toistensa kanssa. 

Sulta jää parisuhde hankkimatta, koska luulet, että vanhempasi asenne ja elämäntie on "ainoa ja oikea", jonka olet omaksunut etkä kyseenalaista sitä, että voit elää omanlaistasi elämää etkä vanhempiesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli normi, että kaikki katsoivat itselleen puolison, mentiin naimisiin ja pukattiin kläppejä maailmaan. Oman ja naapurikylän tarjonta oli mitä oli, mutta niukasta tarjonnasta koitettiin löytää se sopiva. Ei ollut ehkä kaksinen, mutta paras tarjous kuitenkin. 

Se mitä ihmiset ennen kokivat ja sai heitä yhteen oli koettu fyysinen kemia. Vaikka ulkonäkö ei ollut ihan 5/5, rakastuttiin silti. Hyvä luonne, hauskat jutut, iloinen elämänssenne, flirttiä silmäkulmassa, kiinnostusta, pitkiä katseita.

Nykypäivänä ei ole normien mukaan enää väliä, vaikka eläisi sinkkuna koko elämänsä. Ihmiset eivät myös liiku ihmisten ilmoilla, puolisoa etsitään kuvien perustella netistä, jolloin vain parhaimmalta näyttävät ja kiinnostavimmat saavat seuraa.

Mutta kumma kyllä, me normitaviksetkin saadaan jollain ihmeen kaupalla seuraa ja lisäännytään. Menehän lauantaina prisma

Sulla on joku ihme harhaluulo siitä, että ennen mentiin rakkaudesta naimisiin. Mun käsitykseni mukaan mentiin koska oli pakko kun nainen oli raskaana, joko vapaaehtoisen seksin tai raiskauksen seurauksena. Katsopa vaan kirkonkirjoja, aika hemmetin paljon keskosia syntyi :D

 

Romanttinen rakkaus keksimällä keksittiin muualla Euroopassa 1800- ja Suomessa 1900-luvulla, siihen asti naitettiin lapsia sukujen välillä omaisuuden kasvattamiseksi ja yhdistämiseksi eikä nuorilta edes kysytty.

 

Vain osa väestöstä sai avioitua, eikä avioitumislupaa ollut esimerkiksi piioilla ja rengeillä eikä 1700-1800-luvun vaihteen pohjanmaalla nuorimmilla pojilla, jotka eivät perineet vanhempiaan vaan jäivät vaille omaisuutta tilan mennessä jakamattomana vanhimmalle pojalle. Siksi nämä nuoremmat alkoivat riehua ja ryypiskellä ympäri kyliä ja muodostivat puukkojunkkareina tunnetut Suomen ensimmäiset katujengit. Tyttäret jäivät vanhempiaan passaamaan elleivät löytäneet itselleen tarpeeksi vaurasta esikoispoikaa, jolle mennä emännäksi. Eivätkä silti alkaneet puukotella ympäri kyliä kuten veljensä.

 

Kyllä te miehet, osa teistä, olette toivottomia tapauksia harhaluuloinenne, pakkomielteinenne. Jos ei sopeudu muuttuvaan maailmaan, syrjäytyy, eikä se ole maailman syy vaan johtuu sinun kyvyttömyydestäsi oppia ja kehittyä.

Ei pidä paikkaansa 1800-luvun osalta. Sehän oli romantiikan aikaa. Jos luet senaikaisten pariskuntien kirjeitä toisilleen, ne on täynnä hempeää tunteilua.