Lue keskustelun säännöt.
Koulu ei kiinnosta, oppimistulokset laskeneet
15.02.2025 |
Huonoja uutisia Ylellä. Koulu ei kiinnosta 9. luokkalaisia, oppimistulokset laskeneet, poikien asenteet erityisen kielteisiä. Mitä syitä näette tälle Suomessa?
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä höpötät? Vieläkö helpommalla pitäisi oppilaat päästää? Pumpulissa kasvaminen ja jatkuva luoviminen ei kasvata ketään. Vapaaehtoisuus ei kuulu alakouluille, koska lapset ovat silloin kuin tuuliajolla. Lapset tarvitsevat rajoja ja tekemistä, sopivasti haasteita ja sopivasti onnistumisia.
Ruotsista ei pidä mallia ottaa. Miksi pitäisi? Mihin se "helppous" johtaa, ei mihinkään.
Ongelmat oppilaiden jaksamisessa ovat luokkakoossa, inkluusiossa, opettajien välinpitämättömyydessä, huonossa johtamisessa ja läpi sormien katsomisessa. Suurelta osin ongelmat ovat kuitenkin kotoa
Vierailija kirjoitti:
Missä menneisyydessä sinä elät? Jokainen on aikansa vanhempi ja lapsi. Jos sinulla on lapsia ollut, ne varmasti ei ole kännykkäaikana kasvaneita. Vai miten kuvittelet vanhempien työssä käynnin ym Ohella kykenevän järjestämäön esimerkiksi kolmen lapsen ympärivuorokautisen aukottoman kännykkävalvonnan?
On ollut helpompiakin aikoja kasvattaa lapsia ja nuoria kuin nykyaika. Ei se näytä koulussakasn niin mallikkaasti sujuvan.
Voi hyvää päivää! Pitikö se marttyyrin viitta taas kaivaa sinun esille? Mitä on tuo sinun avuttomuutesi?
Minä olen kolmen lapsen kännykän käyttöä ja somettamista valvonut tiukasti. Yöllä he nukkuvat, joten ympärivuorokautisesti sitä ei tarvitse tehdä, vaikka toinen vanhemmista on vuorotöissä.
Ei se 100% toteudu, mutta omat lapseni tietävät mikä on liikaa. Kouluissa. Tunneilla eikä välitunneilla he eivät saa kännykkää käyttää. Jos moitteita opettajilta tulisi, niin siitä seuraa liittymän katkaisu. Vanha nokialainen riittää silloin puhelimeksi.
Yritä nyt löytää se selkäranka ja heitä tuo marttyyrimaisuus pois, ettet anna itsestäsi niin tyhmää kuvaa. Vanhemmuus ei ole helppoa, miten se voisikaan olla, kun on kyse lapsista eikä roboteista. Mutta omalla jämäkällä toiminnallasi voit saada siitä helpompaa. Vai menetkö mielummin siitä mistä aita on matalin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunta holhoaa hautaan asti. Ei tarvitse enää yhtään itse tehdä tai yrittää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole pysynyt mukana maailman muutoksissa. Se junnaa samaa linjaa, vaikka tekoäly ym. on arkipäivää. Sen viesti ei kosketa enää. Opiskelu ja tutkinto ei takaa työtä. Ei nyt eikä tulevaisuudessa sitäkään vähää.
Opettajien koulutusta pitäisi kehittää ja saada enemmän miehiä alalle.
Opetettavia aineita, valinnanvaraisuutta ja koulupäivän pituutta tulisi kehittää. Luterilainen työmoraali ei toimi nykyajassa. Nuoret palaa loppuun jo opiskeluvaiheessa. Mistä meille on tullut tällainen tiukkapipoisen itseruoskinnan kulttuuri?
Ruotsissa esim. lukio on helpompi. Ylioppilaskirjoitukset ovat siellä vapaaehtoiset, niistä ei paahdeta ykkösluokasta alkaen. Eikä ruotsalaisia voi sivistymättöminä pitää.
Mitä sinä höpötät? Vieläkö helpommalla pitäisi oppilaat päästää? Pumpulissa kasvaminen ja jatkuva luoviminen ei kasvata ketään. Va
Nyt oli kyllä melkein kuin omasta kynästä. Kuntien (koulutuksenjärjestäjä) säästötoimenpiteet toimenpannaan mm. inkluusiolla. Puhutaan yhdenvertaisuudesta, mutta todellisuudessa inkluusiolla säästetään. Inkluusio toimisi jos tehtäisiin kuten esimerkiksi Italiassa, jossa tukitoimia tarvitsevalla oppilaalla on riittävä määrä avustajia siellä luokassa. Suomessa näin ei tehdä. Kaikki tuupataan samaan luokkaan, opettaja yrittää saada opetettua ja oppilaat yrittävät oppia. Suomessa säästetään kovista ammattilaisista, jos hyvin käy, koulussa on oma erkkaope, usein hän kiertää monella koululla. Koulupsykologeja ja -kuraattoreita ei ole riittävästi, nämäkin usein ovat monen koulun yhteisiä.
Suomessa opettajankoulutus on maailman kärkeä. Heille on tarjolla runsaasti täydennyskoulutusta eri asioista, mm. tekoälystä. Harmi vaan, että useimpien täytyy nämä koulutukset käydä omalla ajalla, iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla, koska sijaisia on vaikea saada ja jos saakin, ei ole rahaa palkata heitä.
Iso ongelma lasten suhtautumisessa kouluun on kodit. Kaikissa kodeissa koulutusta ei arvosteta, opettajia haukutaan samalla tavalla ruokapöydän ympärillä kuin somessa. Vanhemmilla ei ole aikaa tai kiinnostusta paneutua lapsen kanssa koulutehtäviin, ei jutella esimerkiksi niistä oppiaineista ja niiden sisällöistä. Ei osoiteta omalla esimerkillä ja sanoin, että opiskelu on tärkeää, se avaa ovia tulevaisuudessa vaikka minne, se antaa mahdollisuuden unelmoida ja toteuttaa niitä unelmia. Vanhempien tulisi olla vahva vastavoima kaikelle somepaskalle, polarisoituneelle yhteiskunnalle, vastakkainasettelulle, sodille ja muulle kurjuudelle. Lapsiin ja nuoriin täytyy luoda toivoa paremmasta. Siitä, että omalla tekemisellään voi vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
Tuo on ihan höpölöpöä. Edes arvosanaa viisi ei saa vain paikalle tulemalla, vaan siihenkin pitää paiskia töitä ja tehdä tehtäviä. Arvosanaan 7 ja 8 on omat kriteerinsä.
Mutta miksi pitää peruskouluikäisiä tuommoisessa kurimuksessa. Koulupäivä on jopa 7 h, opiskeltavia aineita kaikkiaan melkein 20. Jokaisessa aineessa nykyisin kaikenmaailman näyttöä, jokaisess vähän erilaista. Vähempi olisi monesti enemmän. Nykyisin vaan suditaan kaikkea mahdollisimman paljon. Lisäksi digihässäkkä ympärillä on vaatimassa omansa. Nuorilla pitää olla aikaa lepoon koulupäivän jälkeen. Aikuisetkin ovat työn jälkeen vapaita. Tuntuu, että tosi usein on läksyä, kokeisiin lukemista, erilaisiin näyttöihin valmistautumista. Pitäisi olla aikaa harrastuksiin, kavereihin ja ihan lepoon. Sitten päälle kaltaisesi opettajat, joiden mukaan vitoseen on tehtävä paljon työtä. Joissakin peruskouluissa sinun vitonen on kärjistetysti kymppi. Tämä eriarvoistaa oppilaat täysin pyrittäessä toiselle asteelle. Voi käydä niin, että huonoimmat vie parhaat paikat, kun arviointi on jossain tiukempaa kuin muualla.
Mun lapseltani jäi palauttamatta kurssiraportti, koska kännykkäsovellus ei toiminut viimeisenä palautuspäivänä. Hylätty tuli siitä raportista, ja ysejä ja kymppejä kokeista saanut oppilas sai välitodistukseen seiskan.
En todellakaan alkanut valittaa asiasta opettajalle. Nuorelle itselleen sanoin, että jos toiste käy noin, ensiksi laitat opettajalle Wilma-viestin, ja sitten otat kynän ja paperia tai vaikka kirjekyyhkyn ja osoitat opettajalle, että pystyt tekemään tehtävän vaikka tekniikka prakaa.
Mielestäni tällaiset oppimiskokemukset ovat niitä parhaita. Elämässä on yllättäviä tilanteita, ja niissä on opittava luovimaan. Tuo helikopterivanhempi, joka olisi halunnut opettajan muistuttelevan deadlineista lapselleen, tekee ison karhunpalveluksen. Numerot tulevat ja menevät, ei niistä tarvitse vanhemman kohkata. Ensi kerralla paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta holhoaa hautaan asti. Ei tarvitse enää yhtään itse tehdä tai yrittää mitään.
Jos on yhdeksän vuotta yritetty aivopestä tottelevaiseksi orjaksi vapaudenriistoon vertautuvalla menetelmällä (nykyään yritetään täysi-ikäisyyteen asti), on tuet on jokseenkin kuppainen kompensaatio tästä. Vieläkään ei makseta vahingonkorvauksia, kuten yksityinen henkilö joutuisi maksamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisaita nuoria. Ovat ymmärtäneet, että kuinka saisit hyviä arvosanoja, ja hyvän opiskelupaikan, ei silti hyvästä työpaikasta tai työllisyydestä ole takuita. Turha tuhlata aikaa siihen, missä ei voi olla varma lopputuloksesta
Mielenkiinnosta, mikä on se sitten toinen vaihtoehto, jos koulumenestys, ja hyvä työpaikka eivät ole tavoittelemisen arvoisia asioita? Ja yhteiskunnassa on liian negatiivinen asenne tässä, kyllä täällä on hyvä töitä ja firmoja, ja uskon että fiksuille ja hyville tyypeille riittää kysyntää.
Minä opetan 8 -vuotiaille, että kun nyt käyt koulusi hyvin ja keskityt tunneilla opetukseen, teet läksysi jne, niin saat valita isompana mihin haluat jatkaa, saat ykkösenä sen työpaikan, jota haet. Sillä luokan laiskat oppilaat ( niitä siellä on), jotka eivät halua oppia, eivät etene mihinkään eivätkä ole niitä hyviä työpaikkoja tulevaisuudessa saamassa. Johtajia ei tulevaisuudessa näistä laiskoista tule. On tekijän ja osaajan markkinat silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ongelmansa on yläkouluissa epäpätevät sijaiset ja vaihtuvat opettajat. Tätäkin on nykykouluissa paljon. Arvioinnissa etenkin ikävä.
Se yläkoulun arviointi jonkun vaihtuvan opettajan tai sijaisen kohdalla on yksi kärpäsen kakka. Tärkeintä on, että saa jatko-opiskeluvalmiudet. Elämää, ei koulua varten. Nuoret ovat näissä asioissa usein realistisempia kuin vanhempansa.
Oletko samaa mieltä, jos nuori ei pääse toivomaansa kouluun tai linjalle, minne matkakin on sopiva. Voi olla iso vaikutus motivaatioonkin. Vaarallista ajatella, että numerot on yksi hailee ja sijaiset voi tehdä mitä vaan. Näin koulutyöltä putoaa kokonaan pohja. Niinkauan kun opiskelupaikoista pitää kilpailla, arvosanat eivät ole kärpäsen kakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisaita nuoria. Ovat ymmärtäneet, että kuinka saisit hyviä arvosanoja, ja hyvän opiskelupaikan, ei silti hyvästä työpaikasta tai työllisyydestä ole takuita. Turha tuhlata aikaa siihen, missä ei voi olla varma lopputuloksesta
Mielenkiinnosta, mikä on se sitten toinen vaihtoehto, jos koulumenestys, ja hyvä työpaikka eivät ole tavoittelemisen arvoisia asioita? Ja yhteiskunnassa on liian negatiivinen asenne tässä, kyllä täällä on hyvä töitä ja firmoja, ja uskon että fiksuille ja hyville tyypeille riittää kysyntää.
Minä opetan 8 -vuotiaille, että kun nyt käyt koulusi hyvin ja keskityt tunneilla opetukseen, teet läksysi jne, niin saat valita isompana mihin haluat jatkaa, saat ykkösenä sen työpaikan, jota haet. Sillä luokan laiskat oppilaat ( niitä siellä on), jotka eivät halua oppia, eivät etene
Aivan oikein! Näinhän se juuri menee, lapsi ei sitä vielä ymmärrä, mutta viisas vanhempi voi asian hänelle selkeästi kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketjun perusteella vaikuttaa siltä, että täällä on kahdenlaista väkeä. Osan lapset käyvät aivan liian helppoa peruskoulua, läksyjä ei tule ja lapset saavat kymppejä tekemättä mitään. Osan lapset taas käyvät aivan liian vaikeaa peruskoulua, läksyjä tulee liikaa, eikä kymppejä saa vaikka ansaitsisi sellaisia. Huonon oppilaan vanhemmaksi ei tunnustaudu kukaan.
Nyt varmaankin joku tarjoaa selitykseksi sitä, että kouluissa on niin paljon tasoeroja. Hymähdän huvittuneena.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta holhoaa hautaan asti. Ei tarvitse enää yhtään itse tehdä tai yrittää mitään.
Se on se vassareiden laa laa -maailma, jossa kaikilla olisi niin hyvä olla teki mitä tahansa tai on tekemättä.
Siis todellisuudessa pelkkää huijausta. Ei he sitä rahaa puussa saa kasvamaan, leikkaukset jatkuvat ja avuttomat köyhtyvät. Tarkoitus on näillä vassareiden lupauksilla vain saada äänestäjiä, ei muuta. Heitäkin se haukkumansa hillotolppa houkuttaa. Rahaa pitää saada ja sen puolesta räksyttää pitää joka asiasta, kääntää asiat nurinkurin ja vaikka valehdella.
Laa laa - maailmaa ei ole eikä sitä tule. Turha toive.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi koulu kiinnostaisi, kun siellä pitää nähdä vaivaa oppimisen eteen? Pitää mennä mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilla asioita, joissa ei ole hyvä. Pitää ottaa vastaan myös rakentavaa palautetta ja pitää noudattaa yhteisiä sääntöjä. Nykyään lapset odottaa koulussa vain positiivista palautetta ja samanlaista hehkutusta, mihin ovat tottunet peleissä ja Tiktokissa. Sitä tuntuu odottavan moni vanhempikin. Kun ei jaksa panostaa, koti ja lapset siinä ohessa toteaa, että ei kiinosta, en jaksa, en viitsi, ei ole tärkeää, pärjään ilman koulua.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseltani jäi palauttamatta kurssiraportti, koska kännykkäsovellus ei toiminut viimeisenä palautuspäivänä. Hylätty tuli siitä raportista, ja ysejä ja kymppejä kokeista saanut oppilas sai välitodistukseen seiskan.
En todellakaan alkanut valittaa asiasta opettajalle. Nuorelle itselleen sanoin, että jos toiste käy noin, ensiksi laitat opettajalle Wilma-viestin, ja sitten otat kynän ja paperia tai vaikka kirjekyyhkyn ja osoitat opettajalle, että pystyt tekemään tehtävän vaikka tekniikka prakaa.
Mielestäni tällaiset oppimiskokemukset ovat niitä parhaita. Elämässä on yllättäviä tilanteita, ja niissä on opittava luovimaan. Tuo helikopterivanhempi, joka olisi halunnut opettajan muistuttelevan deadlineista lapselleen, tekee ison karhunpalveluksen. Numerot tulevat ja menevät, ei niistä tarvitse vanhemman kohkata. Ensi kerralla paremmin.
Sinä ja sinun helikopterivanhempi. Hoet tuota jaykuvasti palstalla, taidat olla sama ihminen. Jos luit kirjoitukseni tarkasti, huomasit varmasti, että kirjoitin, että oppilas on koulumenestykseltäön vähintään kiitettävää tasoa ollut aina. Monissa asioissa on poikjeuksellisen itsenäinen. Tekee mm. ikäisekseen vaativaa työtä hieman koulun ohella, urheillut ikänsä ym. Eli en koe karhunpalvelusta tehneeni lainkaan. Kyllä opettaja on menetellyt virheellisesti. Noin ei muut opettajat missään toimi. Ei edes paljon vanhempien kohdalla kuin oma nuoreni. Ja virheestä kuuluu aikuisen ottaa vastuu. Ei sen altavastaajan asemassa olevan nuoren, jonka keskiarvoa tuo laski päättötodistukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ongelmansa on yläkouluissa epäpätevät sijaiset ja vaihtuvat opettajat. Tätäkin on nykykouluissa paljon. Arvioinnissa etenkin ikävä.
Se yläkoulun arviointi jonkun vaihtuvan opettajan tai sijaisen kohdalla on yksi kärpäsen kakka. Tärkeintä on, että saa jatko-opiskeluvalmiudet. Elämää, ei koulua varten. Nuoret ovat näissä asioissa usein realistisempia kuin vanhempansa.
Oletko samaa mieltä, jos nuori ei pääse toivomaansa kouluun tai linjalle, minne matkakin on sopiva. Voi olla iso vaikutus motivaatioonkin. Vaarallista ajatella, että numerot on yksi hailee ja sijaiset voi tehdä mitä vaan. Näin koulutyöltä putoaa kokonaan pohja. Niinkauan kun opiskelupaikoista pitää kilpailla, arvosanat eivät ole kärpäsen kakka.
Sitten nuoren pitää keksiä suunnitelma b. Et sinä voi loppuikääsi kulkea lapsen rinnalla.
Opettaja on lapsesi pomo, myös se sijaisopettaja. Kun lapsesi menee töihin, aiotko edelleen soitella hänen työpaikalleen ja vaatia hänen pomoaan tilille lapsen palkkatasosta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi koulu kiinnostaisi, kun siellä pitää nähdä vaivaa oppimisen eteen? Pitää mennä mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilla asioita, joissa ei ole hyvä. Pitää ottaa vastaan myös rakentavaa palautetta ja pitää noudattaa yhteisiä sääntöjä. Nykyään lapset odottaa koulussa vain positiivista palautetta ja samanlaista hehkutusta, mihin ovat tottunet peleissä ja Tiktokissa. Sitä tuntuu odottavan moni vanhempikin. Kun ei jaksa panostaa, koti ja lapset siinä ohessa toteaa, että ei kiinosta, en jaksa, en viitsi, ei ole tärkeää, pärjään ilman koulua.
Kyllähän pojat näkevät vaivaa lihasten kasvattamisen eteen. Opiskelevat kirjoista ja videoista millaisella treenillä ja ruokavaliolla muskeli kasvaa, jotta tytöt kiinnostuisivat. Pythagoraan lauseen osaamisella ei saa tyttöjen kiinnostusta, joten sen eteen ei nähdä vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan höpölöpöä. Edes arvosanaa viisi ei saa vain paikalle tulemalla, vaan siihenkin pitää paiskia töitä ja tehdä tehtäviä. Arvosanaan 7 ja 8 on omat kriteerinsä.
Mutta miksi pitää peruskouluikäisiä tuommoisessa kurimuksessa. Koulupäivä on jopa 7 h, opiskeltavia aineita kaikkiaan melkein 20. Jokaisessa aineessa nykyisin kaikenmaailman näyttöä, jokaisess vähän erilaista. Vähempi olisi monesti enemmän. Nykyisin vaan suditaan kaikkea mahdollisimman paljon. Lisäksi digihässäkkä ympärillä on vaatimassa omansa. Nuorilla pitää olla aikaa lepoon koulupäivän jälkeen. Aikuisetkin ovat työn jälkeen vapaita. Tuntuu, että tosi usein on läksyä, kokeisiin lukemista, erilaisiin näyttöihin valmistautumista. Pitäisi olla aikaa harrastuksiin, kavereihin ja ihan lepoon. Sitten päälle kaltaisesi opettajat, joiden mukaan vitoseen on tehtävä paljon työtä. Joissakin peruskouluissa sinun vitonen on kärjistetysti kymppi. Tämä
Jos lapsesi on peruskoulussa, jossa hän uupuu, ja koet että hän ei saa tasoisiaan numeroita, eikö olisi parempi etsiä toinen koulu, jossa niitä numeroita saa helpommalla, jos uskoo tämän olevan mahdollista?
Monet vanhemmat tuntuvat tekevän juuri päinvastoin, lapsi pitää aina saada sinne vaativampaan opetukseen, vaikka lapselle itselleen riittäisi lähikoulu ja kaverit.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseltani jäi palauttamatta kurssiraportti, koska kännykkäsovellus ei toiminut viimeisenä palautuspäivänä. Hylätty tuli siitä raportista, ja ysejä ja kymppejä kokeista saanut oppilas sai välitodistukseen seiskan.
En todellakaan alkanut valittaa asiasta opettajalle. Nuorelle itselleen sanoin, että jos toiste käy noin, ensiksi laitat opettajalle Wilma-viestin, ja sitten otat kynän ja paperia tai vaikka kirjekyyhkyn ja osoitat opettajalle, että pystyt tekemään tehtävän vaikka tekniikka prakaa.
Mielestäni tällaiset oppimiskokemukset ovat niitä parhaita. Elämässä on yllättäviä tilanteita, ja niissä on opittava luovimaan. Tuo helikopterivanhempi, joka olisi halunnut opettajan muistuttelevan deadlineista lapselleen, tekee ison karhunpalveluksen. Numerot tulevat ja menevät, ei niistä tarvitse vanhemman kohkata. Ensi kerralla paremmin.
Mutta tuo tilanne, oli ihan eri kuin teidän tilanne. Vaikutat omahyväiseltä vanhemmalta. Kyllä numerolla voi olla paljonkin väliä, jos kyseessä on 9. luokkalainen ja numero on paljon huonompi kuin normaalisti. Monta numeroa. Se voi estää pääsyn haluttuun kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viisaita nuoria. Ovat ymmärtäneet, että kuinka saisit hyviä arvosanoja, ja hyvän opiskelupaikan, ei silti hyvästä työpaikasta tai työllisyydestä ole takuita. Turha tuhlata aikaa siihen, missä ei voi olla varma lopputuloksesta
Mielenkiinnosta, mikä on se sitten toinen vaihtoehto, jos koulumenestys, ja hyvä työpaikka eivät ole tavoittelemisen arvoisia asioita? Ja yhteiskunnassa on liian negatiivinen asenne tässä, kyllä täällä on hyvä töitä ja firmoja, ja uskon että fiksuille ja hyville tyypeille riittää kysyntää.
Minä opetan 8 -vuotiaille, että kun nyt käyt koulusi hyvin ja keskityt tunneilla opetukseen, teet läksysi jne, niin saat valita isompana mihin haluat jatkaa, saat ykkösenä sen työpaikan, jota haet. Sillä luokan laiskat oppilaat ( niitä siellä on), jotka eivät halua oppia, eivät etene
Voi voi! 8-vuotiaalla on monta mutkaa vielä matkassa. Noin suoraviivaista ei elämä ole. Ja hyvistä työpaikoista Suomessa on kova kilpailu. Yhtä hyvää kohti voi rannalle jäädä monta sataa. Myös luokan laiska oppilas voi ajan kanssa kehittyä. Ehkä vasta peruskoulun jälkeen. Hänestä voi tulla vaikka mitä. Ei leimata ketään eikä arvostella keskeneräisiä taideteoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseltani jäi palauttamatta kurssiraportti, koska kännykkäsovellus ei toiminut viimeisenä palautuspäivänä. Hylätty tuli siitä raportista, ja ysejä ja kymppejä kokeista saanut oppilas sai välitodistukseen seiskan.
En todellakaan alkanut valittaa asiasta opettajalle. Nuorelle itselleen sanoin, että jos toiste käy noin, ensiksi laitat opettajalle Wilma-viestin, ja sitten otat kynän ja paperia tai vaikka kirjekyyhkyn ja osoitat opettajalle, että pystyt tekemään tehtävän vaikka tekniikka prakaa.
Mielestäni tällaiset oppimiskokemukset ovat niitä parhaita. Elämässä on yllättäviä tilanteita, ja niissä on opittava luovimaan. Tuo helikopterivanhempi, joka olisi halunnut opettajan muistuttelevan deadlineista lapselleen, tekee ison karhunpalveluksen. Numerot tulevat ja menevät, ei niistä tarvitse vanhemman kohkata. Ensi kerralla paremmin.
Sinä ja sinun helikopte
Niin? Minunkin lapseni on ollut kiitettävä oppilas ja on hoitanut asiat itsenäisesti. Tuolla kertaa ei tullut kiitettävää numeroa. Lapsi ei mennyt rikki eikä vanhempi aloittanut järkyttävää soittorumbaa koululle löytääkseen lapsen unohdukseen jonkin muun syypään kuin lapsen itsensä.
Jos et halua, että puhutaan helikopterivanhemmista, voidaan puhua sitten vaikka uniikeista orkidealapsista. Ei se lapsi mene rikki, vaikka kerran saisi ei-kiitettävän. Eikä mene vanhempikaan, toivottavasti.
Se yläkoulun arviointi jonkun vaihtuvan opettajan tai sijaisen kohdalla on yksi kärpäsen kakka. Tärkeintä on, että saa jatko-opiskeluvalmiudet. Elämää, ei koulua varten. Nuoret ovat näissä asioissa usein realistisempia kuin vanhempansa.