Lue keskustelun säännöt.
Kielten opiskelu. Jotainhan tavassa opiskella kieltä on pielessä, jos opiskelet vuosia, muttet sitten osaa edes kahvilassa tilata.
15.02.2025 |
Näin kärjistetysti.
Hyvin tyypillinen ongelma siis on aivan arkipäivän peruskielen osaamattomuus, täysi kyvyttömyys kommunikoida aivan alkeet, vaikka kieltä on opiskeltu pitkällekin, käyty läpi kaikki mahdollinen kielioppi koukeroineen ja sääntöineen, luettu älyttömän vaikeaa tekstiä oppikirjoista ja käännetty niitä sekä harjoiteltu todella vaikeita sanoja.
Ei ole lainkaan harvinaista kuulla, että "opiskelin ranskaa neljä vuotta, enkä sanaakaan osaa arkielämässä sanoa tai kommunikoida".
Tein aloituksen siksi, että olen nyt aloittanut vieraan kielen opiskelun, enkä halua tuhrata tähän viittä vuotta aikaa todetakseni, etten osaisi edes sämpylää kahvilassa sitten tosipaikan tullen tilata.
Eli keskustelua tehokkaasta kielten opiskelusta ja vinkkejä. Ihan arkielämän tilanteita varten, ei mitään ydinfysiikkatasoiselle osaamiselle pyrkimistä.
Eli miten uusi kieli kannattaa opiskella, että ihan normaalissa arjessa pystyisi tuosta noin vain puhumaan perusjuttuja!
Kommentit (249)
Blokki on psykologinen. Olen monesti ollut porukan ainoa (ja huonoimmin!!!!!!!!!!!) englantia puhuva. Minun puhetta on kyllä korjailtu innokkaasti, mutta itse ei ole suostuttu sanomaan lausettakaan. Eli osataan erittäin hyvin, mutta ei jakseta, viitsitä ja uskalleta puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska heidän äidinkielensä on englanti, ja koska me suomalaiset näin ollen puhumme heille aina englantia kuvitellen tekevämme palveluksen.
Pienellä osalla ehkä on äidinkieli englanti. Suurimmalla osalla tänne muuttaneista on äidinkieli siis joku ihan muu kuin englanti. Eihän täällä todellakaan ole sankoin joukoin jenkkejä, englantilaisia tai australialaisia ostoskeskuksissa hengailemassa.
Kyllä englanti on äidinkielenä tai jo lapsena opittuna toisena kielenä huomattavalla osalla afrikkalaisista ja intialaisista. Samoin se on vähintään kakkoskieli tai koulusivistyskieli monella aasialaistaustaisella.
Vierailija kirjoitti:
Blokki on psykologinen. Olen monesti ollut porukan ainoa (ja huonoimmin!!!!!!!!!!!) englantia puhuva. Minun puhetta on kyllä korjailtu innokkaasti, mutta itse ei ole suostuttu sanomaan lausettakaan. Eli osataan erittäin hyvin, mutta ei jakseta, viitsitä ja uskalleta puhua.
Suomalaisen kasvatuksen tulos. Muista ettet luule itsestäsi liikoja, mitä suotta yrität kun et kuitenkaan onnistu, älä vain kehu itseäsi ettei luulla ylpeäksi, kaikki nauravat sinulle jos ja kun epäonnistut jne.
Vierailija kirjoitti:
Blokki on psykologinen. Olen monesti ollut porukan ainoa (ja huonoimmin!!!!!!!!!!!) englantia puhuva. Minun puhetta on kyllä korjailtu innokkaasti, mutta itse ei ole suostuttu sanomaan lausettakaan. Eli osataan erittäin hyvin, mutta ei jakseta, viitsitä ja uskalleta puhua.
Tuo on huvittava piirre suomalaisissa tuo korjailu😆 En tiedä tajuavatko edes miten koomista on olla hiljaa kuin nunna kakalla, kun pitäisi sanoa jotain ja sen päälle pokkana "korjata" sitä ihmistä, joka on sanonut jotain. Ilmeisesti heille on jäänyt se käsitys, että vieraan kielen osaaminen on sama kuin heidän luokkahuonetilanne koulussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kieltä oppii puhumalla ja kommunikoimalla eli käyttämällä sitä. Pelkkä kieliopin ja sanastojen pänttäys tosiaan ei opeta puhumaan kieltä.
Tämä on mielestäni iso ongelma ruotsin opetuksessa suomessa kun tasolta toiselle luetaan vaan lapuista jotai valmiiksi kirjoitettua vuoropuhelua, ei ihme ettei ihmiset sitä kieltä opi. Itsekin kirjoitin pitkästä ruotsista E:n enkä silti osaa puhua sitä käytännössä lainkaan.
tää on vähän hankala. ei viittis aina natiiveja kiusata menemällä sönköttämään palikkakieltä niille. ja toisten opiskelijoiden kanssa puhuessa voi molemmat puhua päin prinkkalaa eikä kukaan tajua
Natiiveja pitää kyllä aina vähän kiusata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on monilla se ajatus, että jos ei osaa kieltä täydellisesti tai ääntämys on vähän väärin niin parempi olla hiljaa. Tottakai koulussa pitäisi olla ne lauseet juuri oikein, mutta jos kahvilassa tilaat kahvi yksille ja kakkupala, kyllä ne ymmärtää, eikä rupea nauramaan että mikäpelle tuo on kun ei osaa kieltä täydellisesti.
Se vaatii vain rohkeutta mennä puhumaan sitä vierasta kieltä, harjoittelu tekee mestarin.
Duolingossa on niitä puhetehtäviä niin saa harjoitusta, se on kätevä apua kielen oppimiseen.
Tiedoksi ranskaa opiskeleville; teille tullaan nauramaan päin naamaa jos puhutte sitä (epätäydellisesti) ranskaa äidinkielenään puhuville. Niillä ei ole minkäänlaista filtteriä ja pilkkaavat avoimesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
LouLou kirjoitti:
Se kieli kuulostaa aina erilaiselta, kun natiivipuhuja puhuu.
Moni, joka on opiskellut saksaa, sanoo, että se on niin vaikea kieli, että tuntuu, ettei sitä osaa vuosienkaan jälkeen.
Puoli Eurooppaa puhuu huonoa saksaa. Silloin kun vielä oli rajavartijat, niin itäblokissa ne jatkoivat ja jatkoivat saksaksi puhumista, vaikka kuinka selitti että "Ich spreche nicht Deutch".
Mistä osasit päätellä olevan huonoa saksaa kun itse et kieltä osaa ollenkaan?
Olen käynyt saksan alkeiskurssin ja katsonut lapsena Vanhaa Kettua. Mutta en osaa puhua juuri muuta kuin em. lauseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on monilla se ajatus, että jos ei osaa kieltä täydellisesti tai ääntämys on vähän väärin niin parempi olla hiljaa. Tottakai koulussa pitäisi olla ne lauseet juuri oikein, mutta jos kahvilassa tilaat kahvi yksille ja kakkupala, kyllä ne ymmärtää, eikä rupea nauramaan että mikäpelle tuo on kun ei osaa kieltä täydellisesti.
Se vaatii vain rohkeutta mennä puhumaan sitä vierasta kieltä, harjoittelu tekee mestarin.
Duolingossa on niitä puhetehtäviä niin saa harjoitusta, se on kätevä apua kielen oppimiseen.
Tiedoksi ranskaa opiskeleville; teille tullaan nauramaan päin naamaa jos puhutte sitä (epätäydellisesti) ranskaa äidinkielenään puhuville. Niillä ei ole minkäänlaista filtteriä ja pilkkaavat avoimesti.
Aina voi vaihtaa englantiin ja kyykyttää naurajan menen tullen.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kielen opiskelu on liian teoriapainotteista. Opetellaan sijamuotoja yms. muttei opetella käyttämään kieltä normaaleissa tilanteissa. Missään maassa ei puhuta tai kirjoiteta kieliopillisesti täydellistä kieltä ellei kyseessä ole virallinen dokumentti tms. Miksi siis opetellaan täydellistä kielioppia kun tulisi opetella käyttökieltä.
en tunnista tällaista. omasta kieltenopiskelusta jäi juuri mieleen tekstien lukeminen, keskustelujen harjoittelut, kuullunymmärtämiset jne
kielioppia ärsyttävyyteen asti tankattiin äidinkieltä opetellessa. en vieläkään tiedä mikä on pluskvanperfekti eikä kiinnosta, niin paljon sitä vaan aikanaan hoettiin että sana jäi takaraivoon ärsyttämään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin joo ja tietysti sanojen opettelut. joka kappaleen yhteydessä oli siinä kappaleessa käytettyjä sanoja ja näistä pidettiin sillon tällön pistokokeita
olin laiska näitä opettelemaan ja sen takia kielitaitoni ei koskaan kovin hyvä ollutkaan
Vierailija kirjoitti:
en vieläkään tiedä mikä on pluskvanperfekti eikä kiinnosta, niin paljon sitä vaan aikanaan hoettiin että sana jäi takaraivoon ärsyttämään
Mä voin kertoa: se on mennyt aikamuoto esim. olin nukkunut, olin syönyt, olin juonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avain: Kielenopiskelu pitää aloittaa eka- ja tokaluokkalla. Sillon oppii.
Peruskoulussa aloitetaan A1-kieli ekaluokalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on monilla se ajatus, että jos ei osaa kieltä täydellisesti tai ääntämys on vähän väärin niin parempi olla hiljaa. Tottakai koulussa pitäisi olla ne lauseet juuri oikein, mutta jos kahvilassa tilaat kahvi yksille ja kakkupala, kyllä ne ymmärtää, eikä rupea nauramaan että mikäpelle tuo on kun ei osaa kieltä täydellisesti.
Se vaatii vain rohkeutta mennä puhumaan sitä vierasta kieltä, harjoittelu tekee mestarin.
Duolingossa on niitä puhetehtäviä niin saa harjoitusta, se on kätevä apua kielen oppimiseen.
Tiedoksi ranskaa opiskeleville; teille tullaan nauramaan päin naamaa jos puhutte sitä (epätäydellisesti) ranskaa äidinkielenään puhuville. Niillä ei ole minkäänlaista filtteriä ja pilkkaavat avoimesti.
Mulle ei naurettu kylläkään. Siivellä löysi retkeilumajaan vielä britti, joka oli kuulemma lukenut ainoana vieraana kielenä ranskaa, mutta ei osannut kysyä, että missä on retkeiymaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en vieläkään tiedä mikä on pluskvanperfekti eikä kiinnosta, niin paljon sitä vaan aikanaan hoettiin että sana jäi takaraivoon ärsyttämään
Mä voin kertoa: se on mennyt aikamuoto esim. olin nukkunut, olin syönyt, olin juonut.
ihmiset ei varmaan osais tuollaisia ilmaisuja käyttää ilman että sille annetaan noin hienon kuulonen nimi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai pitää ymmärtää kielioppia. Mutta jossain mennään metsään, jos vuosienkaan jälkeen ei pysty sämpylää ja vettä tilaamaan opiskellulla kielellä, vaikka tietää kyseisen kielen kieliopista paljon ja on vuosikausia taivutellut verbejä ja kieliopin sääntöjä. Tai kysymään, missä esim. vessa on. Tämmöinen arjen käytännön kieli ei monilta suju.
Kuinka moni osaa oikeasti edes arjen ruotsia, vaikka jokainen on ruotsia opiskellut vuosia kouluiss?. Ruotsi on pakollinen jokaisessa koulussa myös peruskoulun jälkeenkin huom. Väitän, että moni ei edes osaisi kysyä missä vessa sijaitsee tai miten asioidaan kaupassa esim. ei osaa kysyä, onko teillä tästä paidasta suurempaa kokoa ja tiettyä väriä tai että voiko maksaa käteisellä tai kortilla jne.
no ei voi kyllä sanoa että osaa kielioppia jossei noin alkeelliset lauseet onnistu. kuvittelis ett
Osasin kysyä eräästä ostoksesta ruotsiksi, voiko sen maksaa luottokortilla. Harmi, kun en ymmärtänyt vastausta. Jos olisin kysynyt englanniksi, ehkä olisin ymmärtänyt, jos tavaraa myynyt vanhempi norjalainen olisi myös vastannut englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on monilla se ajatus, että jos ei osaa kieltä täydellisesti tai ääntämys on vähän väärin niin parempi olla hiljaa. Tottakai koulussa pitäisi olla ne lauseet juuri oikein, mutta jos kahvilassa tilaat kahvi yksille ja kakkupala, kyllä ne ymmärtää, eikä rupea nauramaan että mikäpelle tuo on kun ei osaa kieltä täydellisesti.
Se vaatii vain rohkeutta mennä puhumaan sitä vierasta kieltä, harjoittelu tekee mestarin.
Duolingossa on niitä puhetehtäviä niin saa harjoitusta, se on kätevä apua kielen oppimiseen.
Tiedoksi ranskaa opiskeleville; teille tullaan nauramaan päin naamaa jos puhutte sitä (epätäydellisesti) ranskaa äidinkielenään puhuville. Niillä ei ole minkäänlaista filtteriä ja pilkkaavat avoimesti.
Mulle ei naurettu kylläkään. Siivellä löysi retkeilumajaan vielä britti, joka oli kuulemma lukenut ainoana vieraana kielenä ranskaa, mutta ei osannut kysyä, että missä on retkeiymaja.
retkeilymaja on menee jo aika erityissanaston puolelle. ellei sitten idioottina käännä vaan sanasta sanaan, voihan se sattumalta aina osua oikeaankin tai jossei osu niin ehkä kuulija ymmärtää siitä huolimatta mitä tarkoitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko duolingossa siis arkielämän kommunikointi niin, että saat sitten oikeasti suun auki arkielämän tilanteissa?
On
Tärkeää on muistaa käyttää kieltä aktiivisesti, eikä jättää pelkkiin kouluopintoihin. Jälkimmäisessä tapauksessa taidot ruostuvat nopeasti. Itselleni englannin kielen opiskelu oli suhteellisen helppoa, koska se tuli jo lapsesta asti tutuksi tv-sarjojen, elokuvien ja pelien kautta, ja internetin myötä se on ollut käytännössä päivittäinen käyttökieli viimeiset 25 vuotta. Joskus huomaan jopa ajattelevani englanniksi.
Ruotsin kieltä sen sijaan ei ole tullut arkielämässä käytettyä. Silloin kun olen sitä yrittänyt käyttää esimerkiksi Ahvenanmaalla, keskustelukumppani on heti vaihtanut englanniksi. Vasta aikuisiällä olen ottanut ruotsista aktiivisesti paremman otteen Duolingon avulla sekä kuuntelemalla Ylen lätt svenska -uutisia sekä katsomalla ruotsinkielisiä sarjoja. Ei kielitaitoni toki vieläkään ole lähelläkään englannin tasoa, mutta lyhyesti tiivistettynä kieli vaatii aktiivista ylläpitoa, ei vain muutaman vuoden opiskelua ja sitten unohtamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kielen opiskelu on liian teoriapainotteista. Opetellaan sijamuotoja yms. muttei opetella käyttämään kieltä normaaleissa tilanteissa. Missään maassa ei puhuta tai kirjoiteta kieliopillisesti täydellistä kieltä ellei kyseessä ole virallinen dokumentti tms. Miksi siis opetellaan täydellistä kielioppia kun tulisi opetella käyttökieltä.
en tunnista tällaista. omasta kieltenopiskelusta jäi juuri mieleen tekstien lukeminen, keskustelujen harjoittelut, kuullunymmärtämiset jne
kielioppia ärsyttävyyteen asti tankattiin äidinkieltä opetellessa. en vieläkään tiedä mikä on pluskvanperfekti eikä kiinnosta, niin paljon sitä vaan aikanaan hoettiin että sana jäi takaraivoon ärsyttämään
Missä sinä olet käynyt koulusi? Aika erikoinen sinun kokemuksesi, kun harvemmin Suomen kouluissa mitään on keskusteltu. Kun tapasin ulkomaalaisia vieraita kotiseudulla, minulle oli yllätys nuorten ja oikeasti kieltä osaavien, joka USA:ssa muutaman kuukauden vaihdossa olleitten vaatimaton sanavarasto tavallisissa arkisissa asioissa.
Äidinkielen sijamuotojen nimiä ym. en ole sitten peruskoulun päättymisen jälkeen ole tarvinnut kuin äidinkielenopettajan sijaisena.
Suomessa kielen opiskelu on liian teoriapainotteista. Opetellaan sijamuotoja yms. muttei opetella käyttämään kieltä normaaleissa tilanteissa. Missään maassa ei puhuta tai kirjoiteta kieliopillisesti täydellistä kieltä ellei kyseessä ole virallinen dokumentti tms. Miksi siis opetellaan täydellistä kielioppia kun tulisi opetella käyttökieltä.