Suututtaa että lapsestani koetetaan tehdä väkisin erityislasta siksi että hän viihtyy omissa oloissaan ja leikkii vaikka "jo" 12

Aikamoista bisnestä nää erityislapset yhteiskunnassa. 

Vierailija kirjoitti:

No onhan tuo jo pikku hiljaa aika lopettaa leikkiminen, vaikka itsekin taisin laskea pulkalla lähes tuon ikäiseksi.

Minä olen 36v ja lasken edelleen pulkalla aikuiskavereidenkin kanssa, oli lapset mukana tai ei. Teen myös lumiukkoja ja oikeuden uppoudun niiden tekoon, vaikka lapseni eivät ole mukana samanlaisella intensiteetillä. Sama koskee myös esim.junaradan rakentelua 🤣

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on. Lapsikaappausbisneksen ja lääketeollisuuden pitää pyöriä. He maalittavat raskaana olevia naisia, lapsia sekä esim. Vankeja, ja muita heikoimmissa ja haavoittuvimmissa asemissa olevia psyko-diagnooseilleen. Mitä elinikäisempi sairaus, sitä parempi (tulonlähde)

Tsemppaa lasta reippauteen ja itsevarmuuteen, ystävällisyyteen. Ja kehota unohtamaan lääkehullut, lasut sun muut pahan ilman linnut välittömästi kun poistuvat näköpiiristä. Jumalan siunausta ja nauttikaa elämästä

Valitettavasti vaikuttaa siltä, että juuri noin tehdään. Pitkäaikaistyöttömille myös. Ihmisistä halutaan sairaita ja sillä tehdään rahaa. Veronmaksajille toki tulee kalliiksi tämä systeemi.

Kai minäkin sitten olin erityislapsi vaikka diagnoosia en koskaan saanutkaan enkä asiasta puhunut. Taisin nimittäin itsekin vielä 12-vuotiaana leikkiä ulkona hevosleikkejä samalla kun mp3-soitin raikasi elokuvamusaa! Meillä oli iso tontti keskellä korpea eikä kukaan tiennyt lapsellisuudestani. :D tämä tapahtui 2000-luvun puolella. Normaali ihminen minusta kasvoi. 

Jos tuohon olisi joku taho puuttunut ja pitänyt minua jotenkin kehitysvammaisena niin varmasti olisi vaikuttanut itsetuntoon lopun ikää. Annetaan kaikkien kukkien kukkia, jokainen kehittyy eri tahdilla.

Vierailija kirjoitti:

Lähes kolmasosa ihmisistä saa jossain vaiheessa lapsuuttaan erityislapsidiagnoosin. Yleisin erityislapsidiagnoosi on adhd.

Erityislapsidiagnoosissa ei ole mitään hävettävää, vaan sen tarkoitus on mahdollistaa lapselle riittävän tuen saaminen.

Onkohan jossain menty vikaan, jos kolmasosa ihmiskunnasta luokitellaan normaalista poikkeaviksi? Suurta osaajan ei aleta diagnosoimaan, joten se tarkoittanee että vähintään puolet on normaalista poikkeavia, ns. erityisiä. Juuri niinkuin ap ajattelee, normaalin määritelmä on taidettu vetää vinoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi ehkä katsoa, millaisia ne leikit on. Jotkut autistit käyttää noita nukkeleikkejä sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun. 

Jumalallaa, se on lapsi eikä sinun kyökkipsykologioittesi nyrkkeilysäkki. Lapsi harjoittelee sosiaalisia tilanteita, sosiaalistumista leikkien avulla. Haluatko diagnosoida senkin? Ehkä haluaisit lapsen pakkohoitoon, että oppii olemaan mielesi mukaan. Medikalisaatio on fasismin ensiaskel. Terveisin Miesope

 

Miks sä et voi kuunnella autisteja itseään, kun me kerrotaan, että se diagnoosin saaminen on todella tärkeää meidän pärjäämisen kannalta? 

Ja mites se yhtä-äkkiä teidän pärjäämisen yhtään sen paremmaksi muuttaa?

- eri

No miten luulet, että voi pärjätä, jos ei ole mitään ymmärrystä omista ominaisuuksista, jotka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi hulluuden annetaan lisääntyä?

Eikö näitä ihmisiä voisi steriloida? Jokainen ihminen joka on synnyttänyt mieleltään sairaan lapsen, pitäisi automaattisesti steriloida samassa yhteydessä kuin tämä lapsikin.

Tämä hulluus täytyy pysäyttää!

Ootpa typerä trolli. Autismin kirjo ja ADHD ym. ei ole mitään "hulluutta". Ihmiskunta tarvitsee molempia. 

Jep.

Ihan tervettä hulluuttahan se on olla mieleltään poikkeava. 

Vierailija kirjoitti:

Melkein kaikilla tähän kommentoineilla tuntuu olevan joku omituinen kuvitelma siitä, että olisi jotenkin paha asia olla "erityislapsi", ja että sellaista epäilevä pitäisi lasta jotenkin huonona tai virheellisenä.

Ei se niin ole.

Ei ne diagnoosit ole mitään leimaamista tai erilaisuuden hyväksymättömyyttä, vaan ne on ihan elinehto meille autisteille. Ilman sitä tietoa omasta autismista on melkein mahdotonta onnistua elämään hyvää elämää. 

Diagnoosista voi olla hyötyä, jos se on oikea ja sen avulla saa oikeanlaista apua ja tukea. Virheellinen diagnoosi pilaa pahimmillaan lapsen koko elämän. Sen vuoksi diagnoosia ei tule antaa kevyin perustein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi ehkä katsoa, millaisia ne leikit on. Jotkut autistit käyttää noita nukkeleikkejä sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun. 

Jumalallaa, se on lapsi eikä sinun kyökkipsykologioittesi nyrkkeilysäkki. Lapsi harjoittelee sosiaalisia tilanteita, sosiaalistumista leikkien avulla. Haluatko diagnosoida senkin? Ehkä haluaisit lapsen pakkohoitoon, että oppii olemaan mielesi mukaan. Medikalisaatio on fasismin ensiaskel. Terveisin Miesope

 

Miks sä et voi kuunnella autisteja itseään, kun me kerrotaan, että se diagnoosin saaminen on todella tärkeää meidän pärjäämisen kannalta? 

Ja mites se yhtä-äkkiä teidän pärjäämisen yhtään sen paremmaksi muuttaa?

 

Onhan se tietysti surullista jos ihmiseltä ymmärrys puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

No onhan tuo jo pikku hiljaa aika lopettaa leikkiminen, vaikka itsekin taisin laskea pulkalla lähes tuon ikäiseksi.

Miksi 12 v ei saisi leikkiä enää 😲

"No miten luulet, että voi pärjätä, jos ei ole mitään ymmärrystä omista ominaisuuksista, jotka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään?"

Väität sitten, että sulla ei ole mitään reflektointikykyä, osaamista tarkkailla omaa käytöstään ja ominaisuuksiaan tai itseohjautuvuutta, vaan tarviset jonkin ylemmän tahon, auktoriteetin, kertomaan että nyt sinä olet tuollainen ja sinun täytyy tehdä noin. Ehkä neuroepätyypilleset on sittenkin vähän jalkeenjääneitä ja reppanoita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähes kolmasosa ihmisistä saa jossain vaiheessa lapsuuttaan erityislapsidiagnoosin. Yleisin erityislapsidiagnoosi on adhd.

Erityislapsidiagnoosissa ei ole mitään hävettävää, vaan sen tarkoitus on mahdollistaa lapselle riittävän tuen saaminen.

Onkohan jossain menty vikaan, jos kolmasosa ihmiskunnasta luokitellaan normaalista poikkeaviksi? Suurta osaajan ei aleta diagnosoimaan, joten se tarkoittanee että vähintään puolet on normaalista poikkeavia, ns. erityisiä. Juuri niinkuin ap ajattelee, normaalin määritelmä on taidettu vetää vinoon. 

No ei kolmasosa lapsista olekaan, tai saa mitään diagnoosia. 

Vierailija kirjoitti:

Voisi ehkä katsoa, millaisia ne leikit on. Jotkut autistit käyttää noita nukkeleikkejä sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun. 

Olen luullut, että kaikki lapset tekevät tuota?

Miltä se tuntuu olla mielenvikaisen äiti?

Tai siis ihmisen joka ei ole täysin normaali?

Eli ihmisen joka käyttäytyy muista poikkeavalla tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Miltä se tuntuu olla mielenvikaisen äiti?

Tai siis ihmisen joka ei ole täysin normaali?

Eli ihmisen joka käyttäytyy muista poikkeavalla tavalla?

 

Sitä sun pitää kysyä sun äidiltä, ei me sitä täällä sulle osata kertoa.

Vierailija kirjoitti:

"No miten luulet, että voi pärjätä, jos ei ole mitään ymmärrystä omista ominaisuuksista, jotka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään?"

Väität sitten, että sulla ei ole mitään reflektointikykyä, osaamista tarkkailla omaa käytöstään ja ominaisuuksiaan tai itseohjautuvuutta, vaan tarviset jonkin ylemmän tahon, auktoriteetin, kertomaan että nyt sinä olet tuollainen ja sinun täytyy tehdä noin. Ehkä neuroepätyypilleset on sittenkin vähän jalkeenjääneitä ja reppanoita

Ei, kyllä mä ihan itse tajusin olevani autismin kirjolla, ei sitä kukaan tullut mulle kertomaan. Eikä kukaan ole mulle kertonut, mitä mun täytyy tehdä, ihan itse sekin on kaikki pitänyt tajuta. 

Mutta katsos kun sitä ennen olin vuosikymmeniä yrittänyt ratkaista ongelmiani neurotyypillisten ihmisten psykologian kautta, ja kun se ei toiminut. Esim. neurotyypillisillä ihmisillä altistaminen voi auttaa sosiaalisiin tilanteisiin liittyvään ahdistukseen - autisti taas voi päätyä totaaliseen burn outtiin jos yrittää samaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi ehkä katsoa, millaisia ne leikit on. Jotkut autistit käyttää noita nukkeleikkejä sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun. 

Jumalallaa, se on lapsi eikä sinun kyökkipsykologioittesi nyrkkeilysäkki. Lapsi harjoittelee sosiaalisia tilanteita, sosiaalistumista leikkien avulla. Haluatko diagnosoida senkin? Ehkä haluaisit lapsen pakkohoitoon, että oppii olemaan mielesi mukaan. Medikalisaatio on fasismin ensiaskel. Terveisin Miesope

 

Miks sä et voi kuunnella autisteja itseään, kun me kerrotaan, että se diagnoosin saaminen on todella tärkeää meidän pärjäämisen kannalta? 

Sinä tarvitset diagnoosin, mutta tarvitseeko leikivä lapsi diagnoosin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaista se on. Lapsikaappausbisneksen ja lääketeollisuuden pitää pyöriä. He maalittavat raskaana olevia naisia, lapsia sekä esim. Vankeja, ja muita heikoimmissa ja haavoittuvimmissa asemissa olevia psyko-diagnooseilleen. Mitä elinikäisempi sairaus, sitä parempi (tulonlähde)

Tsemppaa lasta reippauteen ja itsevarmuuteen, ystävällisyyteen. Ja kehota unohtamaan lääkehullut, lasut sun muut pahan ilman linnut välittömästi kun poistuvat näköpiiristä. Jumalan siunausta ja nauttikaa elämästä

Valitettavasti vaikuttaa siltä, että juuri noin tehdään. Pitkäaikaistyöttömille myös. Ihmisistä halutaan sairaita ja sillä tehdään rahaa. Veronmaksajille toki tulee kalliiksi tämä systeemi.

Miten terve ihminen edes voi olla pitkäaikaistyötön?

Ei ole kovinkaan normaalia se sellainen. Jokin syyhän siinä pitää olla,ettei kykene työhön eikä kehittymään?

Normaalit ihmiset kykenevät kymmenessä vuodessa oppimaan vähintäänkin 4-5 uutta ammattia. Miksi pitkäaikaistyöttömät eivät tähän kykene? 

-De Facto-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No miten luulet, että voi pärjätä, jos ei ole mitään ymmärrystä omista ominaisuuksista, jotka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään?"

Väität sitten, että sulla ei ole mitään reflektointikykyä, osaamista tarkkailla omaa käytöstään ja ominaisuuksiaan tai itseohjautuvuutta, vaan tarviset jonkin ylemmän tahon, auktoriteetin, kertomaan että nyt sinä olet tuollainen ja sinun täytyy tehdä noin. Ehkä neuroepätyypilleset on sittenkin vähän jalkeenjääneitä ja reppanoita

Ei, kyllä mä ihan itse tajusin olevani autismin kirjolla, ei sitä kukaan tullut mulle kertomaan. Eikä kukaan ole mulle kertonut, mitä mun täytyy tehdä, ihan itse sekin on kaikki pitänyt tajuta. 

Mutta katsos kun sitä ennen olin vuosikymmeniä yrittänyt ratkaista ongelmiani neurotyypillisten ihmisten psykologian kautta, ja kun se ei toiminut. Esim. neurotyypillisillä ihmisillä altistam

Ja et sitten missään vaiheessa itse tajunnut soveltaa ongelmiisi ratkoisutapoja jotka sopivat juuri omiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiisi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisi ehkä katsoa, millaisia ne leikit on. Jotkut autistit käyttää noita nukkeleikkejä sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun. 

Jumalallaa, se on lapsi eikä sinun kyökkipsykologioittesi nyrkkeilysäkki. Lapsi harjoittelee sosiaalisia tilanteita, sosiaalistumista leikkien avulla. Haluatko diagnosoida senkin? Ehkä haluaisit lapsen pakkohoitoon, että oppii olemaan mielesi mukaan. Medikalisaatio on fasismin ensiaskel. Terveisin Miesope

 

Miks sä et voi kuunnella autisteja itseään, kun me kerrotaan, että se diagnoosin saaminen on todella tärkeää meidän pärjäämisen kannalta? 

Sinä tarvitset diagnoosin, mutta tarvitseeko leikivä lapsi diagnoosin?

Jos se leikkivä lapsi on autismin kirjolla, niin joo.