Olenko kohtuuton deittimiestä kohtaan?

Vierailija kirjoitti:

Noin siinä joskus vaan käy.

Olen itsekin ollut vastaavissa tilanteissa, kokemusta molemmista puolista: välillä minun tunteet kuolevat muutaman kuukauden tapailun jälkeen, ja välillä mies menettää kiinnostuksensa minuun muutaman kuukauden tapailun jälkeen. 

Semmoista se on. Me ihmiset ei olla robotteja, vaan aika tuuliviirejä tunteidemme kanssa. 

Onneksi ei kiinnosta deittailla ollenkaan, välttyy tuuliviireiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin siinä joskus vaan käy.

Olen itsekin ollut vastaavissa tilanteissa, kokemusta molemmista puolista: välillä minun tunteet kuolevat muutaman kuukauden tapailun jälkeen, ja välillä mies menettää kiinnostuksensa minuun muutaman kuukauden tapailun jälkeen. 

Semmoista se on. Me ihmiset ei olla robotteja, vaan aika tuuliviirejä tunteidemme kanssa. 

Onneksi ei kiinnosta deittailla ollenkaan, välttyy tuuliviireiltä.

Totta tuokin. 

T. Tuuliviiri nainen joka haluaa deittailla

Mielestäni se ei ole edes relevantti kysymys, että oletko sinä tässä kohtuullinen vai kohtuuton. 

Loppujen lopuksi tilanne on hyvin yksinkertainen:

Tapailitte aikanne, mies menetti kiinnostuksensa, ja nyt tienne eroavat. Tunteita ei voi pakottaa, eikä kukaan voi antaa kenellekään takuuta siitä, että hänen ihastuksen tunteensa jatkuu loputtomasti.

Vierailija kirjoitti:

Olen mies, mutta jos minulle jonkun naisen kanssa olisi käynyt noin niin lakkaisin kokonaan viestittelemästä, alkaisin tapailemaan muita ja jos tämä nainen joskus vielä viestittelisi niin vastailisin viiveellä, lyhyesti ja kohteliaasti - vähän niinkun sellasella tuttavatyylillä. Jos sitten joskus kysyisi mikä on ja haluaisi lähentyä taas, niin ilmoittaisin että mulla ei ole enää romanttisia tunteita.

Tämä. Siis eihän tuo ap:n kuvailema tilanne ole mikään suhde 

Mietin, että kuvitteleeko nää ihan oikeasti, että tuo jatkuisi kaveruussuhteena tuon jälkeen vai onko sekin sanahelinää?

mainitsin että mies on ainoa jota deittailen, ja olisi kiva keskittyä vain meihin koska muutenkin on kivaa yhdessä

Miksi ei voi vain keskittyä siihen, että on kivaa yhdessä? Mikä kiire sulla on? 

Vierailija kirjoitti:

Mietin, että kuvitteleeko nää ihan oikeasti, että tuo jatkuisi kaveruussuhteena tuon jälkeen vai onko sekin sanahelinää?

Miesten kuvittelema "kaverisuhde" varmaan on sitä laatua, että mies voi satunnaisesti laittaa viestiä että panettaa, ja nainen on tarjolla ilman muita sitoumuksia, ihan kaverina vaan.

Vierailija kirjoitti:

mainitsin että mies on ainoa jota deittailen, ja olisi kiva keskittyä vain meihin koska muutenkin on kivaa yhdessä

Miksi ei voi vain keskittyä siihen, että on kivaa yhdessä? Mikä kiire sulla on? 

No miten tuossa voi enää olla edes kivaa yhdessä, kun miestä ei kiinnosta edes yhteydenpito.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin siinä joskus vaan käy.

Olen itsekin ollut vastaavissa tilanteissa, kokemusta molemmista puolista: välillä minun tunteet kuolevat muutaman kuukauden tapailun jälkeen, ja välillä mies menettää kiinnostuksensa minuun muutaman kuukauden tapailun jälkeen. 

Semmoista se on. Me ihmiset ei olla robotteja, vaan aika tuuliviirejä tunteidemme kanssa. 

Minä olen ajatellut, että tämä olisi ominaisempaa miehille. Että he sekoittavat sukupuolisen halun rakkauteen, ja ovat joka kerta varmoja että tämä nainen on nyt hänen sielunkumppaninsa ja tulevien lastensa äiti. Sitten seksuaalisen uutuudenviehätyksen hälvettyä ihmettelevät, että eivät pidä tästä ihmisestä yhtään eikä nainen ole edes siedettävän näköinen. Olen nähnyt tällaisia miehiä itseäänkin hämmentäviä, alati yhtä "mystisesti" toistuvia kuvioita sekä miespuolisten ystävieni elämäss

Tämä on tyypillisempää nuorille miehille. Mielessä pyörii peffa, tissit ja seksi. Ja koska nuoret naiset usein omaavat hyvät sellaiset, aika moni herättää halut.

Tässä tuleekin se ongelma. Te naiset ette halua uskoa tähän; ainoa hyväksyttävä selitys on juuri siihen yksittäiseen mieheen liittyvä psykologinen ongelma, kuten välttelevä rakastuminen. Jopa silloin kun sama kaava toistuu, te ette voi hyväksyä minkäänlaisen kaavan olemassaoloa. Miksi? Koska silloin yhteinen nimittäjä olisi sinä itse.

Kerron tämän silti. Minuun on ihastunut peräti kolme naista joilta sain nuorena pakit. Kaksi eron jälkeen, yksi kun alkoi olla kiire löytää mies perhettä perustamaan. Mutta tässä vaiheessa näillä naisilla ei ollut enää pyöreää takapuolta ja muodokkaita reisiä muuten hoikassa kropassa, ja oma nuoruuden hirveä seksinhimo oli rauhoittunut.

Tarjolla oleva suhde olisi myös ollut paljon arkisempi kuin se suhde, jonka näiden naisten ihastukset - minua komeammat  miehet - nuorina saivat.

Jos olisin mulkvisti, olisin ladellut liirumlaarumit siitä kuinka olen tosissaan kiinnostunut, mutta en ole valmis etenemään nopeasti vaikka olet maailman ihanin nainen, koska joku minuun itseeni liittyvä syy. Olisin vastaanottanut seksin ja tarjoilut, ja jossain vaiheessa feidannut kun A) olisin löytänyt kiinnostavamman, tai B) vaatimukset sitoutumisesta olisivat kasvaneet liikaa.

Pointtini on, että suurimmalla osalla naisista on miehen näkökulmasta vähemmän tarjottavaa kun ikää on tullut lisää. Joten naisen on sitten oltava ikäisekseen erittäin vetävän näköinen, erittäin hauska ja erittäin mukava. Harva on. Mutta koska seksisuhteista on kova kilpailu, ainoa reitti saada seksiä ja tapailua ilman sitoutumista on antaa naisen ymmärtää, että sitoutuminen on mahdollista. Miehet ovat valmiita panemaan naisia joita eivät pidä erityisen viehättävinä, se on miesten ja naisten välinen ero. Ja jotta seksiä saisi, on naista kehuttava maasta taivaaseen ja pelattava soidinmenot läpi. Tämä on epärehellistä - aivan kuten sekin, että nainen pysyttelee siinä "kuolleessa suhteessa" kunnes on paremmissa asemissa sinkkuuntumaan. Tai roikottaa kamupoikaa siinä uskossa, että kenties jotain voisi tapahtua joskus. Molemmat sukupuolet huijaavat, sellaista se on.

Mitään helppoa ratkaisua minulle ei ap:lle ole. Mutta ainoa keino on löytää mies jolle ap on sellainen nainen jonka saaminen tuntuu lottovoitolta. Selvästikin ap on deittaillut miehiä jotka eivät ajattele näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mainitsin että mies on ainoa jota deittailen, ja olisi kiva keskittyä vain meihin koska muutenkin on kivaa yhdessä

Miksi ei voi vain keskittyä siihen, että on kivaa yhdessä? Mikä kiire sulla on? 

No miten tuossa voi enää olla edes kivaa yhdessä, kun miestä ei kiinnosta edes yhteydenpito.

Minulle jäi käsitys, että yhteydenpito-ongelmat alkoivat vasta tuon jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tyypillisempää nuorille miehille. Mielessä pyörii peffa, tissit ja seksi. Ja koska nuoret naiset usein omaavat hyvät sellaiset, aika moni herättää halut.



Tässä tuleekin se ongelma. Te naiset ette halua uskoa tähän; ainoa hyväksyttävä selitys on juuri siihen yksittäiseen mieheen liittyvä psykologinen ongelma, kuten välttelevä rakastuminen. Jopa silloin kun sama kaava toistuu, te ette voi hyväksyä minkäänlaisen kaavan olemassaoloa. Miksi? Koska silloin yhteinen nimittäjä olisi sinä itse.



Kerron tämän silti. Minuun on ihastunut peräti kolme naista joilta sain nuorena pakit. Kaksi eron jälkeen, yksi kun alkoi olla kiire löytää mies perhettä perustamaan. Mutta tässä vaiheessa näillä naisilla ei ollut enää pyöreää takapuolta ja muodokkaita reisiä muuten hoikassa kropassa, ja oma nuoruuden hirveä seksinhimo oli rauhoittunut.



Tarjolla oleva suhde olisi myös ollut paljon arkisempi kuin se suhde, jonka näiden naisten ihastukset - minua komeammat  miehet - nuorina saivat.



Jos olisin mulkvisti, olisin ladellut liirumlaarumit siitä kuinka olen tosissaan kiinnostunut, mutta en ole valmis etenemään nopeasti vaikka olet maailman ihanin nainen, koska joku minuun itseeni liittyvä syy. Olisin vastaanottanut seksin ja tarjoilut, ja jossain vaiheessa feidannut kun A) olisin löytänyt kiinnostavamman, tai B) vaatimukset sitoutumisesta olisivat kasvaneet liikaa.



Pointtini on, että suurimmalla osalla naisista on miehen näkökulmasta vähemmän tarjottavaa kun ikää on tullut lisää. Joten naisen on sitten oltava ikäisekseen erittäin vetävän näköinen, erittäin hauska ja erittäin mukava. Harva on. Mutta koska seksisuhteista on kova kilpailu, ainoa reitti saada seksiä ja tapailua ilman sitoutumista on antaa naisen ymmärtää, että sitoutuminen on mahdollista. Miehet ovat valmiita panemaan naisia joita eivät pidä erityisen viehättävinä, se on miesten ja naisten välinen ero. Ja jotta seksiä saisi, on naista kehuttava maasta taivaaseen ja pelattava soidinmenot läpi. Tämä on epärehellistä - aivan kuten sekin, että nainen pysyttelee siinä "kuolleessa suhteessa" kunnes on paremmissa asemissa sinkkuuntumaan. Tai roikottaa kamupoikaa siinä uskossa, että kenties jotain voisi tapahtua joskus. Molemmat sukupuolet huijaavat, sellaista se on.



Mitään helppoa ratkaisua minulle ei ap:lle ole. Mutta ainoa keino on löytää mies jolle ap on sellainen nainen jonka saaminen tuntuu lottovoitolta. Selvästikin ap on deittaillut miehiä jotka eivät ajattele näin.

Eli pointtisi on, että miehet eivät koskaan ole kiinnostuneita naisista eivätkä koe ihastumisen/rakastumisen tunteita, vaan he haluavat vain seksiä kenen tahansa riittävän/mahdollisimman hyvännäköisen kanssa? Menikö oikein?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin siinä joskus vaan käy.

Olen itsekin ollut vastaavissa tilanteissa, kokemusta molemmista puolista: välillä minun tunteet kuolevat muutaman kuukauden tapailun jälkeen, ja välillä mies menettää kiinnostuksensa minuun muutaman kuukauden tapailun jälkeen. 

Semmoista se on. Me ihmiset ei olla robotteja, vaan aika tuuliviirejä tunteidemme kanssa. 

Minä olen ajatellut, että tämä olisi ominaisempaa miehille. Että he sekoittavat sukupuolisen halun rakkauteen, ja ovat joka kerta varmoja että tämä nainen on nyt hänen sielunkumppaninsa ja tulevien lastensa äiti. Sitten seksuaalisen uutuudenviehätyksen hälvettyä ihmettelevät, että eivät pidä tästä ihmisestä yhtään eikä nainen ole edes siedettävän näköinen. Olen nähnyt tällaisia miehiä itseäänkin hämmentäviä, alati yhtä "mystisesti" toistuv

Mihin se pyöreä takapuoli näiltä hävisi? Ei minulta ole ainakaan, vaikka ikää tullut lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraava viesti, jonka tuolta mieheltä saat, on "Voitaisiinko olla vain kavereita?"

Jos radiohiljaisuus on jo kerran aiemminkin tapahtunut, niin se tulee tapahtumaan uudestaan lukuisia kertoja, jos tapailu siis jatkuisi. Kyseessä tyyppi, joka ei osaa päättää mitä haluaa vaan pallottelee muita omien mielenmuutostensa mukaisesti. Sitä jatkuu ikuisuuksiin ja koittaa välttää vastuuta ja keskustelua aiheesta, koska yyh epämukavaa nyyh. Erittäin itsekäs henkilö. Laita viesti ja kysy suoraan, haluaako hän enää jatkaa vai laitetaanko kirjan kannet kiinni. 

Tyyppi voi olla helpottunut että "Jes, nyt mun ei tartte tehdä mitään enkä näytä pahikselta, kun tuo toinen otti suhteen lopettamisen esille". Tämä on hyvin yleinen skenaario. Saat suoran vastauksen.

Toinen vaihtoehto on draamailu ja uhriutuminen "enkö mä saa yhtään rauhaa, heti ollaan erolla uhkailemassa,

Näinpä juuri kävi! Lähetin eilen lyhyen mutta asiallisen viestin jossa sanoin että olen huomannut kontaktin olleen vähäisempää ja tunteneeni että yhteisen tekemisen suunnittelu on ollut vastahakoista.

Sain takaisin pitkän selittelyviestin miten mies ei ole valmis romanttiseen kanssakäymiseen (no hittojako sitten varaat yhteisen loman, ostat joululahjoja, kirjoitat siirappisen joulukortin, suunnittelet tulevaa tekemistä, vinkkaat haluavasi tavata ystäviäni jne jne jne???) mutta toivoo kaikkea hyvää ja haluaisi jatkaa tutustumista ystävänä.

Sanoin takaisin etten etsi mitään häilyvää fwb-säätöä tai halua käyttää aikaani epämääräisiin suhdeviritelmiin.

Olen iloinen että tähän ei tullut tuhlattua tämän enempää aikaa. Otan opiksi että jo ekasta katoamistempusta menee tämän jälkeen numerot poistoon. Ihan uskomatonta että jouluna oli vielä harvinaisen kivaa yhdessä, ja sitten menee näin.

-ap

Klassinen käytös ennen vetäytymistä ja klassinen selittelyviesti. Jos et olisi maininnut tän miehen olevan jokin tutkija, niin veikkaisin sun deittailleen eksääni😅 Niin on samat elkeet. 

Niin vaan viedään tapaamaan vanhempia, ystäviä ja tosiaan suunnitellaan tulevaa lomaa yhdessä, ostetaan ihan kultakoru lahjaksi jne. Kuitenkin yhtenä päivänä se takki kääntyy, radiohiljaisuus alkaa (tai hiljaisuus ja passiivisaggressiivinen käytös tavatessa) ja bääm, haluaakin erota (tai siirtyä ystäviksi. ) Taustalla on aikaisempi ns katoamistemppu, jossa minä olen jo sanonut että eiköhän tämä nyt riittänyt ja mies panikoituu ja rupeaa oikean yltiöromanttiseksi ja huomioivaksi...ainakin viikoksi. Oltiin yhdessä n 8kk, eli aika nopealla syklillä meni. 

Se jota lainasit

Mihin sä miestä tarviit aikuinen nainen.

Pistä mies asialle ja tee itte perässä

Kannattaa muista wingmanniakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tyypillisempää nuorille miehille. Mielessä pyörii peffa, tissit ja seksi. Ja koska nuoret naiset usein omaavat hyvät sellaiset, aika moni herättää halut.



Tässä tuleekin se ongelma. Te naiset ette halua uskoa tähän; ainoa hyväksyttävä selitys on juuri siihen yksittäiseen mieheen liittyvä psykologinen ongelma, kuten välttelevä rakastuminen. Jopa silloin kun sama kaava toistuu, te ette voi hyväksyä minkäänlaisen kaavan olemassaoloa. Miksi? Koska silloin yhteinen nimittäjä olisi sinä itse.



Kerron tämän silti. Minuun on ihastunut peräti kolme naista joilta sain nuorena pakit. Kaksi eron jälkeen, yksi kun alkoi olla kiire löytää mies perhettä perustamaan. Mutta tässä vaiheessa näillä naisilla ei ollut enää pyöreää takapuolta ja muodokkaita reisiä muuten hoikassa kropassa, ja oma nuoruuden hirveä seksinhimo oli rauhoittunut.



Tarjol

Ei mennyt oikein.

Miehet ihastuvat ja rakastuvat siinä missä naisetkin. Ero on siinä, että mies voi tuntea seksuaalista halua naiseen jota ei pidä erityisen vetävänä tai millään tapaa kiinnostavana luonteeltaan, jos tämä on riittävän hyvännäköinen saadakseen hepin nousemaan (pahoittelut tästä karkeasta ilmaisusta, mutta näin se on).

Naiset eivät pääsääntöisesti ajattele samoin. Nainenkin voi haluta pelkkää seksiä, mutta ylensä miehen on sitten oltava todella vetovoimainen.

ts. miehen kiinnostuksessa naista kohtaan on enemmän asteita tai tasoja, miten sen nyt haluaa ilmaista. Mutta koska seksisuhteet ovat miehen näkökulmasta kiven alla, on sellaisen saadakseen osoitettava voimakkaasti kiinnostusta. Naisilla on toisin päin; seksisuhteen saa koska vain.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, sanotaanko nyt tällaisen hyvin tavallisen miehen näkövinkkelistä?

Jos haluan parisuhteen, luultavasti tutustun naiseen hitaasti. En ole erityisen komea tai viihdyttävä, joten naiset eivät ole hyppäämässä syliini. Haluan tietää onko meillä mitään yhteistä, löytyykö ns. kemiaa luonteiden osalta, ja ylipäätään haluan tutustua naiseen ihmisenä. En halua yrittää mitään liian nopeasti ja mokata sillä koko juttua.

Entä jos haluaisin pelkkää seksiä? No, ensimmäisenä olisi laskettava ulkonäkörimaa ja reippaasti. Naisille on seksiä tarjolla oikealta ja vasemmalta. Nainen joka on yhtä tavallinen kuin minäkin, saa halutessaan pelkkää seksiä komeailtakin miehiltä. Sitten olisi kehuttava naista maasta taivaisiin, pelattava soidinmenot ja suoritettava kaikki temput niin hyvin kuin vain osaan. TAI voisin antaa ymmärtää, että tästä voisi tulla jotain muutakin. Siinäkin tapauksessa olisi laskettava ulkonäkörimaa (koska yhäkin mentäisiin enemmän minun ehdoillani), mutta ei yhtä paljon.

Ajattelen näitä epäsymmetrisinä suhteina, Paremmannäköinen aka kysytympi saa paremmat ehdot. Käänteinen esimerkki on nuoruuden suhteet joissa komea kaveri vaihtaa naista kuin sukkaa. Koska mies on se paremmannäköinen, hän saa elää huoletonta nuoruutta kun naiset passaavata miehen tehdessä mitä huvittaa. Kaunotar ei katselisi samaa läpi sormien, ja kaunotar on se nainen jota aikanaan yritetään lasten äidiksi. Tässä komea nuori mies ei ole niinkään rakastunut ensimmäisiin tyttöystäviinsä, mutta siihen kaunottareen kyllä.

Mikä sinulle on sitten hyvännäköinen nainen parisuhteeseen?

Vierailija kirjoitti:

mainitsin että mies on ainoa jota deittailen, ja olisi kiva keskittyä vain meihin koska muutenkin on kivaa yhdessä

Miksi ei voi vain keskittyä siihen, että on kivaa yhdessä? Mikä kiire sulla on? 

Öö, koska en halua tuhlata aikaani epämääräisiin säätökuvioihin. Olen jo yli kolmekymppinen niin ei kiinnosta viihdyttää minua käsivarren etäisyydellä pitäviä sitoutumiskammoisia pelkkää hupia ja epämääräisiä panosuhteita etsiviä. Tykkään avoimista keskustelulinjoista, ja haluan kumppanin joka kykenee samaan.

Jos en olisi jouluna kysynyt tätä mieheltä, niin oltaisiin nyt vielä samassa limbossa (mies huijaa tyhjiä lupauksia, minä idiootti uskon lupaukset ja ihastun). Parempi nippaista koko touhu alkuunsa. Jos mies pelästyy sitä että en halua määrittelemätöntä panosuhdetta, niin ainoa häviäjä tässä on mies joka saa tyytyä omaan nyrkkiin ennen kuin löytää uuden höynäytettävän.

On ihan normaalia haluta puhua seurustelukumppanin kanssa että mikä on tilanne ja onko muita kuvioissa. En halua kenenkään haareminjatkeeksi tai viidenneksi pyöritettäväksi, kun en itsekään harrasta päällekkäisiä tilanteita. 

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mainitsin että mies on ainoa jota deittailen, ja olisi kiva keskittyä vain meihin koska muutenkin on kivaa yhdessä

Miksi ei voi vain keskittyä siihen, että on kivaa yhdessä? Mikä kiire sulla on? 

Öö, koska en halua tuhlata aikaani epämääräisiin säätökuvioihin. Olen jo yli kolmekymppinen niin ei kiinnosta viihdyttää minua käsivarren etäisyydellä pitäviä sitoutumiskammoisia pelkkää hupia ja epämääräisiä panosuhteita etsiviä. Tykkään avoimista keskustelulinjoista, ja haluan kumppanin joka kykenee samaan.

Jos en olisi jouluna kysynyt tätä mieheltä, niin oltaisiin nyt vielä samassa limbossa (mies huijaa tyhjiä lupauksia, minä idiootti uskon lupaukset ja ihastun). Parempi nippaista koko touhu alkuunsa. Jos mies pelästyy sitä että en halua määrittelemätöntä panosuhdetta, niin ainoa häviäjä tässä on mies joka saa tyytyä omaan nyrkkiin enn

Uskon, ettet ollut nyt ainoa kierrossa oleva nainen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: 

Edellisessä suhteessani miestä ei näyttänyt riittävästi homma kiinnostavan, mutta samalla oli hirveä kiire viedä minut vanhemmilleen ja muille näytille, sekä miettiä yhteenmuuttoa ja avioliittokin puheissa vilahti.

Mutta samalla kahdenkeskisen ajan järjestäminen oli vaivan takana, eikä toinen näyttänyt kokevan sitä aikaa edes tarpeelliseksi. 

Lähdit hippulat vinkuen.

Mulle on käynyt tämä sama pariinkin otteeseen. Hirveä kiire alkaa seurustella, esitellä lähipiirille, ottaa väkisin romanttisia yhteiskuvia ja julkaista niitä somessa, tulevaisuudensuunnitelmia pukkaa sellaisella tahdilla että hirvittää. Mutta muuten seurani ei tuntunut kiinnostavan lainkaan. Vaikutin nimenomaan olevan jonkinlainen esittelytyttöystävä, "katsokaa! minullakin on nainen", mutta kiinnostus lakkasi ja miehellä tuli kiire pois, kun jäätiin kahdestaan.

Samanlaisia kokemuksia. Tuntuu että heille mielikuva ja ajatus suhteessa olemisesta on tärkeämpi kuin se itse suhteessa oleminen. Ympäristölle täytyy näyttää hyvältä ja tosiaan esitellä että hei mulla on tyttöystävä. Muuten ollaan kylmiä kuin pakastettu varsiselleri. Nykyään asettelen jo juoksukengät jalkaan, jos kuulen miehen vanhempien, sisarusten tai parhaiden ystävien kommentoivan minulle "on se kiva, että tälläjatällä on vihdoin joku!" (Olen itse nyt 37v ja tapailen/olen tapaillut aina vain suht omanikäisiäni, plusmiinus pari vuotta, eli muutenkin tuo lausahdus kertoo jotain vähemmän mairittelevaa niistä miehistä)