En pyydä ihmisiä enää kylään

En ole pyytänyt koskaan ketään kylään. En edes tunne ketään niine tä se olisi niin läheinen jonka vois pyytää kylään.

En pyydä enkä käy. En jaksa sitä ruljanssia. Menen mieluummin  konserttiin tai elokuviin. Juttelen joskus puhelimessa. 

Iäkäs äitini näkee hirveän vaivan käymällä kaupassa reppu selässä (hänellä ei ole autoa) ja raahaa 90-vuotiaana vieraille tarjottavaa joka ei sitten kelpaakaan niin hänestä ei myöskään ole kivaa kun tulee vieraita kenelle ei kelpaa tarjottavat.

Ei minulla ole ketään jonka kutsuisin. 

Kai asiat on sittenkin varsin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Iäkäs äitini näkee hirveän vaivan käymällä kaupassa reppu selässä (hänellä ei ole autoa) ja raahaa 90-vuotiaana vieraille tarjottavaa joka ei sitten kelpaakaan niin hänestä ei myöskään ole kivaa kun tulee vieraita kenelle ei kelpaa tarjottavat.

Siis sama oman iäkkään äidin kanssa. Olen sanonut, ettei hänen kuulu vähistä varoistaan ruokkia isoa ja kiittämätöntä joukkiota. Hirveä vaiva ja rahanmeno.

Tuntuu, että jokaisella mun ystävällä ja sukulaisella on nykyään jotain ruokarajoitteita ja se tekee niiden kestitsemisestä todella rasittavaa. Itse olen kaikkiruokainen sekasyöjä ja sen mukaan teen kaupasta ostokset. Jo pelkästään kaupassa käynti niiden vierailua varten on rasittavaa, joka tuote pitää tutkia ja miettiä, että eihän tämä nyt sisällä sitä tai tätä, mitä kyseinen vieras ei voi syödä. Ennen kaikki nämä ihmiset olivat samanlaisia sekasyöjiä kuin minäkin, mutta nykyään jokaisella joku eettinen, aatteellinen tai suolen toimintaan liittyvä rajoite.

Ei paljon enää huvita ruokavieraita kutsua. Sori siitä 🤷

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iäkäs äitini näkee hirveän vaivan käymällä kaupassa reppu selässä (hänellä ei ole autoa) ja raahaa 90-vuotiaana vieraille tarjottavaa joka ei sitten kelpaakaan niin hänestä ei myöskään ole kivaa kun tulee vieraita kenelle ei kelpaa tarjottavat.

Siis sama oman iäkkään äidin kanssa. Olen sanonut, ettei hänen kuulu vähistä varoistaan ruokkia isoa ja kiittämätöntä joukkiota. Hirveä vaiva ja rahanmeno.

perintöä odotellessa

Tapaan läheisiäni mieluummin kahvilassa. Siellä voi jokainen tilata mitä haluaa.

Sama ap:n kanssa. Joskus aikoinaan pyysin kaveria kylään, tarjosin viin... juomiset, alkoi se svid. mun kämpästä. En jaksanut alkaa vääntää rautalangasta (omaa elämääni). Päätin, et tuo juippi ei toista kertaa kertaa tule tähän. Yritti kyllä, parikin kertaa, viinanhimossa.

Hienointa oli se, kun kutsuin exän käymään: Tulehan nyt kylään, kun niin monet kerrat on puhuttu asiasta. Eipä mennyt kuin reilu puoli tuntia, kun hän tuli (=hätäisesti ennätin siivoskella). Ei moittinut minun (öö, mikä se sana oli ... huonekaluasetelma :)). Heti pidin hänestä.

.... Kävin sitten hänen luonaan: sanoin heti, et ai kun sulla on hieno koti, naisen käden jälki näkyy heti! ... "Feng shui" oli se sanonta, mitä hain ja sanoin.

....

Hänen jälkeen, en ole oikeastaan laskenut ketään omaan 'murjuuni' (paitsi isännöitsijän, huoltomiehet, remppaäijät ...).

t. m59

Vierailija kirjoitti:

En pyydä enkä käy. En jaksa sitä ruljanssia. Menen mieluummin  konserttiin tai elokuviin. Juttelen joskus puhelimessa. 

Joo, mielummin jotain toimintaa kodin ulkopuolella suosin minäkin. Sekin on mielenkiintoista joidenkin kohdalla, että kun ottaa huomioon toisen ruokavalion ja käyttää siihen omaa rahaa ja vaivaa, niin samaa ei kyselläkään toistepäin.

Ap

"Olen jo pitkään ollut tilanteessa, että en oikeastaan jaksaisi pyytää ihmisiä kylään. Ihmiset on tulleet itsekkäiksi ja vaativiksi, mikään ei meinaa kelvata. Todella ärsyttävää yksin asuvana nähdä vaivaa ensin tarjoilun vuoksi, joka ei sitten kelpaakaan. Aina on joku uusi rajoite, josta ei voida tinkiä ja mistä täytyy pitää numeroa. Tai sitten on niitä hifistelijöitä, joille kahvikin täytyy tehdä juuri tietyllä tavalla tai se on väärin tehty. Mikä helv**** nykyihmisiä vaivaa?!"

Olet selvästi nainen. Miesporukoissa yleensä vain päätetään tehdä yhdessä jotain, on se sitten remonttihomma, videopelit, saunominen tai kaljoittelu, eli vierailujen ja yhdessä tekemisten tarkoitus ei ole pelata valtapelejä.

Vierailija kirjoitti:

Iäkäs äitini näkee hirveän vaivan käymällä kaupassa reppu selässä (hänellä ei ole autoa) ja raahaa 90-vuotiaana vieraille tarjottavaa joka ei sitten kelpaakaan niin hänestä ei myöskään ole kivaa kun tulee vieraita kenelle ei kelpaa tarjottavat.

Voi ei, sääliksi käy sun äitiä. Ihan hukkaan menee tuollainen reissu.

Ap

Kyläilyjen aika on ohi. Ei nykyaikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Tapaan läheisiäni mieluummin kahvilassa. Siellä voi jokainen tilata mitä haluaa.

Ikävä kyllä tämä yleistynyt tapa rajoittaa vähävaraisten osallistumista kanssakäymiseen. Kahvilassa ei oikein voi istua tuntikausia yhden kahvikupin ääressä. Se on muutenkin nopeasti juotu.  Jos kahvin kanssa ostaa jonkun leivonniasen, se on joillekin liian kallista. Samaan aikaan kahvilanpitäjän ei pärjää, jos kukaan ie osta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että jokaisella mun ystävällä ja sukulaisella on nykyään jotain ruokarajoitteita ja se tekee niiden kestitsemisestä todella rasittavaa. Itse olen kaikkiruokainen sekasyöjä ja sen mukaan teen kaupasta ostokset. Jo pelkästään kaupassa käynti niiden vierailua varten on rasittavaa, joka tuote pitää tutkia ja miettiä, että eihän tämä nyt sisällä sitä tai tätä, mitä kyseinen vieras ei voi syödä. Ennen kaikki nämä ihmiset olivat samanlaisia sekasyöjiä kuin minäkin, mutta nykyään jokaisella joku eettinen, aatteellinen tai suolen toimintaan liittyvä rajoite.

Ei paljon enää huvita ruokavieraita kutsua. Sori siitä 🤷

Juuri noin se menee! Ennen kelpasi ihan tavalliset tarjottavat kahveineen ja mehuineen ja oli epäkohteliasta tehdä numero siitä, jos joku ei kelpaa. Nykyään tehdään suuri päivittely, jos esim. vaaleapaahtoisen kahvin juoja saakin tummapaahtoa tai purkin kyljessä on joku tietty 3-koodi. Ihmiskunta on tullut hulluksi! 

Ap

Enemmän mua ärsyttää ne ihmiset, jotka kutsuu itsensä kylään ja vetää kaikki tarjottavat naamaansa, juo litratolkulla kahvia (erikoismaidolla) eikä koskaan tuo mitään tullessaan. Köyhänä opiskelijana ei ole varaa enää nähdä lokkeja. Muut edelleen tervetulleita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että jokaisella mun ystävällä ja sukulaisella on nykyään jotain ruokarajoitteita ja se tekee niiden kestitsemisestä todella rasittavaa. Itse olen kaikkiruokainen sekasyöjä ja sen mukaan teen kaupasta ostokset. Jo pelkästään kaupassa käynti niiden vierailua varten on rasittavaa, joka tuote pitää tutkia ja miettiä, että eihän tämä nyt sisällä sitä tai tätä, mitä kyseinen vieras ei voi syödä. Ennen kaikki nämä ihmiset olivat samanlaisia sekasyöjiä kuin minäkin, mutta nykyään jokaisella joku eettinen, aatteellinen tai suolen toimintaan liittyvä rajoite.

Ei paljon enää huvita ruokavieraita kutsua. Sori siitä 🤷

Juuri noin se menee! Ennen kelpasi ihan tavalliset tarjottavat kahveineen ja mehuineen ja oli epäkohteliasta tehdä numero siitä, jos joku ei kelpaa. Nykyään tehdään suuri päivittely, jos esim. vaaleapaahtoisen kahvin juoja saakin tummapaahtoa tai purkin kyljessä on joku tietty 3-koodi. Ihmiskunta on tullut hulluksi! 

Mikä on 3-koodi?

Voi sua yksinasuvaa ressukkaa kun tarjoilusi ei kelpaa ja juu, ne tulevat varmaankin ihan pitkin hampain sinne mini yksiöösi istuskelemaan viihdyttääkseen sinua yksinäistä ressukkaa.

Onneksi vielä on kaikki tarjoiluni kelvannut nuoremmille. Mitä nyt kaksivuotias vielä tutustuu uusiin ruokiin. Usein pakkaan loput vielä kotiinviemisiksi kun en itse juurikaan makeaa syö. Onpa ikäviä vieraita muilla jos ei ruoat kelpaa. Eri asia tietysti kaikki vakavat allergiset reaktiot joihin suhtaudun vakavasti.

Pari tuttua ryhtyi kasvissyöjäksi. Eipä ole sen jälkeen tullut paljon nähtyä. Alkuun käytiin porukalla ulkona syömässä paikoissa joissa on jokaiselle jotakin. Muttä tämäkään ei enää käy vaan pitäisi mennä kasvisravintolaan. Noh, menkööt keskenään. Me käydään muualla.