Koulujen siirto 30 vuotta ajassa taaksepäin, kiitos!
Pois inkluusiot, tervetuloa takaisin pien- ja erityisryhmät ja tarkkailuluokat Opettajille valta poistaa oppilas luokasta vaikka fyysisesti sekä takavarikoida kaikki esineet, jotka eivät koulunkäyntiin kuulu. Jälki-istunnot ja luokallejäämiset takasin sekä työrauha luokkahuoneisiin. Tablettien ja tietokoneiden käyttö minimiin ja kirjat takaisin. Takaisin kaunokirjoitus, ainekirjoitus ja muut pitkäkestoista keskittymistä ja kärsivällisyyttä kasvattava tekeminen. Lukujärjestykset takaisin ja luokkaryhmät pysymään mahdollisimman paljon yhdessä ryhmien välillä poukkoilun sijaan.
Yleisesti, yksinkertaistetaan, palataan perusteisiin ja kasvatetaan resilienssiä ja kärsivällisyyttä. Tuodaan vaatimukset takaisin oikeuksien sijaan.
Miksi? Koska maailma on tällä hetkellä jo täynnä informaatiotulvaa, epävarmuutta, hajanaisia perheitä ja yksilön oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia korostavaa. Tässä ajassa koulun ja päiväkotien pitää olla vakaita ympäristöjä, jossa lapset voivat kasvaa turvallisissa raameissa, jossa tekeminen on selkeää ja tarkkarajaista, jotta selvitään koulujen ympärillä olevasta epävakaasta maailmasta.
Kommentit (103)
Eiköhän kaikilla aikakausilla ole ollut omat vikansa kouluissa, mutta suurin virhe on ollut se, että lapset ovat saaneet päättää asioista, jotka kuuluvat aikuisille sekä jatkuvasti pyritään miellyttämään ja varomaan lasten tunteita, joiden säätely vaatii selkeyttä. Kun aikuiset eivät tee näitä selkeitä sääntöjä ja toimi auktoriteettina, niin lapset ja nuoret haastavat nämä ja pyrkivät ottamaan vallan. Näin se toimii eläinmaailmassakin. Kumma että tämä on kokonaan unohdettu.
Minä en ymmärrä sitten millään miten nämä ns. käytävättömät koulut on saatu Suomessa myytyä? En ole ikinä nähnyt, kuullut tai lukenut kenenkään opettajan tai pedagogin kaipaavan tai suosittelevan sellaisia peruskoulu ikäisille, mutta niin vain näitä on rakennettu joka puolelle tätä maata. Joku humanisti arkkitehti keksinyt että kun heidän pikkuporukkansa on niin inspiksissä jossain käytävillä pajareissa makoillessa niin tottakai tämä sopii aina ja kaikkialla muuallakin malliksi?
Samaa mieltä. Tätä toteutankin jo päiväkodin puolella. Sitoutuminen omaan lapsiryhmääni (yleensä 2-3 vuotta samat lapset). Ruutuaika minimissä, ulkoilua ja liikuntaa joka säällä. Käytöstapojen, sosiaalisten taitojen, kuuntelemisen ja keskittymisen priorisointi. Paperin pyörittelyt minimiin, paljon vuorovaikutusta lasten kanssa. Yhdessä elämistä ja sen jakamista, yhdessä oppimista. Esikouluopettajat kiittävät.
Kaikki oppilaat istuvat kasvot opettajaan päin. Lakki ja huppu pois päästä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki oppilaat istuvat kasvot opettajaan päin. Lakki ja huppu pois päästä.
Ei kirkossakaan istuta ringissä myöskään pää päitettynä ja ihan syystä.
Aloituksessa ei ole mitään, mistä en olisi samaa mieltä.
Voisin lisätä, että yläasteellamme 2000-luvun lopulla koulumme tiukin opettaja oli myös pidetyin. Hänen hyväksyntäänsä arvostettiin ja toivottiin, eikä sitä saanut tekemättä töitä. Hän oli johdonmukainen, napakka ja noudatti myös itse asettamiaan sääntöjä. Muistoni ovat vain hyviä.
Kaikki noi ok, paitsi toi netin yms selailu minimiin. Milläs soitat apua, jos sitä OIKEASTI tarvitaan joskus, esim mahd. kouluampuminen ? Kysympähän vain. Tuskin missään on enää niitä lankapuhelimia käytös. Ja lisäys, että koulut alkavat tasatunnein alk. kello 8. Ei koska sattuu ! Välitunnit ovat tasan 15 minsaa, ja ruokatunti 30-45 minsaa. Hyppytunnit pois, jos ovat 2 tai 3 viimeistä tuntia. Ja, et toinen vanhempi on velvollinen vahtimaan lastaan ja viemään ja tuomaan lapsensa kouluun ja koulusta.
Kaikki ovat tästä asiasta samaa mieltä. Outoa, että sille ei silti saada tehdyksi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä parempi kun siirrytään 40 vuotta taaksepäin. Silloin suomalainen peruskoulu oli oikeasti hyvä kun taas ysärin puolivälissä oli jo tämä maaninen säästetään, leikataan, tehostetaan ja pistetään pyyhekumitkin kahtia.
Eli sinun nuoruudessasi oli parasta. Ok boomer.
Mutta silloin sinun vanhempasi vastustivat peruskoulua, tuota tasapäistävää kommarien keksintöä, ennen kouluissa oli sentään kunnon pääsykoe ja lukukausimaksu niin että vain hyväpäinen pääsi oppikouluun ja vain työssäkäyvien kersoilla oli varaa ostaa koulukirjat. Ei ollut rupusakkia, tai rupusakki lähti kansakoulusta kansalaiskouluun ja sieltä töihin 15-kesäisenä.
Miksei saman tien siirretä Suomea vaikka 100 vuotta taaksepäin jolloin lapset saivat karttakeppiä jos yhtään ilmeilivätkään? Oliko se kasvatuksen kulta-aikaa? Vai sittenkin kiertokoulun aika? Silloin ei ope
Tälle alkuperäiselle kommentoijalle: missä muka oli ysärillä tuollainen säästökuuri, muuten kuin pahimpaan lama-aikaan? Aloitin koulun -99 ja meillä ei kyllä mistään säästöstä ollut tietoakaan. Koulukirjat saatiin omaksi, samoin koulu tarjosi kynät, kumit, viivoittimet ja vihkot, ikiomat vahaliidut ja vielä muoviväritkin siihen päälle.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ovat tästä asiasta samaa mieltä. Outoa, että sille ei silti saada tehdyksi mitään.
Tämä on hyvä kysymys. En ole kuullut tästä konkreettista keskustelua, muilta kuin yhdeltä puolueelta. Muut hölisevät sitä samaa jargonia lisäresursseista varsinkin kun ovat olleet syyllisiä nykytilanteeseen.
Some-maailman tyhmyys näkyy tämän päivän lapsissa ja nuorissa. Luulevat että some-maailman leikellyt ja pistetyt ihmiset ovat oikeasti sen näköisiä luonnostaan. Ovat ihan kauhuissaan oikeassa maailmassa kun tapaavat +45v. luonnollisen näköisen ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki noi ok, paitsi toi netin yms selailu minimiin. Milläs soitat apua, jos sitä OIKEASTI tarvitaan joskus, esim mahd. kouluampuminen ? Kysympähän vain. Tuskin missään on enää niitä lankapuhelimia käytös. Ja lisäys, että koulut alkavat tasatunnein alk. kello 8. Ei koska sattuu ! Välitunnit ovat tasan 15 minsaa, ja ruokatunti 30-45 minsaa. Hyppytunnit pois, jos ovat 2 tai 3 viimeistä tuntia. Ja, et toinen vanhempi on velvollinen vahtimaan lastaan ja viemään ja tuomaan lapsensa kouluun ja koulusta.
Tuskin sentään kouluampumisten pelossa tarvitsee lapsilla olla puhelimet ja netti jatkuvasti nenän edessä? Luokissa voisi sen sijaan olla kyllä hätänapit ja kiinteät puhelimet näiden tapausten vuoksi. Mutta se on eri keskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se syy oli että tarkkiksista piti päästä eroon ja häiriköt ovat tavallisissa luokissa?
Se muka syrji heitä. Oikeasti on heillekin parempi että pääsevät pienempään ryhmään jossa on opettaja joka on tottunut opettamaan häiriköitä ja pitämään heitä kurissa.
Kävin kouluni -70 luvulla. Taisi kolme oppilasta olla apukoulussa jotka sittemmin on pärjännyt hyvin elämässään, itse itsensä elättäneet. Nyt jos vastaavia niin niistä tulee suoraan eläkeläisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua itseäni turhauttaa se, että monissa kouluun liittyvissä tilanteissa on menty ihan väärään ääripäähän. Lapsia/nuoria ei pakoteta mihinkään, vaan yliymmärretään.
"Jos meidän Liisi-Ilari ei vaan halua pitää luokan edessä esitelmää, niin ei ole pakko pitää."
"Tiina-Julius jännittää ääneen puhumista, joten hänen ei tarvitse sanoa mitään oppitunneilla eikä osallistua puhumista vaativiin paritehtäviin."
"Kerkko-Matildan on vaikea herätä aamuisin, niin jätetään aamun eka tunti väliin."
Ihan oikeasti. Tällaisilla lapsilla/nuorilla on todella vaikeaa aikuisena, kun yhteiskunta ei enää anna erityisoikeuksia heille joka asiassa.
En lähtisi muuttamaan ujoa tai vetäytyvää oppilasta. Eiväthän he aiheuta muille minkäänlaista haittaa. Heidän kannattaa vain valita itselleen sellainen ammatti, jossa ei tarvitse olla niin paljoa
Meillä oli 80-luvulla luokassa tyttö, joka ei käytännössä puhunut lainkaan. Ei häntä siihen pakotettu. Jos tuli joku sijainen opettajaksi, joka ei asiaa tiennyt, niin muut lapset sanoivat että X ei puhu. Ei se hirveästi sen kummallisempaa ollut. Koulussa hän pärjäsi muuten ihan ok, en sitten tiedä, miten myöhemmin meni.
Jos koulussa ei ole tarkkista, ei tarvita tarkkiksen opettajaa. Rahaa säästyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se syy oli että tarkkiksista piti päästä eroon ja häiriköt ovat tavallisissa luokissa?
Se muka syrji heitä. Oikeasti on heillekin parempi että pääsevät pienempään ryhmään jossa on opettaja joka on tottunut opettamaan häiriköitä ja pitämään heitä kurissa.
Kävin kouluni -70 luvulla. Taisi kolme oppilasta olla apukoulussa jotka sittemmin on pärjännyt hyvin elämässään, itse itsensä elättäneet. Nyt jos vastaavia niin niistä tulee suoraan eläkeläisiä.
Ei erillisluokat ole eristämistä vaan välittämistä. Kaikkia ei voi tunkea samaan muottiin ja muiden sekaan ja toivoa että kaikki menisi hyvin. Jotenkin tämä on unohdettu täysin tässä ideologisessa hurmoksessa.
Vierailija kirjoitti:
Jos koulussa ei ole tarkkista, ei tarvita tarkkiksen opettajaa. Rahaa säästyy.
Tämähän se ajatus on varmaan ollut. Kaikki samalle viivalle ja säästöä syntyy. Paitsi että ei kun joudutaan palkkaamaan lisää erityisopettajia, avustajia, resurssiopettajia, jne.
"Tälle alkuperäiselle kommentoijalle: missä muka oli ysärillä tuollainen säästökuuri, muuten kuin pahimpaan lama-aikaan? Aloitin koulun -99 ja meillä ei kyllä mistään säästöstä ollut tietoakaan. Koulukirjat saatiin omaksi, samoin koulu tarjosi kynät, kumit, viivoittimet ja vihkot, ikiomat vahaliidut ja vielä muoviväritkin siihen päälle."
En ole tuo alkuperäinen kirjoittaja, mutta vastaan omasta puolestani. 80-luvulla kaiken sai uutena joka vuosi ja lukukauden jälkeen kotiin, olipa kyse koulukirjoista tai tarvikkeista. 1990 menin yläasteelle ja silloin vielä sama meininki. 1993 ysillä ei saanut enää matikan kirjaa kotiin, vaan se kierrätettiin seuraaville, tehtävät tehtiin vain vihkoon, niin kirjahan oli käytännössä siisti kuin uusi. Muistan olleeni tästä tuohtunut, vaikka näin jälkikäteen ajatellen, mitähän olisin sillä edes tehnyt. Koin, että se on minun omaisuuttani, ja ajattelin säästäväni sen aikuisuuteen, jos vaikka olisin tarvinnut tarkistaa jotain laskutapaa.
Opiskeluvuosina tämän jälkeen alkoivat säästöt näkyä. Ensimmäisenä vuonna oli rajaton kopiointioikeus ja oppilaitos tarjosi kynät, kumit, vihkot sun muut tykötarpeet koulun varastosta, muistaakseni saatiin kansioita ja välilehtiä, kaikkea mahdollista, mitä tarvittiin. Toisena vuonna annettiin kopiorajoitus ja muistaakseni siinä oli joku koodi, millä mitattiin käyttöä. Ilmaiset tavarat loppuivat siihen. Kolmantena vuonna kaikki tiukkeni entisestään, ei puhettakaan että mitään olisi tullut muuten kuin itse hankittuna, tuolloin oli vuosi 1996. Käsittääkseni se kumien puolitus ym. säännöstely oli tuota 90-luvun puoliväliä, vaikka itselle ei tullut siinä vaiheessa enää mitään puolitettua, vaan ilmaisen tavaran saanti tyssäsi kokonaan. Luulen, että 1999 oltiin jo pikkuhiljaa nousemassa pahimmasta suosta.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kaikilla aikakausilla ole ollut omat vikansa kouluissa, mutta suurin virhe on ollut se, että lapset ovat saaneet päättää asioista, jotka kuuluvat aikuisille sekä jatkuvasti pyritään miellyttämään ja varomaan lasten tunteita, joiden säätely vaatii selkeyttä. Kun aikuiset eivät tee näitä selkeitä sääntöjä ja toimi auktoriteettina, niin lapset ja nuoret haastavat nämä ja pyrkivät ottamaan vallan. Näin se toimii eläinmaailmassakin. Kumma että tämä on kokonaan unohdettu.
Eräs psykiatri puhui samasta aiheesta viime vuoden kouluampumisen jälkeen. Hän korosti sitä, että aikuisten pitää päättää asioista. Ei niin, että lapset saavat olla pikkupomoja ja tehdä, mitä lystäävät. Hän sanoi myös, että lapsen pitää oppia kestämään pettymyksiä, koska elämässä tulee vastaan ikäviäkin asioita.
Eli sinun nuoruudessasi oli parasta. Ok boomer.
Mutta silloin sinun vanhempasi vastustivat peruskoulua, tuota tasapäistävää kommarien keksintöä, ennen kouluissa oli sentään kunnon pääsykoe ja lukukausimaksu niin että vain hyväpäinen pääsi oppikouluun ja vain työssäkäyvien kersoilla oli varaa ostaa koulukirjat. Ei ollut rupusakkia, tai rupusakki lähti kansakoulusta kansalaiskouluun ja sieltä töihin 15-kesäisenä.
Miksei saman tien siirretä Suomea vaikka 100 vuotta taaksepäin jolloin lapset saivat karttakeppiä jos yhtään ilmeilivätkään? Oliko se kasvatuksen kulta-aikaa? Vai sittenkin kiertokoulun aika? Silloin ei opetettu turhia. Silloin miehet oli miehiä ja naiset naisia, maajussit maajusseja, pellolla kynnettiin kunnes nelikymppisenä saatiin sydänkohtaus, köyhät kierteli ja kerjäsi ja sai kunnan jauhoja jos sitäkäään.