Mikä siinä painonhallinnassa on niin vaikeaa?
Tämä on ihan aito kysymys. Itse olen normaalipainoinen ja ollut sitä koko ikäni. Olen nyt keski-ikäinen. Paino on kyllä noussut nuoruusvuosista, mutta olen edelleen hoikka ja hoikkana aion pysyä. Miksi niin monet päästää itsensä lihomaan ihan järkyttävään kuntoon? Miksi ihmiset ei osaa ottaa itseään niskasta kiinni?
Kommentit (1029)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Ensinnäkään en ole vielä 55v. Toiseksi, mietipä hetki. Minähän vähensin ruoan energiamäärää valtavan paljon, ja samalla lisäsin liikuntaa. Eli tein kaiken tuon parhaani mukaan ja monta muuta hyvää asiaa, joita rn nyt ruoe luettelemaan. Ja sitten sinä ilkut etten muka olisi tehnyt.
Kyllä se vaan on niin, että ihmiselle on ominaista saada viisikymppisenä viisikymppisen habitus. Se ei ole kiinni yksilön toimista, vaan se on luonnollinen kehitys, jonka vastustaminen on yhtä vaikeaa kuin jos yrittää lakata vanhenemasta.
Millaista liikuntaa lisäsit? Mitä enemmän tulee ikää, sitä tärkeämpää olisi voimaharjoittelu erityisesti naisille. Kovatehoinen liikunta pikemminkin lisää stressihormoneja.
Lihaksia on jo paljon, joten siinä on enemmän kyse vanhan säilyttämisestä. Mutta lisäsin
MIstä sait lihaksia paljon ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä. Geenit, se että keho pyrkii aina korkeimpaan saavuttamaansa painoon takaisin, hormonit, erityisesti nälkä- ja kylläisyyshormonit jotka lihavilla usein toimii epänormaalisti, suolistobakteerit, mitokondrioiden heikentynyt toiminta lihavuuden takia jne. Se ei oikeasti ole helppoa enää sen jälkeen, jos on päästänyt itsensä merkittävästi kerran lihomaan.
Se on kyllä hauskaa kun jengi kuulee kerran jonkin asian ja toistaa sitä papukaijana jos se sopii omaan agendaan.
Painan 70kg (173cm). Kerran olin onneton pitkään, mässytin suklaata päivittäin. Havahduin ikävään tankkimaiseen oloon ja että farkut ei menny kiinni. Painoa oli melkein 80 kg!!!
Mässytys loppui siihen paikkaan. Muutaman kk.n päästä paino oli taas normaali. Siinä se on pysynyt 25 vuotta ilman vaivannäköä, eikä pyri yhtään mihinkään.
Hyvä että sait kurinpalautuksen toimimaan, mutta on tuo 70 kiloakin liikaa - aivan liikaa. 60 kiloa olisi sinulle tavoite.
Oma painoni pysyy kurissa itsehillinnällä. Syön maltillisesti ja liikun kohtuudella. Herkkuja syön parikertaa viikossa vähän. Kiinnitän huomiota kalorimäärään enkä ahmi. Ikää 61
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on vaan saatavilla liikaa liian epäterveellistä ruokaa. Normaalin ravinnon käsite on hämärtynyt. Jo yhden tv:n mainoskatkon aikana mainostetaan ensin pakastepizzaa, sitten jäätelöä, seuraavaksi Burger Kingiä.
Sulla on varmaan uus Dacia, Volvo.......
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on vaan saatavilla liikaa liian epäterveellistä ruokaa. Normaalin ravinnon käsite on hämärtynyt. Jo yhden tv:n mainoskatkon aikana mainostetaan ensin pakastepizzaa, sitten jäätelöä, seuraavaksi Burger Kingiä.
No sitä telkkaria ei ole pakko katsoa. Suoratoistot on keksitty. Käyt kaupassa ja ostat vain terveellistä ruokaa etkä syö ulkona. Rahaakin säästyy. Mikä tässä on vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka terveistä laihduttajista on oikeasti kokeillut esim. 1400 kalorin dieettiä (päivässä) ja samalla lisännyt edes vähän liikuntaa ja tehnyt tätä kuukauden ajan?
Kokeilkaa, kumma jos ette laihdu. Ja siis laskette kalorit ettekä huijaa!
Minulla tämä on toiminut.
N 58
No, eiköhän se ongelma tullut juuri tässä kerrottua. Millä motivoida itsensä tekemään tuollainen ruokavalio? Ei se ole mikään todellinen motivaattori toistaa että senkun nyt noudatat vaan tätä kitu-dieettiä niin sitten laihdut ja näytät ihan missiltä
Kuka on puhunut missiltä näyttämisestä? Tutustu kaloritaulukoihin niin ymmärrät, että 1400 kalorilla saa ihan mormaalia ruokaa, eikä tarvitse kitua. Toki kaikki eivät pysty sietämään
Sari Järnin kirjoittamassa kirjassa Voiko painoa hallita? tulee esiin se, että normaalipainoisista osa on syntyjään vähäruokaisia ja nauttivat luonnostaan liikkumisesta ihan arkiliikunnan muodossa tai kuuluu toiseen osaan, joka joutuu hyvinkin tarkkaan miettimään liikkumisensa ja ruokavalionsa. Viimeksi mainittu ryhmä joko kituu pienillä annoksilla tai syö hyvin syöden luonnostaan kevyitä ravintoaineita tyyliin kevyet proteiinit, kasvikset, hedelmät, mantelit, pähkinät ja kasvirasvat sekä täysjyväkuituiset leipätuotteet.
Minulla painonhallinta ei vaadi nälän sietämistä, mutta kylläkin painon tarkkailua ja kalorien laskemista. Olen onnistunut laihduttamaan ja pitämään painon. En ole luonnostani liikunnallinen, ja herkkusuu olen. Laihdutus auttoi pääsemään irti sokeri himosta ja jatkuvasta napostelusta. Silti painon pysyminen vaatii minulta paljon enemmän kuin luonnostaan hoikilta.
On tutkittu, että laihdutuksessa onnistuneita yhdistävät usein hidas laihdutus, johon yhdistyy elämäntapamuutos, ja säännöllinen vaa'alla käyminen. Painon seuranta auttaa näkemään mikä vaikuttaa painoon, mikä on se normaalivaihtelu (minulla noin 2 kg esim kuukautiskierron mukaan) ja reagoimaan ajoissa muutoksiin. Monilla laihdutusyrityksiä on myös takana useita, ekalla kerralla harvoin onnistuu.
Jos laihduttaa nopeasti tiukalla dieetillä, palaa vanhoihin tapoihin ja jättää painon seurannan, ei ole ihme, jos painon hallinta epäonnistuu ja lihoo takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Joka viidennellä ylipainoisella on diagnosoimaton syömishäiriö ja se vaikeuttaa painonhallintaa todella paljon jos häiriötä ei edes tiedosta/tunnista.
Viittaan edelliseen kirjaan lähteenä. Sen mukaan 1/10 teinitytöllä on syömishäiriö. Pojista ei tiedetä asiaa yhtä tarkkaan, koska aihetta ei ole tutkittu. Koska syömishäiriöllä kontrolloidaan elämää muuten kipeiden asioiden käsittelemisen välttämiseksi, ei syömishäiriö ole mitenkään mahdottumuus pojallakaan. Yhtä lailla poikien elämässä on kipeitä asioita, stressiä, masennusta, ahdistusta ja menetyksiä kuin tytöilläkin. Alttius syömishäiriöihin on tutkimusten mukaan osittain geneettistä. Edes ikä ei ole aina mikään teini-ikä. On olemassa vähintään sekamuotoista syömishäiriötä sairastavia vanhuksia, BED-vanhuksia ja itseään nälkiinnyttäviä vanhuksia, joita ei tunnisteta anorektikoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se viisikymppisen habitus vaan useimmilla tarkoittaa ainakin lievää ylipainoa. Itsellänikin on, ja silti kuulun siihen aika pieneen vähemmistöön ikäisteni joukossa, jolla vyötärönympärys on selvästi alle 80cm.
Lievältä ylipainolta voi muuten välttyä myös vääristä syistä: jos on lihaksettomat tikkujalat ja lihaksettomat pakarat sekä käsivarret, siinä säästyy monelta kilolta. Omat reidet ja hanuri tuovat kyllä osaltaan niitä lisäkiloja, mutta hyvä niin. Tarvitaan lihaksia, jotta tätä ruhoa pystyy ronttaamaan erilaisissa aktiviteeteissa 😅
Mutta siis vaikka olen edelleen ihan lihaksikas, niin kyllä nuo vaihdevuosien tuomat lisäkilot ovat silkkaa rasvakudosta, siitä ei ole kahta kysymystä. Ja ne tulivat kuin luonnonvoima, kaikista estämisyrityksestä huolimatta. Tässä lihaskunnossa voisi oikein hyvin ja mielellään olla 10 kg kevyempikin. Ehkä hormonikorvaushoidon avulla onnistuisi, onko jollain kokemusta?<
Hormonikorvaushoito korjaa unen rakennettakin paremmaksi siten, että korvaushoidon käyttäjä saa takaisin niitä syvemmän unen jaksoja. Univaje kerää rasvaa navan seudulle. Aivot kokevat liian kevyen unen stressaavana ja väsymyksenä, jota aivot houkuttelevat ihmistä kompensoimaan vähemmillä mikroliikkeillä ja ottamaan ruokaa ja juomaa hieman enemmän. Niinhän kävi esimerkiksi ravitsemusterapeuteille tehdyssä tutkimuksessa, jossa he nukkuivat liian vähän ja söivät ja joivat seuraavana päivänä haluamallaan tavalla valtavasta seisovasta pöydästä.
Ravitsemusterapeutit kertoivat oman arvionsa syömisensä ja juomisensa energiamäärästä ja tietenkin heidän syömänsä ja juomansa myös mitattiin (huomaamattomasti). Heillä ei ollut desin mittaa tai keittiövaakaa auttamassa ruoan määrän arviointia. He luottivat omiin silmiinsä. Kuitenkin he söivät kulutukseensa nähden 200-600 kcal enemmän univajeyötä seuraavana vuorokautena. Jokainen ymmärtää, että tuollaisten päivien toistuessa väistämättä lihoo. Koska hormonikorvaushoito parantaa nukkumista ja lisää syvän unen määrää, se vaikuttaa vääjäämättä myös painoonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä. Geenit, se että keho pyrkii aina korkeimpaan saavuttamaansa painoon takaisin, hormonit, erityisesti nälkä- ja kylläisyyshormonit jotka lihavilla usein toimii epänormaalisti, suolistobakteerit, mitokondrioiden heikentynyt toiminta lihavuuden takia jne. Se ei oikeasti ole helppoa enää sen jälkeen, jos on päästänyt itsensä merkittävästi kerran lihomaan.
Ei korkeimpaan, vaan vakiintuneeseen. Kroppa vastustaa niin lihomista kuin laihtumista, näläntunteen ym kautta. Siksi myös lihominen ei onnistu helposti jos on aina ollut hoikka, ja laihtuminen on vaikeaa, jos on aina ollut pullea.
Jos laihduttaa itsensä, niin täytyy pysyä siinä uudessa painossa hyvä tovi ennen kuin kroppa "hyväksyy" sen "uudeksi normaaliksi".
Siihen menee 7-10 vuotta.
MIstä sait lihaksia paljon ?
En viitsi kovin tarkkaan kertoa, ettei tutut tunnista. Mutta vuosikymmenien rankalla liikunnalla. Ja kun lihakset kerran saa, ja pitää ne 20 vuotta, niin ei ne kovin helposti enää lähde pois. Tulevat myös takaisin aika pienellä vaivalla, jos vaikka loukkaantumisen tai muun syyn takia vähän vähenevätkin.
Voisiko joku kertoa miten ihmeessä siellä Allun leireillä ei ollut ylipainoisia? Kun joillakin ei paino tipu, koska geenit ja kilpirauhanen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on vaan saatavilla liikaa liian epäterveellistä ruokaa. Normaalin ravinnon käsite on hämärtynyt. Jo yhden tv:n mainoskatkon aikana mainostetaan ensin pakastepizzaa, sitten jäätelöä, seuraavaksi Burger Kingiä.
No sitä telkkaria ei ole pakko katsoa. Suoratoistot on keksitty. Käyt kaupassa ja ostat vain terveellistä ruokaa etkä syö ulkona. Rahaakin säästyy. Mikä tässä on vaikeaa?
Ihmisten yhteiseen tekemiseen liittyy se syöminen ja juominen nykyään entistä enemmän. Jopa lapset ovat tottuneet siihen, että joka paikassa syödään vähintään popcornia ja pillimehua, leikkipuistossakin. Eikä nykylapsille mikään välipalaleipien syöminen leikkipuistossa ole nykyajan standardeilla ole mikään kiva juttu kun tuo popcorn ja pillimehukin mielletään köyhäksi. Mukana pitäisi olla vähintään treenipatukka. Nehän ovat usein hyvin pitkälti ihan tavallisten suklaapatukoiden kaltaisia. Ei niissä ole kuituja, joita myös lapsikin tarvii. Itse asiassa siitä popcornissa on sitä kuitua enemmän kuin treenipatukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi, oi miksi ihmiset eivät tajua että jokainen ihminen on oma biologinen kokonaisuus. Me emme ole klooneja. Minäkin voisin kysellä että miksi ihmisillä on reikiä hampaissaan vaikka minulla, yli 50-vuotiaana, ei ole ollut yhtäkään. Tai miksi joitakin ihmisiä palelee koko ajan, meillä sisälämpötila on n. 22 astetta ja pärjään hyvin pelkillä alusvaatteilla ja väljällä mekolla. En käytä koskaan sukkia sisällä, enkä ikinä villasukkia missään.
Häh, 22 astetta sisällä on kuuma. Totta kai siinä pärjää mekossa?? Meillä kotona 17-18 astetta.
Tämä olikin esimerkki siitä millä tavalla ihmiset voivat olla erilaisia. Sinäkin olet tavallasi yksilöllinen kun pärjäät noin viileässä, moni ei.
Kyllä iän karttuminen pienentää useimpien lihasmassaa. Siksi siitä kiinni pitämistä kannattaisi korostaa enemmän jo ihan ikääntyneen toimintakyvyn kannalta. Puolet 65-vuotiaista naisista ei pääse ylös tuolista tukematta kädellä nojaan, pöytään tai vaikka lavuaariin vessassa, koska jaloissa ei ole tarpeeksi lihasmassaa ja voimaa.
Muuten ei tarvi välttämättä seurata muuta kuin vyötärönympärysmittaansa eli kun se on naisella pituudesta riippuen (naisilla voi olla keskenään jopa 25 sentin pituuseroa), on yläraja 85-95 senttiä. Miehillä samat mitat ovat 90-100 senttiä.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kertoa miten ihmeessä siellä Allun leireillä ei ollut ylipainoisia? Kun joillakin ei paino tipu, koska geenit ja kilpirauhanen.
No siten että heidät ki dutettiin hitaasti kuoliaaksi. Lopettakaa tämän asian vertaaminen laihduttamiseen!! Voiko mitään typerämpää olla. Joo'o, jokainen meistä kuolee lopulta nälkään jos meitä pidetään ruumiillisessa pakkotyössä 14h päivässä alle 500 kcal päiväannoksella. Mitä tekemistä sillä on LAIHDUTTAMISEN kanssa?? Ja se että sieltä ylipäätään käveli kukaan hengissä pois kertoo nimenomaan siitä että ihmiskeho pitää energiasta kiinni viimeiseen kaloriin asti.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Ensinnäkään en ole vielä 55v. Toiseksi, mietipä hetki. Minähän vähensin ruoan energiamäärää valtavan paljon, ja samalla lisäsin liikuntaa. Eli tein kaiken tuon parhaani mukaan ja monta muuta hyvää asiaa, joita rn nyt ruoe luettelemaan. Ja sitten sinä ilkut etten muka olisi tehnyt.
Kyllä se vaan on niin, että ihmiselle on ominaista saada viisikymppisenä viisikymppisen habitus. Se ei ole kiinni yksilön toimista, vaan se on luonnollinen kehitys, jonka vastustaminen on yhtä vaikeaa kuin jos yrittää lakata vanhenemasta.
mulla on ollut tämä sama habitus ihan just 54 vuotta. Mitä maagista vuoden päästä tapahtuu?
Vierailija kirjoitti:
Kuka terveistä laihduttajista on oikeasti kokeillut esim. 1400 kalorin dieettiä (päivässä) ja samalla lisännyt edes vähän liikuntaa ja tehnyt tätä kuukauden ajan?
Kokeilkaa, kumma jos ette laihdu. Ja siis laskette kalorit ettekä huijaa!
Minulla tämä on toiminut.
N 58
En mä vaan laihtuisi tuolla tavalla! 1400 kcal on paljon! Olen pienikokoinen ja mulla on pieni peruskulutus vaikka olen fyysisesti aktiivinen. Ravitsemusterapeutin avulla sain laihdutettua itseni normaalipainon yläpäähän, söin silloin alle 1000 kaloria päivässä ja laihdutukseen (15kg) meni useampi vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä. Geenit, se että keho pyrkii aina korkeimpaan saavuttamaansa painoon takaisin, hormonit, erityisesti nälkä- ja kylläisyyshormonit jotka lihavilla usein toimii epänormaalisti, suolistobakteerit, mitokondrioiden heikentynyt toiminta lihavuuden takia jne. Se ei oikeasti ole helppoa enää sen jälkeen, jos on päästänyt itsensä merkittävästi kerran lihomaan.
Se on kyllä hauskaa kun jengi kuulee kerran jonkin asian ja toistaa sitä papukaijana jos se sopii omaan agendaan.
Painan 70kg (173cm). Kerran olin onneton pitkään, mässytin suklaata päivittäin. Havahduin ikävään tankkimaiseen oloon ja että farkut ei menny kiinni. Painoa oli melkein 80 kg!!!
Mässytys loppui siihen paikkaan. Muutaman kk.n päästä paino oli taas normaali. Siinä se on pysynyt 25 vuotta ilman vaivannäköä, eikä pyri
Hyvä että sait kurinpalautuksen toimimaan, mutta on tuo 70 kiloakin liikaa - aivan liikaa. 60 kiloa olisi sinulle tavoite.
Normaalipainoisen ei ole mitään järkeä alkaa laihduttamaan.
"Normaalipainoiset" ovatkin nykyään lihavia eli heidät sallitaan. Hoikkia tai auta armias laihoja sitten kyllä vihataan senkin edestä. Kateus jyllää.