Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä painonhallinnassa on niin vaikeaa?
05.02.2025 |
Tämä on ihan aito kysymys. Itse olen normaalipainoinen ja ollut sitä koko ikäni. Olen nyt keski-ikäinen. Paino on kyllä noussut nuoruusvuosista, mutta olen edelleen hoikka ja hoikkana aion pysyä. Miksi niin monet päästää itsensä lihomaan ihan järkyttävään kuntoon? Miksi ihmiset ei osaa ottaa itseään niskasta kiinni?
Kommentit (1029)
Antakaa tämä vihapuheketju ilmi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä. Geenit, se että keho pyrkii aina korkeimpaan saavuttamaansa painoon takaisin, hormonit, erityisesti nälkä- ja kylläisyyshormonit jotka lihavilla usein toimii epänormaalisti, suolistobakteerit, mitokondrioiden heikentynyt toiminta lihavuuden takia jne. Se ei oikeasti ole helppoa enää sen jälkeen, jos on päästänyt itsensä merkittävästi kerran lihomaan.
Ei korkeimpaan, vaan vakiintuneeseen. Kroppa vastustaa niin lihomista kuin laihtumista, näläntunteen ym kautta. Siksi myös lihominen ei onnistu helposti jos on aina ollut hoikka, ja laihtuminen on vaikeaa, jos on aina ollut pullea.
Jos laihduttaa itsensä, niin täytyy pysyä siinä uudessa painossa hyvä tovi ennen kuin kroppa "hyväksyy" sen "uudeksi normaaliksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Ensinnäkään en ole vielä 55v. Toiseksi, mietipä hetki. Minähän vähensin ruoan energiamäärää valtavan paljon, ja samalla lisäsin liikuntaa. Eli tein kaiken tuon parhaani mukaan ja monta muuta hyvää asiaa, joita rn nyt ruoe luettelemaan. Ja sitten sinä ilkut etten muka olisi tehnyt.
Kyllä se vaan on niin, että ihmiselle on ominaista saada viisikymppisenä viisikymppisen habitus. Se ei ole kiinni yksilön toimista, vaan se on luonnollinen kehitys, jonka vastustaminen on yhtä vaikeaa kuin jos yrittää lakata vanhenemasta.
Millaista liikuntaa lisäsit? Mitä enemmän tulee ikää, sitä tärkeämpää olisi voimaharjoittelu erityisesti naisille. Kovatehoinen liikunta pikemminkin lisää stressihormoneja.
Lihaksia on jo paljon, joten siinä on enemmän kyse vanhan säilyttämisestä. Mutta lisäsin puolitoista tuntia kävelyä jokaiseen päivään, muun muassa.
Lihaksikkaasta tulee helpommin ylipainoinen kuin lihaksettomasta. Kun sitä rasvatonta massaa on jo aika paljon pohjilla, vie ihan tavallinenkin määrä rasvaa helposti ylipainon puolelle. Mutta ei se tunnu kivalta.
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä. Geenit, se että keho pyrkii aina korkeimpaan saavuttamaansa painoon takaisin, hormonit, erityisesti nälkä- ja kylläisyyshormonit jotka lihavilla usein toimii epänormaalisti, suolistobakteerit, mitokondrioiden heikentynyt toiminta lihavuuden takia jne. Se ei oikeasti ole helppoa enää sen jälkeen, jos on päästänyt itsensä merkittävästi kerran lihomaan.
Mutta miksi ihmiset päästää itsensä lihomaan sen ensimmäisen kerran?
Omalla kohdalla lihavuus tuli liikkumattomuudesta ja sokerisista juomista, ei koskaan siitä, mitä söin. Ei minulla ole mitään ongelmaa myöntää tuota, eikä tarvetta tavallaan ulkoistaa sen syytä. Olin vain laiska ja mukavuudenhaluinen. Valvoin monesti kolmeen ja sitten seuraavana päivänä join muutamat energiajuomat kun väsytti. Nukkumisen priorisointi ei tietysti tullut mieleenkään.
Nyt olen ollut vuosia normaalipainossa. Ainoat konkreettiset muutokset mitä tein: Aloin liikkumaan, lopetin energiajuomat/limut ja menen nukkumaan aivan viimeistään puolilta öin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei. Ensinnäkään en ole vielä 55v. Toiseksi, mietipä hetki. Minähän vähensin ruoan energiamäärää valtavan paljon, ja samalla lisäsin liikuntaa. Eli tein kaiken tuon parhaani mukaan ja monta muuta hyvää asiaa, joita rn nyt ruoe luettelemaan. Ja sitten sinä ilkut etten muka olisi tehnyt.
Kyllä se vaan on niin, että ihmiselle on ominaista saada viisikymppisenä viisikymppisen habitus. Se ei ole kiinni yksilön toimista, vaan se on luonnollinen kehitys, jonka vastustaminen on yhtä vaikeaa kuin jos yrittää lakata vanhenemasta.
Millaista liikuntaa lisäsit? Mitä enemmän tulee ikää, sitä tärkeämpää olisi voimaharjoittelu erityisesti naisille. Kovatehoinen liikunta pikemminkin lisää stressihormoneja.
Lihaksia on jo paljon, joten siinä on enemmän kyse vanhan säilyttämisestä. Mutta lisäsin puolitoista tuntia kävelyä jokaiseen päivään, muun muassa.
Lihaksikkaasta tulee helpommin ylipainoinen kuin lihaksettomasta. Kun sitä rasvatonta massaa on jo aika paljon pohjilla, vie ihan tavallinenkin määrä rasvaa helposti ylipainon puolelle. Mutta ei se tunnu kivalta.
No ei, mutta terveyden kannalta tilanne on aivan eri, jos kehonkoostumus painottuu lihasmassaan eikä rasvamassaan.
Olen syntynyt 1970. Mulla alko paino nousemaan +40 veenä. Siihen asti pysyin hoikkana.
Ajoittan laihduttanut itseni normaalipainon ylärajaan. Alemma en ole kyennyt.
Se laihdutettu paino on pysynyt aina parista kuukaudesta puolisen vuotta sitten lähtenyt nousuun.
Nyt olen 55 vee ja ylipainoa on tällähetkellä 17 kiloa.
Syön liian isoja annoksia. Plus muita herkkuja mennyt viime aikoina.
Nyt dietisti neuvo että puoli lautasellista salaattia/vihanneksia. Tila mikä on jäljellä tulee jakaa hiilareitten ja proteiinien kanssa. 50-50 periaatteella.
Iltasin jos tulee nälkä niin vuorostaan verenpainehoitsu sano että syö pari porkkanaa.
No nyt olen alottanut järkevämmän syömisen. Ainakin tonne 75 olis ihan hyvä terveyden takia tiputtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä oli tuollaisia ruokia? Annoskoko ei ole ongelma, mikäli ruoka on valittu oikein. Suomalaiset syövät liian vähän kasviksia ja kuitua. Annoskokoa saisi pikemminkin kasvattaa lisäämällä kasviksia ja kuidun lähteitä ruokavalioon. Mahalaukku ei tunnista sen sisällä olevaa kalorimäärää. Ruoan massan se tunnistaa kylläisyydentunteena, etenkin runsaskuituisen ruoan. Kuitu pitää nälkää ja sitoo LDL-kolesterolia.
Mä en ole ikinä tajunnut tätä että pitäisi syödä määrällisesti paljon vähäkalorista ruokaa. Vaikka söisin ämpärillisen salaattia, nälkä kurnii hetken päästä koska keho kyllä tietää mitä se ruoka sisältää vaikkei kalorilaskuria omistakaan. Kolme kanamunaa majoneesissa uitettuna sen sijaan on kämmenen kokoinen annos ja pitää nälkää 6 tuntia 🤷🏼. Rasva ja proteiini pitää kylläisenä, ei rehut, vaikka ne erittäin tärkeitä ovatkin ravitsemuksen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on vaan saatavilla liikaa liian epäterveellistä ruokaa. Normaalin ravinnon käsite on hämärtynyt. Jo yhden tv:n mainoskatkon aikana mainostetaan ensin pakastepizzaa, sitten jäätelöä, seuraavaksi Burger Kingiä.
Kaupat täynnä myös erilaisia oluitamsiidereitä,lonkeroita, mutta ei me siltikään juopotella kokoaikaa ...
Eikö nuo ole ilmaisia,se siitä saatavuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut 5-vuotiaasta asti ylipainoinen. Lapsuudenperheessäni oli asioita (perheväkivaltaa, isän mielenterveysongelmia), joita ehkä pakenin tai käsittelin syömällä jo tuolloin. Että niin, miksi tosiaan annoin itseni lihoa ensimmäisen kerran - mitä sinä vastaisit asemassani?
Olen joutunut elämäni aikana tekemään valtavasti töitä painoni kanssa. Olen laihduttanut nyt jo neljällä vuosikymmenellä isoja määriä, 20-40 kiloa kerrallaan. Aina paino on lopulta tullut takaisin. En silti ole ihmise syrjäytynyt tai säälittävä. Olen korkeakoulutettu, työelämässä ja henkilökohtaisessa elämässäni onnistunut ja onnellinen ihminen. Silti minulla on noin 45 kg ylipainoa normaalipainon ylärajasta laskettuna. Toivon, että jossain vaiheessa vuoden sisään olen taas saanut kiloja pois, olen pitkästä aikaa pääsemässä kiinni painonpudotukseen. Helppoa se ei ole, mutta terveyden kannalta välttämätöntä.
Ap:n kysymys on yhtä lapsellinen kuin nämä: Miksi kukaan polttaa tupakkaa kun voisi vain lopettaa? Miksi kukaan juo alkoholia, kun se ei ole terveellistä? Miksi kaikki ihmiset eivät ole kivoja ja täydellisiä? Miksi joku ihminen on erilainen kuin minä itse?
Esitän Ap:lle muutaman vastakysymyksen: Miksi uskot, että ylipainoisia ihmisiä on niin paljon, jos laihduttaminen ja painonhallinta ovat helppo ja yksinkertainen asia? Uskotko todella, että me kaikki ylipainoiset olemme niin typeriä ja epäonnistuneita ihmisiä, ettemme selviydy hyvin helposta asiasta? Tunnetko ylemmyyttä suhteessa meihin siksi, ettei sinulla ole koskaan ollut ongelmia painonhallinnassa? Uskotko olevasi minua parempi ihminen vain, koska olet minua hoikempi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monia syitä. Geenit, se että keho pyrkii aina korkeimpaan saavuttamaansa painoon takaisin, hormonit, erityisesti nälkä- ja kylläisyyshormonit jotka lihavilla usein toimii epänormaalisti, suolistobakteerit, mitokondrioiden heikentynyt toiminta lihavuuden takia jne. Se ei oikeasti ole helppoa enää sen jälkeen, jos on päästänyt itsensä merkittävästi kerran lihomaan.
Mutta miksi ihmiset päästää itsensä lihomaan sen ensimmäisen kerran?
Osa ei huomaa ja osa ei välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä oli tuollaisia ruokia? Annoskoko ei ole ongelma, mikäli ruoka on valittu oikein. Suomalaiset syövät liian vähän kasviksia ja kuitua. Annoskokoa saisi pikemminkin kasvattaa lisäämällä kasviksia ja kuidun lähteitä ruokavalioon. Mahalaukku ei tunnista sen sisällä olevaa kalorimäärää. Ruoan massan se tunnistaa kylläisyydentunteena, etenkin runsaskuituisen ruoan. Kuitu pitää nälkää ja sitoo LDL-kolesterolia.
Mä en ole ikinä tajunnut tätä että pitäisi syödä määrällisesti paljon vähäkalorista ruokaa. Vaikka söisin ämpärillisen salaattia, nälkä kurnii hetken päästä koska keho kyllä tietää mitä se ruoka sisältää vaikkei kalorilaskuria omistakaan. Kolme kanamunaa majoneesissa uitettuna sen sijaan on kämmenen kokoinen annos ja pitää nälkää 6 tuntia 🤷🏼. Rasva ja proteiini pitää kylläisenä, ei rehut, vaikka ne erittäin tärkeitä ovatkin r
Salaatissa ei sitä kuitua olekaan. Esimerkiksi parsakaali on jo paljon parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1970. Mulla alko paino nousemaan +40 veenä. Siihen asti pysyin hoikkana.
Ajoittan laihduttanut itseni normaalipainon ylärajaan. Alemma en ole kyennyt.
Se laihdutettu paino on pysynyt aina parista kuukaudesta puolisen vuotta sitten lähtenyt nousuun.
Nyt olen 55 vee ja ylipainoa on tällähetkellä 17 kiloa.
Syön liian isoja annoksia. Plus muita herkkuja mennyt viime aikoina.
Nyt dietisti neuvo että puoli lautasellista salaattia/vihanneksia. Tila mikä on jäljellä tulee jakaa hiilareitten ja proteiinien kanssa. 50-50 periaatteella.
Iltasin jos tulee nälkä niin vuorostaan verenpainehoitsu sano että syö pari porkkanaa.
No nyt olen alottanut järkevämmän syömisen. Ainakin tonne 75 olis ihan hyvä terveyden takia tiputtaa.
Hyvä, että myönnät ylipainosi syyn. Moni syyttää hormoneja, vaikka todellisuudessa syö liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi, oi miksi ihmiset eivät tajua että jokainen ihminen on oma biologinen kokonaisuus. Me emme ole klooneja. Minäkin voisin kysellä että miksi ihmisillä on reikiä hampaissaan vaikka minulla, yli 50-vuotiaana, ei ole ollut yhtäkään. Tai miksi joitakin ihmisiä palelee koko ajan, meillä sisälämpötila on n. 22 astetta ja pärjään hyvin pelkillä alusvaatteilla ja väljällä mekolla. En käytä koskaan sukkia sisällä, enkä ikinä villasukkia missään.
Häh, 22 astetta sisällä on kuuma. Totta kai siinä pärjää mekossa?? Meillä kotona 17-18 astetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 1970. Mulla alko paino nousemaan +40 veenä. Siihen asti pysyin hoikkana.
Ajoittan laihduttanut itseni normaalipainon ylärajaan. Alemma en ole kyennyt.
Se laihdutettu paino on pysynyt aina parista kuukaudesta puolisen vuotta sitten lähtenyt nousuun.
Nyt olen 55 vee ja ylipainoa on tällähetkellä 17 kiloa.
Syön liian isoja annoksia. Plus muita herkkuja mennyt viime aikoina.
Nyt dietisti neuvo että puoli lautasellista salaattia/vihanneksia. Tila mikä on jäljellä tulee jakaa hiilareitten ja proteiinien kanssa. 50-50 periaatteella.
Iltasin jos tulee nälkä niin vuorostaan verenpainehoitsu sano että syö pari porkkanaa.
No nyt olen alottanut järkevämmän syömisen. Ainakin tonne 75 olis ihan hyvä terveyden takia tiputtaa.
Hyvä, että myönnät ylipainosi syyn. Moni syyttää hormoneja, vaikka todellisuudessa syö l
"Todellisuudessa syö liikaa" on vaan siitä hankala yleistys että kukaan meistä ei tarkalleen tiedä paljonko kaloreita syö, paljonko niistä imeytyy, mikä varastoituu ja mikä ei, miten hormonit ja suolistobakteerit vaikuttavat, ja etenkin paljonko kuluttaa päivässä.
Arvioida voi, mutta kuvittelepa että se määrä, joka ennen piti painon samana ilman vaivaa ja nälkää, yhtäkkiä lihottaa hallitsemattomasti. Lähdet vähentämään... ja vähentämään... ja vähentämään... ja nälkä sen kuin kasvaa mutta paino ei putoa. Kuinka alas pystyisit kalorit pudottamaan? Yhteen ateriaan päivässä? Kukaan ei voi vastustaa nälkää, ellei sairastu syömishäiriöön eli tapp avimpaan mielenterveysongelmaan.
Minä lihoin puolessatoista vuodessa 20 kg kilpirauhasen vajaatoiminnan takia. Söin ja liikuin samoin kuin ennen, mutta yhtäkkiä paino ei vaan pysynytkään entisessä, se nousi vaikka vähensin syömistä, se nousi vaikka vähensin syömistä vielä lisää kun en enää jaksanut liikkua yhtä paljon. Diagnoosi ja lääkitys pysäytti lihomisen, mutta laihtunut en ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka terveistä laihduttajista on oikeasti kokeillut esim. 1400 kalorin dieettiä (päivässä) ja samalla lisännyt edes vähän liikuntaa ja tehnyt tätä kuukauden ajan?
Kokeilkaa, kumma jos ette laihdu. Ja siis laskette kalorit ettekä huijaa!
Minulla tämä on toiminut.
N 58
Älä nyt ole pöljä. Useimmat lihavat ovat laihduttaneet elämänsä aikana kymmeniä kiloja, useat jopa kaloreita laskemalla! Ongelma ei ole laihtumisessa, vaan tuloksen pysyvyydessä.
Jos oot laihtunut ni miks sitten alat uudestaan ahmii ja lihot takas. Taidat olla pöljä sääki 😄
Ahmintahäiriö on hyvin yleinen vaiva, mutta sitä ei tunnisteta terveydenhuollossa kovin hyvin. Se, että ahmintahäiriöinen oppii häiriöstään tietämättä syömään terveellisesti ja vain sopivia annoksia on suunnilleen yhtä helppoa kuin opettaa alkoholisti kohtuukäyttäjäksi niin, että viinaa on aina saatavilla ja päivittäin on pakko juoda annos eikä enempää saa ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Ensinnäkään en ole vielä 55v. Toiseksi, mietipä hetki. Minähän vähensin ruoan energiamäärää valtavan paljon, ja samalla lisäsin liikuntaa. Eli tein kaiken tuon parhaani mukaan ja monta muuta hyvää asiaa, joita rn nyt ruoe luettelemaan. Ja sitten sinä ilkut etten muka olisi tehnyt.
Kyllä se vaan on niin, että ihmiselle on ominaista saada viisikymppisenä viisikymppisen habitus. Se ei ole kiinni yksilön toimista, vaan se on luonnollinen kehitys, jonka vastustaminen on yhtä vaikeaa kuin jos yrittää lakata vanhenemasta.
Aha, lihoin 55 ikäisenä vaihtarien loputtua 4 kiloo. Laihdutin ne ja oon pysynyt vanhassa painossa ku vaan syön vähemmän.
Kyllä se viisikymppisen habitus vaan useimmilla tarkoittaa ainakin lievää ylipainoa. Itsellänikin on, ja silti kuulun siihen aika pieneen vähemmistöön ikäisteni joukossa, jolla vyötärönympärys on selvästi alle 80cm.
Lievältä ylipainolta voi muuten välttyä myös vääristä syistä: jos on lihaksettomat tikkujalat ja lihaksettomat pakarat sekä käsivarret, siinä säästyy monelta kilolta. Omat reidet ja hanuri tuovat kyllä osaltaan niitä lisäkiloja, mutta hyvä niin. Tarvitaan lihaksia, jotta tätä ruhoa pystyy ronttaamaan erilaisissa aktiviteeteissa 😅
Mutta siis vaikka olen edelleen ihan lihaksikas, niin kyllä nuo vaihdevuosien tuomat lisäkilot ovat silkkaa rasvakudosta, siitä ei ole kahta kysymystä. Ja ne tulivat kuin luonnonvoima, kaikista estämisyrityksestä huolimatta. Tässä lihaskunnossa voisi oikein hyvin ja mielellään olla 10 kg kevyempikin. Ehkä hormonikorvaushoidon avulla onnistuisi, onko jollain kokemusta?