Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies löi lasta. Mitä nyt?
05.02.2025 |
Meillä on kaksi lasta, 1- ja 4-vuotiaat. Työ- ja elämäntilannesyistä olen melkein koko ajan yksin heidän kanssaan. Pienempi on todella huono nukkuja, joten olen jatkuvasti todella väsynyt. Ainoastaan viikonloppuisin ja joskus kun miehen työt alkavat myöhemmin saisin aamulla nukkua vähän. Aamutoimet eivät kuitenkaan näiltä kolmistaan suju, ja isomman lapsen osalta menee äkkiä itkuksi, jos pitäisi pukea ja syödä ilman minua.
Tänäänkin oli näin. Kohta kuulin että molemmat lapset huutavat ja mies huutaa. Sitten kuulin läiskäyksen ja kovaa lapsen itkua.
Menin tietysti paikalle ja lapsi kertoi isän lyöneen käteen. Mies sivuutti asian ja alkoi vain selittää, miten lapsi oli satuttanut pikkusiskoaan (tapahtuu kyllä valitettavasti välillä, mutta aikuisen vastuulla hoitaa tilanteet) ja miten hän vaan oli tullut väliin. Lopulta myönsi myös lyöneensä, mutta ei nähnyt asiassa ongelmaa. Lapsellisesti selitti nelivuotiaalle, että pyytää lapselta anteeksi jos tämäkin pyytää pikkusiskoltaan. (?!) Itse halasin lasta ja kerroin, että aikuinen ei koskaan saa lyödä lasta ja että se on laissakin kiellettyä.
Mies lähti töihin nyt ja isompi on päiväkodissa. Olen todella järkyttynyt. Meillä on perheväkivaltaa. Tämä on nyt se tienristeys, jossa punnitaan kaikki. En ikinä kuvitellut että näin kävisi, mutta viime aikoina olen pelännyt. Sanotaan, että jos lyö kerran, tulee toinen ja kolmaskin kerta, ja silloin kysytään että mitä tein nyt. Pahinta on tuo, että mies itse ei ollut tapahtuneesta moksiskaan.
Olen myös niin väsynyt. Tukiverkkoja ei ole. Ero? Lastensuojelulle kertominen? Poliisille kertominen? Neuvolassa ainakin kerron. Jos huoltajuusasioista sopiminen joskus eteen, niin onhan tämän näyttävä siellä tiedoissa. Toivoton olo.
Kommentit (353)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole lapsia, enkä siltä kannalta ymmärrä näitä tilanteita. En myöskään hyväksy väkivaltaa lapsia (enkä ketään muitakaan kohtaan). Silti on ollut mielenkiintoista lukea 10 sivua siitä, kuinka pitää olla muita keinoja kun väkivalta, mutta KUKAAN ei ole osannut kertoa tehokasta väkivallatonta kurituskeinoa. Joku mainitsi jäähylle laiton, mutta se heti tyrmättiin "samaksi kun väkivalta".
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, enkä siltä kannalta ymmärrä näitä tilanteita. En myöskään hyväksy väkivaltaa lapsia (enkä ketään muitakaan kohtaan). Silti on ollut mielenkiintoista lukea 10 sivua siitä, kuinka pitää olla muita keinoja kun väkivalta, mutta KUKAAN ei ole osannut kertoa tehokasta väkivallatonta kurituskeinoa. Joku mainitsi jäähylle laiton, mutta se heti tyrmättiin "samaksi kun väkivalta".
Jep. Lapsi vaikka nipistää sisarustaan käsivarresta hampaat irvessä, niin nipistävää käsivartta ei saa läppäistä, että päästäisi irti?
Tekijää suojellaan "väkivallalta", uhria ei?
Sellaisen perheen lapsena, jossa ei varsinaisesti kuritettu ruumiillisesti, mutta hermojen menytä kuitenkin silloin tällöin lyötiin, tukistettiin tai muutoin retuutettiin, katson, että tässä on raja jota ei vaan saa ylittää. Olin myös neljä, ja ensimmäisten kertojen jälkeen vuolaasti pahoiteltiin ja ne oli harvassa, mutta pikkuhiljaa kerrat lisääntyi ja anteeksipyynnöt jäi.
En minä jäisi parisuhteeseenkaan, jossa mies kerran lyö, miksi lapsen pitäisi siihen jäädä? Toki tilanne on siinä mielessä eri, että todennäköisesti se lapsi haluaa isäänsä jatkossakin nähdä, mutta itse näkisin tuossa tilanteessa velvollisuudekseni ottaa yksinhuoltajuus kontolleni, ja isä osallistuu jatkossa siinä kapasiteetissa, missä pystyy hermostumatta liiaksi lapsiarkeen.
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin kuritus kädellä kuin kurotus henkisellä alistamisella. Alistaminen on paha. Kädellä se menee kerralla ja asia on selvä.
"...menee kerralla ja asia selvä".
Ai että asia sillä selvä? Hoidettu, puts puts pois päiväjärjestyksestä ja lapse sen jälkeen toimii kuin rasvattu kone?
Aisa ei todellakaan ole sillä selvä. Hnekinen alistaminen ja fyysinen väkivalta ovat molemmat yhtä vahingollisia ja jättävät ikuisen jäljen.
Joistakin tämän palstan ja tämän ketjun kommentoijista kyllä näkee, että ovat fyysisen kurituksen kautta kasvatetut. Kylmäkiskoisuus ja väkivallan vähättely, sanallinen julmuus.
Miksi jatkaa väkivallan kierrettä polvesta toiseen? Oma isäni lapsuudessaan sai niin sanotusti isän kädestä. Hän oli päättänyt jo hyvin varhain, ettei halua toimia kuin oma isänsä. Eikä toiminut. Hän oli rakastava isä meille lapsille ja hyvä puoliso äidillemme. Me lapset olimme tietysti välillä vallattomia ja toisissamme kiinni, mutta kuin seinään loppui riehuminen, kun isä astui kynnykselle ja karjaisi. Kyllä, hän karjaisi - mutta ei koskaan käyttänyt väkivaltaa. Hänellä oli auktoriteettia ilmankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaisen perheen lapsena, jossa ei varsinaisesti kuritettu ruumiillisesti, mutta hermojen menytä kuitenkin silloin tällöin lyötiin, tukistettiin tai muutoin retuutettiin, katson, että tässä on raja jota ei vaan saa ylittää. Olin myös neljä, ja ensimmäisten kertojen jälkeen vuolaasti pahoiteltiin ja ne oli harvassa, mutta pikkuhiljaa kerrat lisääntyi ja anteeksipyynnöt jäi.
En minä jäisi parisuhteeseenkaan, jossa mies kerran lyö, miksi lapsen pitäisi siihen jäädä? Toki tilanne on siinä mielessä eri, että todennäköisesti se lapsi haluaa isäänsä jatkossakin nähdä, mutta itse näkisin tuossa tilanteessa velvollisuudekseni ottaa yksinhuoltajuus kontolleni, ja isä osallistuu jatkossa siinä kapasiteetissa, missä pystyy hermostumatta liiaksi lapsiarkeen.
Pitääkö lasta ja puolisoa siis kohdella samoin? Jos lapsen puhelimen saa takavarikoida niin saa puolisonkin puhelimen? Tai jos puoliso saa lähteä vapaasti kotoa milloin haluaa niin lapsikin saa?
Onko se vähän semmonen j ä n n ä mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin kuritus kädellä kuin kurotus henkisellä alistamisella. Alistaminen on paha. Kädellä se menee kerralla ja asia on selvä.
"...menee kerralla ja asia selvä".
Ai että asia sillä selvä? Hoidettu, puts puts pois päiväjärjestyksestä ja lapse sen jälkeen toimii kuin rasvattu kone?
Aisa ei todellakaan ole sillä selvä. Hnekinen alistaminen ja fyysinen väkivalta ovat molemmat yhtä vahingollisia ja jättävät ikuisen jäljen.
Joistakin tämän palstan ja tämän ketjun kommentoijista kyllä näkee, että ovat fyysisen kurituksen kautta kasvatetut. Kylmäkiskoisuus ja väkivallan vähättely, sanallinen julmuus.
Miksi jatkaa väkivallan kierrettä polvesta toiseen? Oma isäni lapsuudessaan sai niin sanotusti isän kädestä. Hän oli päättänyt jo hyvin varhain, ettei halua toimia kuin oma isänsä. Eikä toiminut. Hän oli rakastava isä meille lapsille ja hyvä puoliso äidillemme. Me lapset olimme tietysti välillä vallattomia ja toisissamme kiinni, mutta kuin seinään loppui riehuminen, kun isä astui kynnykselle ja karjaisi. Kyllä, hän karjaisi - mutta ei koskaan käyttänyt väkivaltaa. Hänellä oli auktoriteettia ilmankin.
Mitä tekisit jos karjaisu ei auta tai auktoriteetti ei riitä? Onko se se kuuluisa lasun paikka, vai mikä tällöin on toimintasuunnitelma?
Vierailija kirjoitti:
Nämä, jotka täällä lässyttää kuinka ennen oli niin vaan paremmin ja väkivallalla lapsia kuuluu kasvattaa, niin ei... Olen syntynyt 80-luvulla. Meillä EI KOSKAAN käytetty fyysistä väkivaltaa, mutta vanhemmat asetti selkeät rajat. Me kaikki 3 lasta pärjättiin erinomaisesti koulussa, kunnioitettiin vanhempia, toteltiin jne. Meillä myös vanhemmat korkeasti koulutettuja, liekö se syy?
Minulla vastaava lapsuus sillä erotuksella, että vanhempani olivat ihan tavallisia duunareita. Rakastavia, lempeitä aikuisia. Meillä oli rajat ja rakkautta.
Koulutus ei siis nyt väkivallattomuutta takaa. Onhan noita esimerkkejä julkisuudessakin ollut. Monesti ns. parempien piirien kotiväkivalta jää sinne hulppean talon seinien sisään - yksityislääkärillä peitetään mustelmat ja kaikki hys hys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies pahoinpiteli 3v lapset. Tukisti lujaa ja paiskoi sohvaan. Asiasta nousi tutkinta isän itsensä soitettua lastensuojelun viranomaisille. Lapset kävivät oikeuspsykiatrisella ja isää kuultiin myös. Lopulta minulle kerrottiin, ettei isä saa mitään tuomiota, kun on perheitä, joissa väkivaltaa on ollut vuosia. Yksi kerta ei vielä kuulemma haittaa mitään...
Erottiin sitten myöhemmin lasten isän kanssa.
Yksikin kerta jättää lapsen mieleen kipeän muiston. Yksikin kerta on traumaattinen. Kokemuksesta tiedän. Ihan järkyttävä tuo tuomitsematta jättämisen peruste. Että vasta vuosikausia kestänyt lapseen kohdistunut väkivalta on tuomittavaa. Huh, uskomatonta. Ehkäpä joku toinen tuomari olisi ratkaissut asian
---Lapsi on AINA aikuiseen nähden puolustuskyvyttömämpi ja keinottomampi.
Ei ole koska lasuyhteiskunnassa vanhempien kädet ovat sidotut.
No voi hellanlettas sentään näitä "kasvattajia". Itkevät sitä, että lasu ei anna lasta lyödä.
ONNEKSI meillä on lastensuojelu, lasten oikeudet ja ONNEKSI emme elä Afganistanissa.
PUHUMALLA normaalit pärjää. Wt - jengi ei näköjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keräät lapset ja muutat pois, ero vireille. Ei tuossa muuta ole jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Toiselta kannalta katsottuna lapsilla ei ole oikeutta olla raivoavia ja pirstaloida tavaroita ja purra ja lyödä vanhempiaan ja toisia lapsia. Tämä pitää saada kuriin kovemmin keinoin.
Ei lasten oikeudet ole rajattomia.
Ei, mutta väkivalta ei vain ole kuin hetkellinen ratkaisu. Väkivalta synnyttää väkivaltaa, pitemmän päälle se vain pahentaa asiaa. Toki onhan näitä tapauksia, joissa toistuva väkivalta saa lapsen mykäksi pelosta, säikyksi sänkyynsä pissaavaksi Erikaksi ja Miloksi. Eivät nouse vanhempiaan vastaan, mutta rikki lyötyinä eivät juuri jaloilleenkaan enää.
Vanhempien täytyy hakea apua, mikäli lasta ei kotona riehunnassa pysäytä mikään muu kuin turpiinveto. Ammattilaiset apuun. Aikuisen on osattava nöyrtyä nostamaan kädet pystyyn, unohtamaan oma ylpeytensä ja maineensa ja annetava ammattiavun tulla mukaan perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et kai halua olla yksi näistä säälittävistä tapauksista, jotka jäävät lyömisen jälkeen suhteeseen? Mikä tälläisiä naisia vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toiselta kannalta katsottuna lapsilla ei ole oikeutta olla raivoavia ja pirstaloida tavaroita ja purra ja lyödä vanhempiaan ja toisia lapsia. Tämä pitää saada kuriin kovemmin keinoin.
Ei lasten oikeudet ole rajattomia.
Ei, mutta väkivalta ei vain ole kuin hetkellinen ratkaisu. Väkivalta synnyttää väkivaltaa, pitemmän päälle se vain pahentaa asiaa. Toki onhan näitä tapauksia, joissa toistuva väkivalta saa lapsen mykäksi pelosta, säikyksi sänkyynsä pissaavaksi Erikaksi ja Miloksi. Eivät nouse vanhempiaan vastaan, mutta rikki lyötyinä eivät juuri jaloilleenkaan enää.
Vanhempien täytyy hakea apua, mikäli lasta ei kotona riehunnassa pysäytä mikään muu kuin turpiinveto. Ammattilaiset apuun. Aikuisen on osattava nöyrtyä nostamaan kädet pystyyn, unohtamaan oma ylpeytensä ja maineensa ja annetava ammattiavun tulla mukaan perheeseen.
Jos lapsi ei tottele remmiä ja vitsaa niin miksi se tottelisi ammattilaisen tunnekortteja?
Vierailija kirjoitti:
Useimmissa maissa ruumiillinen kuritus on täysin sallittua koska siellä uskotaan siihen, että lasten on toteltava vanhempiaan ja opettajiaan. Pelkkä sanoitus ei siihen riitä.
Esim. Ranskassa ja Hollannissa tuota voi nähdä ihan julkisilla paikoillakin.
Vierailija kirjoitti:
Turvakotiin ja rikosiilmoitus.
Lapsen pahoinpitely on yleisen syytteen alainen rikos.
Ilmoittamatta jättäjä syyllistyy rikoksen suosimiseen eli jakaa rikosvastuun tekijän kanssa.
Lähteekö lapset vain isältä vai myös sinulta?
yleinen syyte- vai yleisen syyttäjän alainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se ero auttaa, kun et nytkään selviä. Menkää vuorotellen jonnekin kotoa tai toiseen huoneeseen, että saatte molemmat rauhoittua. Yhdessä olette koko ajan vihan pidossa. Molemmat väsyneitä.
Ja se peilautuu myös lapsiin mustasukkaisuuten taoisiaan kohtaan.
Ei ero ole mikään autuutta tuova asia ja noin pienet lapset. Sinulle pitää löytyä jokin kerho minne menet lasten kanssa päivällä. Koko päivän aikaa lasten kanssa. Kohta ovat jo niin isoja molemmat, että ihmettelet mihin aika on mennyt.
Väsymys menee ohi nukkumalla . Teille molemmille lepoa, mutta eri aikaan. Mies on kimpaantunut, kun tarvitsee myös lepoa, eikä koko ajan sinun väsymyksesi katsomista. Ajan myötä asiat helpottuvat.
Tässä on jotain kaikuja sukupolvien takaa. "Koita nyt vain kestää". "Miehet nyt ovat sellaisia. Mies tarvitsee l
No hienoa, että sinulla itselläsi on lääkkeet ainakin kohdillaan, kun noin kovasti naurattaa. Jopa maanisesti. Nauruhymiöt oikein tulilla. Puhuin tuossa omassa kommentissani yleisellä tasolla. En ap:n perhe-elämästä hänen kertomaansa enempää tiedä, niin kuin et sinäkään.
Huom. yleisellä tasolla. Perinteisesti perhevallan kohteelle, naiselle, on saatettu puhua juuri noin. Lepytellen, hyssytellen, vedoten naisen rooliin ymmärtäjänä, sisarhentovalkoisena, joka kaikki kärsii ja anteeksi antaa. Vaikka ap ei tässä kohde olekaan, niin häntä naisena velvoitetaan lakaisemaan sotku maton alle, sillä miehen asema on tärkeämpi kuin lapsen kokemus. Ja huom. minun kirjoitukseni oli vastakommentti lainaamalleni teksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi kertoo päiväkodissa, että isä on lyönyt, niin pidä huoli, että se on isä, joka vastaa henkilökunnan ja viranomaisten kysymyksiin. Hänen kuuluu itse ottaa vastuu omista teoistaan.
Päiväkodeissa ainakaan kaikki vanhemman polven hoitajat eivät käytännössä tee ilmiantoa vaikka olisi epäilys siitä että lapselle on kotona pidetty kuria.
Jos kyse fyysisestä kurinpidosta, niin on velvollisuus puuttua asiaan. Hoitaja syyllistyy virkarikkeeseen, jos ei näin toimi.
Muistakaa Erikan ja Milon tapaukset. Milon tapauksessa taisivat kasvatusammattilaisetkin saada syytteen virkavelvollisuuden laiminlyönnistä, jos nyt oikein muistan.
Täällä nyt kovasti monikin tuntuu vähättelevän lapsen lyömistä. Kun sitten tällaiset eskaloituu ja luemme räikeimmistä tapauksista mediasta, niin tälläkin palstalla huudetaan isoon ääneen viranomaisten, koulujen ja päiväkotien puuttumista. Nyt sitten joukolla puolustellaan lastaan kurittavaa vanhempaa.
Alue: Aihe vapaa
Jotenkin niin tragikoomista tämä palstapersujen valikoiva moralisointi. Haukutaan m.muuttajia ja heidän vaimoja ja lapsia kurittavaa kulttuuriaan, mutta kun kyseessä onkin ihan kotikutoinen väkivalta - jopa lapseen kohdistuva - onkin se hyväksyttävää ja jopa ihailtavaa.