Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko outo, kun en halua kuolleen vanhempani irtainta omaisuutta. Lähinnä ottaisin valokuvat, joissa olen.
Kommentit (134)
Äitini asunto on täynnä arvotonta rojua. Uusimmat esineet ehkä 80-luvulta. En tarvitse mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä voi kieltäytyä. Silloin ei kyllä oteta valokuviakaan, eikä osallistuta kuolinpesän asioihin millään tavalla.
Jos ei tarvitse sitä tavaraa, niin ei se tarkoita perinnöstä kieltäytymistä. Voihan sen itselleen tarpeettoman tavaran myydä, ei ole mitään järkeä omia nurkkiaan täyttää tavaralla vain koska se on kuulunut omille vanhemmille.
Vierailija kirjoitti:
Isäni suvun valokuvat joita olin kerännyt eri lähteistä tai jotka olin pelastanut, olivat äitini hautajaisia varten hänen kotonaan jos sukulaiset olisvat kiinnostuneet katsomaan niitä. Kuvat ovat siis henkilökohtaista omaisuuttani. Kuvissa on isäni sukulaisia. Tuoreimmat kuvat on sodan ajalta. Äitini sisko varasti koko laatikon. Ärsyttävintä on se että kaikki sanovat että tädilläni on oikeus valokuviin!!! Millä v***tun ilveellä.
Äitisi siskolla ei ole yhtään mitään oikeutta isäsi suvun valokuviin.
Jos äiti t. Isä on jo päätynyt hoivakotiin, sinne voi jättää vaatteet ja muutkin tekstiilit. Jos kotona kuolee tms. Voi edelleen viedä kunnollisia vaatteita hoivakotiin lahjoituksena. Kierrätyskeskus täällä oli, mutta nyt ei ole tietoa mihin huonekalut veisi.
Lähinnä ne valokuvat ja muut muistoesineet kuten äidin aikoinaan kutomat tekstiilit mua kiinnosti. Astioita äidillä oli turhankin paljon. Niitä jaettiin suvulle ja kummilapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole velvollisuutta ottaa itselleen mitää roinaa. Kuolinpesien ostajia on lehtien palstat pullollaan. Tulevat pakettiautolla hakemaan myyntikelpoiset.
Miten köyhistä perheistä te kaikki olette, kun vanhempienne tavarat ovat roinaa?
Roina on yleisnimike tavaralle, joka on tarpeetonta. Ihan sama, mikä tavaran rahallinen arvo on. Se on roinaa, jos sille ei ole käyttöä muuten kuin myytäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos äiti t. Isä on jo päätynyt hoivakotiin, sinne voi jättää vaatteet ja muutkin tekstiilit. Jos kotona kuolee tms. Voi edelleen viedä kunnollisia vaatteita hoivakotiin lahjoituksena. Kierrätyskeskus täällä oli, mutta nyt ei ole tietoa mihin huonekalut veisi.
Lähinnä ne valokuvat ja muut muistoesineet kuten äidin aikoinaan kutomat tekstiilit mua kiinnosti. Astioita äidillä oli turhankin paljon. Niitä jaettiin suvulle ja kummilapsille.
Huonekaluille voi tilata noutopalvelun kaatopaikalta. Helpoin tapa päästä niistä eroon.
Tällä menetelmällä häviää ns. suvussa kulkeva arvo-omaisuus kokonaan. Maailmalla yritetään kasvattaa suvun omaisuutta, jotta seuraavalle polvelle on aina arvokkaampi kokonaisuus perittäväksi. Suomessa kaikki tuhotaan ja muutetaan rahaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällä menetelmällä häviää ns. suvussa kulkeva arvo-omaisuus kokonaan. Maailmalla yritetään kasvattaa suvun omaisuutta, jotta seuraavalle polvelle on aina arvokkaampi kokonaisuus perittäväksi. Suomessa kaikki tuhotaan ja muutetaan rahaksi.
Suomessa aika harvalla suvulla on niin merkittävää omaisuutta tavaran muodossa, että siitä olisi jälkipolville hyötyä. Harvat esineet kasvattavat arvoaan ajan kuluessa. Ja uskoisin, että ap tarkoittaa tässä tavanomaista kodin irtaimistoa, ei mitään kultaharkkoja tms.
Vierailija kirjoitti:
Tällä menetelmällä häviää ns. suvussa kulkeva arvo-omaisuus kokonaan. Maailmalla yritetään kasvattaa suvun omaisuutta, jotta seuraavalle polvelle on aina arvokkaampi kokonaisuus perittäväksi. Suomessa kaikki tuhotaan ja muutetaan rahaksi.
Höpöhöpö. Ihan samalla tavalla kaikkialla laitetaan tarpeeton roina kiertoon. Ei taviksilla ole mitään arvo-omaisuutta, josta olisi perillisille edes rahallista hyötyä. Muusta nyt puhumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole velvollisuutta ottaa itselleen mitää roinaa. Kuolinpesien ostajia on lehtien palstat pullollaan. Tulevat pakettiautolla hakemaan myyntikelpoiset.
Miten köyhistä perheistä te kaikki olette, kun vanhempienne tavarat ovat roinaa?
Samaa mietin. Ilmeisesti heillä on pelkkiä lastulevyhuonekaluja, kehystettyjä julisteita ja Ikean astioita.
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä voi kieltäytyä. Silloin ei kyllä oteta valokuviakaan, eikä osallistuta kuolinpesän asioihin millään tavalla.
Niin on, mutta ap ei siitä puhunut vaan siitä ettei halua irtaimistoa, ihan eri asiasta.
Ja ap suurin osa täyspäisistä ihmisistä ei ota irtaimistoa kun eivät tarvitse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole velvollisuutta ottaa itselleen mitää roinaa. Kuolinpesien ostajia on lehtien palstat pullollaan. Tulevat pakettiautolla hakemaan myyntikelpoiset.
Miten köyhistä perheistä te kaikki olette, kun vanhempienne tavarat ovat roinaa?
Samaa mietin. Ilmeisesti heillä on pelkkiä lastulevyhuonekaluja, kehystettyjä julisteita ja Ikean astioita.
No sori siitä, että suurin osa suomalaisista on ihan tavallista rahvasta eikä huippuvarakasta aatelissukua, jolla on miljoonaomaisuus.
Ite olen ajatellut kieltäytyä perinnöstä kokonaan.
Sisaruksilla on jo lapsia ja varmaan kohta lastenlapsia niin menkööt heille.
En ikisinkkuna niin rahalla tee mitään kun olen luultavasti perheen rikkain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin minäkin luulin, kunnes kolmen vuoden kuluttua tulin toisiin aatoksiin. Olisi pitänyt ottaa kauneimmat esineet varastoon ja heittää ne sitten vasta pois. Ideaalia tilannetta tuskin on, mutta edes jotain ainutlaatuista kannattaa ottaa varalle. Suruprosessi pitää huolen, ettet samaan aikaan mieti liikoja. Ja sekin on sinun parhaaksesi.
Olen samaa mieltä. Minulta kuoli vanhempi 3 kk sitten. Aion odottaa vuoden ennen kuin mietin tavaroita. Suruprosedsi on hidas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole velvollisuutta ottaa itselleen mitää roinaa. Kuolinpesien ostajia on lehtien palstat pullollaan. Tulevat pakettiautolla hakemaan myyntikelpoiset.
Miten köyhistä perheistä te kaikki olette, kun vanhempienne tavarat ovat roinaa?
Samaa mietin. Ilmeisesti heillä on pelkkiä lastulevyhuonekaluja, kehystettyjä julisteita ja Ikean astioita.
Miksi pitäisi olla jotain muuta? Ei kaikille tavaran haaliminen ole elämässä tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole velvollisuutta ottaa itselleen mitää roinaa. Kuolinpesien ostajia on lehtien palstat pullollaan. Tulevat pakettiautolla hakemaan myyntikelpoiset.
Miten köyhistä perheistä te kaikki olette, kun vanhempienne tavarat ovat roinaa?
Samaa mietin. Ilmeisesti heillä on pelkkiä lastulevyhuonekaluja, kehystettyjä julisteita ja Ikean astioita.
Miksi pitäisi olla jotain muuta? Ei kaikille tavaran haaliminen ole elämässä tärkeintä.
Ei tosiaankaan, vähäkin riittää silloin kun se on laadukasta.
Et ole, ihan normaalia. En minäkään ottanut, minne ne edes mahtuisi? Mulla on oma koti ja kaikkea jo tarpeeksi.
En ottanut mitään, en edes valokuvia. Kaikki lahjoitin Eläisuojeluyhdistykselle. Hakivat pois ja myyvät kirpparillaan. Hyvä mieli kaikilla. (Valokuva-albumit revin ja laitoin roskiin).
Kevyt olo. Muistoja kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole velvollisuutta ottaa itselleen mitää roinaa. Kuolinpesien ostajia on lehtien palstat pullollaan. Tulevat pakettiautolla hakemaan myyntikelpoiset.
Miten köyhistä perheistä te kaikki olette, kun vanhempienne tavarat ovat roinaa?
Samaa mietin. Ilmeisesti heillä on pelkkiä lastulevyhuonekaluja, kehystettyjä julisteita ja Ikean astioita.
Minä ainakin olen köyhästä perheestä. Ja niin on tosi moni muukin. Voi tulla järkytyksenä!
Alue: Aihe vapaa
Aika tavallista on, että perilliset ottavat kuolinpesästä heille tärkeät tavarat ja loppu jätetään kuolinpesien tyhjentäjille, siis ammattikseen heille jotka tyhjentävät edesmenneen kodin ja niistä on ollut lehdissäkin juttua. Tietääkseni ko firmat maksavat " könttäsumman" irtaimistosta ja sen jäkeen yrittäjä käy läpi irtaimiston, lajittelee kaikki, osa menee myyntiin, osa kaatopaikalle. Minusta tuo on kätevä tapa perillille päästä eroon edesmenneen irtaimiston hävittämisestä.