Saako/kulkeeko teillä viikko-viikko lapset toiseen kotiinsa omilla avaimilla ilmoittamatta myös silloin, kun on se toisen kodin viikko
Seurustelen viikko-viikko -isän kanssa ja meinasin saada sydänkohtauksen kun lapsi tulikin vastaan suihkusta tullessani. Pitää vissiin varautua jatkossa tähän ja sim laittaa vessan ovi kiinni ja lukkkoon, vaikka oletankin olevani yksin. Sänkyhommatkin varmaan hoidettava vain makkarissa yöllä ja ovi lukossa peiton alla.
Kommentit (771)
Upeeta, että lasten vanhemmat asuu niin lähellä toisiaan, että jälkikasvu voi tehdä noin.
Aikuisten ihmisten lapsellista jankkaamista taas kerran.
Joku jankkasi, että pitääkö minun isä viikollakin olla valmiudessa siltä varalta, että lapsi tulee ilmoittamatta... ,jne
Vastaus: Olet hankkinut lapsen, ja se tarkoittaa, että sinun todellakin pitää olla valmiudessa seuraavat 18 vuotta.
Lapsen toisen vanhemman kanssa olette vastuussa siitä, missä lapsenne on ja kumman luona. Kun teette sopimuksen, huolehtikaa siitä, että siinä ei ole aukkoja. Tottakai voit elää omaa elämääsi normaalisti kun lapsi on isällään ja voit luottaa, että isä huolehtii hänestä silloin. Eikö lapsesi saisi tulla silloin luoksesi käymään, jos hän on jo niin iso, että liikkuu itsenäisesti? Onhan hänen silloin jo käsitettävä, että et välttämättä ole kotona.
Jos on tilanne, että lapsi ei missään nimessä sitten saisi tulla kotiisi jonkun asian takia, niin eikö normaali vanhempi ota tätä lapsen itsenäistä liikkumista huomioon, ja ilmoita lapselle, että juuri silloin ei sitten pidä tulla? Eipä luulisi tämmöisiä tilanteita tuhkatiheään olevan.
Se nyt vaan on niin, että vaikka lapsi olisi toisen vanhemman luona sillä "viikollaan," niin se ei poista kummankin vastuuta lapsestaan. Olet aina vastuussa, etkä nyt ihan mitä vain voi tehdä ottamatta yhtään huomioon sitä, että sinulla on lapsi. Jos lähdet ulkomaille, niin etkö muka ilmoita lapselle siitä?
Tämän siitä saatte, kun ette osaa pysyä yhdessä vaan enemmän kuin joka toinen liitto hajoaa ja lapset on vielä pieniä. Omista virheellisistä päätöksistänne kärsii lapsenne, heistä tulee kuin vaeltavia haamuja jotka ei tiedä missä voi olla ja milloin. Turvattomuudesta syntyy ongelmia, jotka on jo nähtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Mahtava käsite tuo "lapsivapaa viikko", kertoo oikeastaan kaiken.
Ja mitä sanaa käyttäisit itse viikosta, jolloin lapsi ei ole sinulla, vaan toisella vanhemmallaan? Kerro toki.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap sua. Itsellänikin on lapsia, silti ymmärrän pointtisi. Kun käyn miesystäväni luona, sinne saattaa tosiaan koululainen pelmahtaa sisään ihan millon vaan, vaikka on äitiviikko. Kyllä sitä edelleenkin vähän säikähdän ja tuntuu että olen heidän kodin tunkeilija, vaikka lapsi hengaileekin enimmäkseen omassa huoneessa.
En näe mitenkään, että pystyisin muuttamaan heille, vaikka mies sitä ehkä toivoisikin. Se ei ole mun koti vaan heidän - siltä se tuntuu. Tarvin oman kodin rauhan ja kodin missä rentoutua töiden jälkeen, missä ei tarvi olla varuillaan millon kukakin ilmestyy yhtäkkiä ja alan stressaan esim mistä saa äkkiä ruokaa kaappiin, et kaikille riittää.
Ärsyttävintä näin vuorotyöläisenä on se, että on ajat sitten suunnittelema töistä vapaa viikonloppu, suunnittelen kivaa viikonloppua kaksin miehen kanssa, paikan päällä paljastuu että ei se olekaan kaksin. Ymmärrän, ettei
Kuule, ne lapset ylipäätään tuottaa varmistusta ihan ydinperheissäkin! Se on elämää. Lasten takia ei ihan mitä vaan voi tehdäkään, vaikka mieli tekisikin.
Ei ne isä ja äiti yhdessäkään voi mitään seksibileitä pystyyn pistää, kun lapset on siinä kotona ja vaikka ei just silloin olisikaan.
Lasten takia sitä yleensäkin yritetään viettää sellaista sopivaista elämää. Joku poikamies voi rauhassa ryypiskellä kotonaan vaikka miten ja yksinelävä nainen voi tehdä kodistaan vaikka ilotalon, mutta kun ollaan lasten vanhempia, niin elämässä on oltava järjestys.
Meillä on vuoropäivät, ei vuoroviikot. Asumme ihan lähekkäin, joten voi juosta vaikka kesken päivän hakemaan jotakin toisen luota. Tämä on ihanaa, lapsilla on oikeasti kaksi kotia, johon ovat aina tervetulleita.
Olin viime kesänä matkalla ja pyysin teiniä mukaan. Ei halunnut äidin kanssa koska noloa. Noloa ei ollut sitten ryypätä tyhjässä asunnossa sillä viikolla kavereiden kanssa. Nyt sitten seuraamme hyvin tarkkaan missä menee ja kumman luona ja eikä juuri hänellä luottoa. Ei ollut ensimmäinen kerta edes kun toimi tuolla tavoin mutta pahin.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisten ihmisten lapsellista jankkaamista taas kerran.
Joku jankkasi, että pitääkö minun isä viikollakin olla valmiudessa siltä varalta, että lapsi tulee ilmoittamatta... ,jne
Vastaus: Olet hankkinut lapsen, ja se tarkoittaa, että sinun todellakin pitää olla valmiudessa seuraavat 18 vuotta.
Lapsen toisen vanhemman kanssa olette vastuussa siitä, missä lapsenne on ja kumman luona. Kun teette sopimuksen, huolehtikaa siitä, että siinä ei ole aukkoja. Tottakai voit elää omaa elämääsi normaalisti kun lapsi on isällään ja voit luottaa, että isä huolehtii hänestä silloin. Eikö lapsesi saisi tulla silloin luoksesi käymään, jos hän on jo niin iso, että liikkuu itsenäisesti? Onhan hänen silloin jo käsitettävä, että et välttämättä ole
Joku jankkasi, että pitääkö minun isä viikollakin olla valmiudessa siltä varalta, että lapsi tulee ilmoittamatta... ,jne
Vastaus: Olet hankkinut lapsen, ja se tarkoittaa, että sinun todellakin pitää olla valmiudessa seuraavat 18 vuotta.
Lapsen toisen vanhemman kanssa olette vastuussa siitä, missä lapsenne on ja kumman luona. Kun teette sopimuksen, huolehtikaa siitä, että siinä ei ole aukkoja. Tottakai voit elää omaa elämääsi normaalisti kun lapsi on isällään ja voit luottaa, että isä huolehtii hänestä silloin. Eikö lapsesi saisi tulla silloin luoksesi käymään, jos hän on jo niin iso, että liikkuu itsenäisesti? Onhan hänen silloin jo käsitettävä, että et välttämättä ole kotona.
Jos on tilanne, että lapsi ei missään nimessä sitten saisi tulla kotiisi jonkun asian takia, niin eikö normaali vanhempi ota tätä lapsen itsenäistä liikkumista huomioon, ja ilmoita lapselle, että juuri silloin ei sitten pidä tulla? Eipä luulisi tämmöisiä tilanteita tuhkatiheään olevan.
Se nyt vaan on niin, että vaikka lapsi olisi toisen vanhemman luona sillä "viikollaan," niin se ei poista kummankin vastuuta lapsestaan. Olet aina vastuussa, etkä nyt ihan mitä vain voi tehdä ottamatta yhtään huomioon sitä, että sinulla on lapsi. Jos lähdet ulkomaille, niin etkö muka ilmoita lapselle siitä?
Tämän siitä saatte, kun ette osaa pysyä yhdessä vaan enemmän kuin joka toinen liitto hajoaa ja lapset on vielä pieniä. Omista virheellisistä päätöksistänne kärsii lapsenne, heistä tulee kuin vaeltavia haamuja jotka ei tiedä missä voi olla ja milloin. Turvattomuudesta syntyy ongelmia, jotka on jo nähtävissä.
Ketjussa on toivottu, että I L M O I T E T A A N, jos tulee muutoksia.
En itse lapsena mennyt kahden kodin väliä, silti koin itsestäänselvyydeksi, että ilmoitetaan jos tuleekin vaikka kaverilta kesken yökylä-illan kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtava käsite tuo "lapsivapaa viikko", kertoo oikeastaan kaiken.
Ja mitä sanaa käyttäisit itse viikosta, jolloin lapsi ei ole sinulla, vaan toisella vanhemmallaan? Kerro toki.
Ikävöimisviikko. Kaipausviikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtava käsite tuo "lapsivapaa viikko", kertoo oikeastaan kaiken.
Ja mitä sanaa käyttäisit itse viikosta, jolloin lapsi ei ole sinulla, vaan toisella vanhemmallaan? Kerro toki.
Ikävöimisviikko. Kaipausviikko.
Ja näillä sanoilla oletat, että joku tajuaa mistä ihmeestä puhut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtava käsite tuo "lapsivapaa viikko", kertoo oikeastaan kaiken.
Ja mitä sanaa käyttäisit itse viikosta, jolloin lapsi ei ole sinulla, vaan toisella vanhemmallaan? Kerro toki.
Ikävöimisviikko. Kaipausviikko.
Sinä varmaan myös sanoitat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtava käsite tuo "lapsivapaa viikko", kertoo oikeastaan kaiken.
Ja mitä sanaa käyttäisit itse viikosta, jolloin lapsi ei ole sinulla, vaan toisella vanhemmallaan? Kerro toki.
Ikävöimisviikko. Kaipausviikko.
Sinä varmaan myös sanoitat.
Kyllä . Ja kaipaan ja ikävöin.
Vierailija kirjoitti:
Mahtava käsite tuo "lapsivapaa viikko", kertoo oikeastaan kaiken.
Tämä. Totaali-yh:na ei voi kuin pyöritellä silmiään näille viikoittain lapsiltaan omaa rauhaa vaativille.
Ei kyllä ole käytössä mun sanavarastossa mikään lapsivapaa viikko. Sanon vaan että sillä viikolla lapset ei ole mulla, ja että toisella viikolla lapset on mulla. Aika neutraalia mun mielestä.
Okei. Kyllä minä olen avoliitossakin töistä lähtiessäni laittanut viestiä, että olen kohta kotona.
Minulle taas tällainen raportointi olisi todella vieras ajatus. Ihan vapaasti saavat kotiinsa kulkea niin lapset kuin aikuiset mitään ilmoittamatta. Ja saa tuoda kaverinkin, ellei muuta ole erikseen sovittu.
Jos vaikkapa työkaveri puhuisi että hänellä kaipausviikko eikä täsmentäisi että lapset ex:n luona niin en osaisi yhdistää. Ajattelisin että tuokin höynähtänyt entisestään.
Tuohon lapsivapaa viikko -käsitteeseen vielä: en hahmota asiaa siis noin, itse vanhempana. Jos minulla olisi uusi kumppani, niin ymmärrän hyvin että hän taas voisi hahmottaa asian niin. Lapsento viikko on lapsivapaa = aikuisten rentoa aikaa, jolloin ei tule lapsista johtuvia yllätyksiä. Siitä tuo aloituksen ristiriita varmasti kumpuaakin.
Tästä keskustelusta tulee mieleen alkoholisoitunut ystäväni, jolle lapsivapaat ovat todella tärkeitä. Hänelle ei missään nimessä kävisi, että lapset tulisivat hänen luokseen sopimatta asiasta hyvissä ajoin.
Lähes kaikkien muiden kohdalla taitaakin mennä niin, että äidin luo ollaan aina tervetulleita, isän ei.
Nykyään saa, ku ollaan niin nykyaikasta. Sun, uuden kumppanin, toiveilla ja olemassaololla on perheen lemmikkikoiran jälkeen minimaalinen paikka.
En ole eronnut mutta ajattelisin, että avaimet pitää olla ja niitä tulee saada _tarpeen tullen_ käyttää. Käytön tulisi kuitenkin olla poikkeus.
Mahtava käsite tuo "lapsivapaa viikko", kertoo oikeastaan kaiken.