Saako/kulkeeko teillä viikko-viikko lapset toiseen kotiinsa omilla avaimilla ilmoittamatta myös silloin, kun on se toisen kodin viikko

Vierailija kirjoitti:

Jouduin vaihtamaan lukon oveen. Olin niin tyhmä, että annoin sen avaimen lapsilleni. Nyt on äitini asunnosta ja kesämökiltä varastettu myös tavaraa. Minulta vietiin kaikki. 

Mitä tässä tapahtui? Kuulostaa hurjalta

Vierailija kirjoitti:

Lapsen perhe hajoaa erotessa. Oikeus yhteen pysyvään kotiin vaihtuu jatkuvaan muuttamiseen kahden osoitteen välillä. Ei ole mitään "liiallista hyvittelyä" tuon jälkeen se, ettei tarvitse vielä erikseen tehdä jotain anomusta, että saa edes mennä sinne toiseen sijoituspaikkaan silloin, kun tapaamissopimuksen mukaan pitäisi olla toisaalla. Miettikää nyt omalle kohdallenne. Näistä lapsettomista uusista puolisoista nyt puhumattakaan, joiden mielestä se ei edes ole lapsen koti.

Ei kukaan lapseton ole tuollaista koko ketjussa väittänytkään. Miksi sinä?

Vierailija kirjoitti:

Lapsen perhe hajoaa erotessa. Oikeus yhteen pysyvään kotiin vaihtuu jatkuvaan muuttamiseen kahden osoitteen välillä. Ei ole mitään "liiallista hyvittelyä" tuon jälkeen se, ettei tarvitse vielä erikseen tehdä jotain anomusta, että saa edes mennä sinne toiseen sijoituspaikkaan silloin, kun tapaamissopimuksen mukaan pitäisi olla toisaalla. Miettikää nyt omalle kohdallenne. Näistä lapsettomista uusista puolisoista nyt puhumattakaan, joiden mielestä se ei edes ole lapsen koti.

Kauan menee näpytellä viesti, moi voinko tulla sinne? Onko liikaa vaadittu, pitää kiinni siitä miten on sovittu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei omaan kotiin saisi tulla milloin haluaa?

Miksi lapsi ei mene siihen osoitteeseen, minne milloinkin kuuluu mennä?

Jatkuvasti eronneet hokevat, että lapsella on kaksi kotia. Kotia. Omaan kotiinsa saa aina mennä, ihan aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen perhe hajoaa erotessa. Oikeus yhteen pysyvään kotiin vaihtuu jatkuvaan muuttamiseen kahden osoitteen välillä. Ei ole mitään "liiallista hyvittelyä" tuon jälkeen se, ettei tarvitse vielä erikseen tehdä jotain anomusta, että saa edes mennä sinne toiseen sijoituspaikkaan silloin, kun tapaamissopimuksen mukaan pitäisi olla toisaalla. Miettikää nyt omalle kohdallenne. Näistä lapsettomista uusista puolisoista nyt puhumattakaan, joiden mielestä se ei edes ole lapsen koti.

Kauan menee näpytellä viesti, moi voinko tulla sinne? Onko liikaa vaadittu, pitää kiinni siitä miten on sovittu?

Onko liikaa vaadittu, että lapsella on oikea koti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen perhe hajoaa erotessa. Oikeus yhteen pysyvään kotiin vaihtuu jatkuvaan muuttamiseen kahden osoitteen välillä. Ei ole mitään "liiallista hyvittelyä" tuon jälkeen se, ettei tarvitse vielä erikseen tehdä jotain anomusta, että saa edes mennä sinne toiseen sijoituspaikkaan silloin, kun tapaamissopimuksen mukaan pitäisi olla toisaalla. Miettikää nyt omalle kohdallenne. Näistä lapsettomista uusista puolisoista nyt puhumattakaan, joiden mielestä se ei edes ole lapsen koti.

Kauan menee näpytellä viesti, moi voinko tulla sinne? Onko liikaa vaadittu, pitää kiinni siitä miten on sovittu?

Laitatko sinä joka päivä miehellesi viestin, että moi voinko tänään tulla kotiin? Ei kestä kauaa, onko liikaa vaadittu?

Ei tulisi mieleenikään sanoa lapsilleni, että eivät saisi tulla kotiinsa ihan vapaasti. Heidän kotinsa se on, ei miesystävieni.

Kyllä minä ainakin lapsena monesti olin kotona niin ettei vanhemmat olleet kotona. Mikä ongelma? Ei siellä tarvi kytiksellä olla. Mutta jos aikoo olla niin pitkään että tarvii ruokaa laittaa niin sittenhän olisi parempi ilmoittaa ennakkoon ettei käy niin että vanhempi ei ole kotona ja lapsi nälkäisenä löytää vain pientä välipalaa

Kuvittelen itseni lapsen asemaan. Jos pitäisi viestillä kysyä, saako mennä kotiin niin olisi aika orpo olo.

järkyttävää säätöä tollaset uusioperheet, en jaksaisi tälläistä sekuntiakaan. ikinä saa olla rauhassa ja on se kyllä aika paska juttu että omassa kodissaan ei voisi edes rauhassa olla sillä vapaaviikolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin se hirviö äitipuoli, joka halusi tietää etukäteen, jos lapsi oli tulossa edes käymään varsinaisen "isävuoronsa" ulkopuolella. Kyllä jokaisella pitää olla tiedossa, kuka omassa kodissa kulkee. Etenkin kun lapsi toi pahimmillaan äitinsä mukanaan. Juo siinä sitten aamukahvia yöpaitasillasi rauhassa sunnuntaina, kun yhtäkkiä eteisessä ovi käy.

Siis sehän on normaalia juoda yöpaitasillaan kahvia sunnuntaina. Vaikuttaa, että sinua vaivaa ennemminkin jotkut kuvitteelliset tavoitteet siitä, että sinun pitäisi olla laittautunut muiden silmissä ennen sunnuntain aamukahvia.

Normaalia on, mutta se ei ole normaalia että joku paukkaa kutsumatta ovesta sisään tuolloin.

Täh? Lapsi tulee omaan kotiinsa. Pitääkö hänen odottaa KUTSUA sinne? Ei ihmetytä, että nuoriso on yksinäistä ja voi huonosti.

Vierailija kirjoitti:

järkyttävää säätöä tollaset uusioperheet, en jaksaisi tälläistä sekuntiakaan. ikinä saa olla rauhassa ja on se kyllä aika paska juttu että omassa kodissaan ei voisi edes rauhassa olla sillä vapaaviikolla. 

 

Eli se olisi sinun kotisi? Ei lapsen koti? 

Vierailija kirjoitti:

järkyttävää säätöä tollaset uusioperheet, en jaksaisi tälläistä sekuntiakaan. ikinä saa olla rauhassa ja on se kyllä aika paska juttu että omassa kodissaan ei voisi edes rauhassa olla sillä vapaaviikolla. 

 

Älä muuta sano. Ja kun asioiden toimivuus olisi vain pienen vaivannäön päässä..

Meillä on kummallakin kahden kodin lapsia tai no nuoria nykyään ja kaikilla on omat avaimet, jopa sillä joka jo asui omillaan, ja ihan vapaasti saavat tulla ja mennä niin kuin nyt omassa kodissa tullaan ja mennään. Välillä ilmoitetaan etukäteen, välillä ei. Minusta se on vain hauskaa ja ihanaa kun nuoret vielä haluavat olla vapaaehtoisesti kotona meidän kanssa. Toki on riittävän fiksuja ja hyvin kasvatettuja että älyävät itsekin kunnioittaa yhteistä kotia ja omaisuutta. Kaikki ovat yksin tai yhdessä talovahteinakin luotettavia. Kasvattakaa kersanne.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä ainakin lapsena monesti olin kotona niin ettei vanhemmat olleet kotona. Mikä ongelma? Ei siellä tarvi kytiksellä olla. Mutta jos aikoo olla niin pitkään että tarvii ruokaa laittaa niin sittenhän olisi parempi ilmoittaa ennakkoon ettei käy niin että vanhempi ei ole kotona ja lapsi nälkäisenä löytää vain pientä välipalaa

Pakkaseen joku mikroateria vararuoaksi, helppo ratkaisu ongelmaan. Lapsi tietää että mistä löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

järkyttävää säätöä tollaset uusioperheet, en jaksaisi tälläistä sekuntiakaan. ikinä saa olla rauhassa ja on se kyllä aika paska juttu että omassa kodissaan ei voisi edes rauhassa olla sillä vapaaviikolla. 

 

Eli se olisi sinun kotisi? Ei lapsen koti? 

Lapsen vanhemmat on ihan itse sopineet, että nämä meidän lapset ovat viikon sulla ja viikon mulla.

Miksi tämä ei toteudu? Mikä siinä on niin vaikeaa?

Miksi toisen vanhemman uuden kumppanin tulisi sopeutua johonkin epämääräiseen elämänmenoon, missä ovet käy milloinkin miten kaikkia itseään huvittaa? 

Ai kauhea. Jos minun lapseni olisi joka toinen viikko poissa niin ilahtuisin suunnattomasti jos näkisin häntä myös etäviikolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

järkyttävää säätöä tollaset uusioperheet, en jaksaisi tälläistä sekuntiakaan. ikinä saa olla rauhassa ja on se kyllä aika paska juttu että omassa kodissaan ei voisi edes rauhassa olla sillä vapaaviikolla. 

 

Eli se olisi sinun kotisi? Ei lapsen koti? 

Lapsen vanhemmat on ihan itse sopineet, että nämä meidän lapset ovat viikon sulla ja viikon mulla.

Miksi tämä ei toteudu? Mikä siinä on niin vaikeaa?

Miksi toisen vanhemman uuden kumppanin tulisi sopeutua johonkin epämääräiseen elämänmenoon, missä ovet käy milloinkin miten kaikkia itseään huvittaa? 

Et taida olla kovin empaattinen ihminen

Vierailija kirjoitti:

Kuvittelen itseni lapsen asemaan. Jos pitäisi viestillä kysyä, saako mennä kotiin niin olisi aika orpo olo.

Lapsi oppii kyllä säännöt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

järkyttävää säätöä tollaset uusioperheet, en jaksaisi tälläistä sekuntiakaan. ikinä saa olla rauhassa ja on se kyllä aika paska juttu että omassa kodissaan ei voisi edes rauhassa olla sillä vapaaviikolla. 

 

Eli se olisi sinun kotisi? Ei lapsen koti? 

Lapsen vanhemmat on ihan itse sopineet, että nämä meidän lapset ovat viikon sulla ja viikon mulla.

Miksi tämä ei toteudu? Mikä siinä on niin vaikeaa?

Miksi toisen vanhemman uuden kumppanin tulisi sopeutua johonkin epämääräiseen elämänmenoon, missä ovet käy milloinkin miten kaikkia itseään huvittaa? 

Se on lapsi, ei mikään koiranpentu. Herranjestas.