Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
HS: Suomen metsät ovat nyt uusi päästölähde muiden joukossa
17.01.2025 |
Suomen metsät ovat nyt uusi päästölähde teollisuuden, liikenteen, asumisen ja ruuantuotannon joukossa. Suomen metsät lämmittävät maapallon ilmastoa.
Asia kuulostaa äkkiseltään käsittämättömältä. Metsienhän pitäisi olla päinvastoin hiilidioksidia sitova nielu. Aiemman tiedon mukaan Suomen metsät ovatkin viilentäneet ilmastoa, olleet ilmastonmuutoksen vastavoima.
Mikä tähän on syynä?
Kaikkien aikojen ennätyshakkuut Suomen metsissä tehtiin vuonna 2018. Toisella sijalla hakkuutilastossa on vuosi 2021, kolmantena vuosi 2022, neljäntenä vuosi 2019 ja viidentenä vuosi 2023.
Puuston heikoimmat nielut on nähty täsmälleen samoina vuosina.
Mikä tämän on aiheuttanut?
Oma veikkaukseni: metsistäkin on tullut vain keinottelun kohde. Yhä enemmän metsää omistaa suuret rahastot ja pääomasijoittajat, jotka tietenkin ajattelevat vain tuottoja, eivät luontoarvoja.
Pitäisikö tähän puuttua lainsäädännöllä? Ovathan suuret hakkuut ja yksipuoliset talousmetsät myös äärimmäisen rumia katsella, eivätkä tarjoa eliölajeille optimaalista asuinympäristöä. Luonto kokonaisuudessaan köyhtyy.
Kuka muuten ylipäätään muistaa, että aina kun metsää hakataan, hakataan myös pois luonnoneläinten koteja.
Kommentit (134)
Kannattaa nyt muistaa, että laskentamallia muutetaan koko ajan. Jos meillä olisi käytössä vuoden 2017 malli, metsät olisivat valtava hiilinielu, mutta koska malli vaihtuu sitä mukaa kun saadaan asiasta poliittisia päätöksiä, niin metsistä tuli hiilidioksidin lähteitä.
Luontoarvoilla ja hiilensidonnalla ei ole mitään yhteyttä toisiinsa, päinvastoin. Hiilensidonnan kannalta (ainakin laskelmissa) paras vaihtoehto olisi noin 40-60v tasakokoinen ja tasalajinen metsä, joka kasvaa mustikkatyypin metsämaalla. Tämä taas tuntuu olevan suomalaisille kauhistus.
Lisäksi pitää muistaa, että kun metsät olivat osa valtion hiilinielua, niin ne olivat nimenomaan nielu. Kun ollaan vähitellen sirtymässä yksilön kustannettaviin päästömaksuihin, tulee metsistä osa niiden omistajan hiilivarastoa tai päästölähdettä. Kätevä tapa kerätä rahaa on määrittää metsä päästölähteeksi jonkin laskentamallin avulla ja vastaavasti esittää, että kaupunkien hoidetut viheralueet ovat hiilinieluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistaa, että jokainen katu ja tie oli aikoinaan luontoeläinten koti. Vaadin ennallistamaan pääkaupunkiseudun! On väärin vaatia vain nykymetsiä museoitavaksi, myös muinaiset eläinten kotipaikat on palautettava eläinten käyttöön.
Esimerkiksi datakeskuksille varataan satojen hehtaarien alueita eikä hetkeäkään mietitä, miten kettu tai peura joutuvat kodittomiksi-
Metsät päätehakataan entistä nuorempina. Aikaisemmin keskimäärin 80 vuotiaana, nykyään 60-70 vuotiaana. Hiilen sidontaa voitaisiin lisätä kiertoaikaa kasvattamalla. Vaikeutena on, että kuusikot eivät nykyään noin vanhaksi saata elää hyönteistuhojen vuoksi. Jalostusastetta pitäisi nostaa, että hiili sitoutuisi paremmin lopputuotteisiin. Nykyään vain 20 % päätehakkuunkin hiilestä sitoutuu pitkäikäisiin tuotteisiin, loput kohahtaa muutamassa vuodessa hiilidioksidina ilmakehään. Aukkohakkuun jälkeen menee parikymmentä vuotta ennenkuin hakattu alue on hiilen nettositoja. Jos hiilensidontaa halutaan lisätä, hakkuita pitäisi muuttaa peitteellisten ( poimintahakkuu, suojuspuuhakkuu, siemenpuuhakkuu ) hakkuiden suuntaan. Tällöin maaperän hiili ei lahoaisi hiilidioksidina ilmakehään, kuten aukkohakkuussa tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Metsät päätehakataan entistä nuorempina. Aikaisemmin keskimäärin 80 vuotiaana, nykyään 60-70 vuotiaana. Hiilen sidontaa voitaisiin lisätä kiertoaikaa kasvattamalla. Vaikeutena on, että kuusikot eivät nykyään noin vanhaksi saata elää hyönteistuhojen vuoksi. Jalostusastetta pitäisi nostaa, että hiili sitoutuisi paremmin lopputuotteisiin. Nykyään vain 20 % päätehakkuunkin hiilestä sitoutuu pitkäikäisiin tuotteisiin, loput kohahtaa muutamassa vuodessa hiilidioksidina ilmakehään. Aukkohakkuun jälkeen menee parikymmentä vuotta ennenkuin hakattu alue on hiilen nettositoja. Jos hiilensidontaa halutaan lisätä, hakkuita pitäisi muuttaa peitteellisten ( poimintahakkuu, suojuspuuhakkuu, siemenpuuhakkuu ) hakkuiden suuntaan. Tällöin maaperän hiili ei lahoaisi hiilidioksidina ilmakehään, kuten aukkohakkuussa tapahtuu.
Ei se hiili ilmakehään siirry kun puut kaadetaan. Ja nuori taimikko kasvaa nopeammin eli sitoo enemmän hiiltä kuin suuret puut jotka eivät juurikaan kasva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsät päätehakataan entistä nuorempina. Aikaisemmin keskimäärin 80 vuotiaana, nykyään 60-70 vuotiaana. Hiilen sidontaa voitaisiin lisätä kiertoaikaa kasvattamalla. Vaikeutena on, että kuusikot eivät nykyään noin vanhaksi saata elää hyönteistuhojen vuoksi. Jalostusastetta pitäisi nostaa, että hiili sitoutuisi paremmin lopputuotteisiin. Nykyään vain 20 % päätehakkuunkin hiilestä sitoutuu pitkäikäisiin tuotteisiin, loput kohahtaa muutamassa vuodessa hiilidioksidina ilmakehään. Aukkohakkuun jälkeen menee parikymmentä vuotta ennenkuin hakattu alue on hiilen nettositoja. Jos hiilensidontaa halutaan lisätä, hakkuita pitäisi muuttaa peitteellisten ( poimintahakkuu, suojuspuuhakkuu, siemenpuuhakkuu ) hakkuiden suuntaan. Tällöin maaperän hiili ei lahoaisi hiilidioksidina ilmakehään, kuten aukkohakkuussa tapahtuu.
Ei se hiili ilmakehään siirry kun puut kaadetaan. Ja nuori taimi
Taimikko on nettositoja vasta kahdenkymmenen vuoden iässä. Aukkohakkuun jälkeen maaperän karike ja kuntta lahoaa ilmakehään hiilidioksidiksi. Varsinkin turvemailla ( ojitetut suot) ilmiö on merkittävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole viherpiipertäjä mutta minäkään en tykkää siitä, että valtavia alueita metsää kaadetaan kerralla. Kaadetun metsän tilalle tosin istutetaan usein taimia, mutta puu kasvaa hitaasti. Suomi on kuitenkin edelleen metsien valtaama alue ja Suomen luonto on edelleen hiilinielu. Aivan sama mitä vihervasemmistolaiset "asiantuntijat" väittävät. Hesarihan on vahvasti heidän puolellaan.
Kuka muuten muistaa, että aina kun metsää hakataan, uutta kasvaa tilalle? Poikkeuksena tietysti alueet, joilla maa muokataan sellaiseksi, ettei mikään pääse kasvamaan, esim. tuulimyllypuistot.
Myös laki edellyttää istuttamaan päätehakkuuaukolle uudet taimet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luke alkoi wokettaa vuonna 2021 ja muutti laskentatapaa, jolla laskettiin turvemaasta vapautuva hiilidioksiidin määrä.
Ja kas, näin "metsät" muuttuivat yhdessä yössä hiilinieluista päästölähteiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsät päätehakataan entistä nuorempina. Aikaisemmin keskimäärin 80 vuotiaana, nykyään 60-70 vuotiaana. Hiilen sidontaa voitaisiin lisätä kiertoaikaa kasvattamalla. Vaikeutena on, että kuusikot eivät nykyään noin vanhaksi saata elää hyönteistuhojen vuoksi. Jalostusastetta pitäisi nostaa, että hiili sitoutuisi paremmin lopputuotteisiin. Nykyään vain 20 % päätehakkuunkin hiilestä sitoutuu pitkäikäisiin tuotteisiin, loput kohahtaa muutamassa vuodessa hiilidioksidina ilmakehään. Aukkohakkuun jälkeen menee parikymmentä vuotta ennenkuin hakattu alue on hiilen nettositoja. Jos hiilensidontaa halutaan lisätä, hakkuita pitäisi muuttaa peitteellisten ( poimintahakkuu, suojuspuuhakkuu, siemenpuuhakkuu ) hakkuiden suuntaan. Tällöin maaperän hiili ei lahoaisi hiilidioksidina ilmakehään, kuten aukkohakkuussa tapahtuu.
Taimikko on nettositoja vasta kahdenkymmenen vuoden iässä. Aukkohakkuun jälkeen maaperän karike ja kuntta lahoaa ilmakehään hiilidioksidiksi. Varsinkin turvemailla ( ojitetut suot) ilmiö on merkittävä.
BS, kyllä se karike ja kuntta lahoaa jatkuvasti siellä metsänpohjassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keinotekoisia laskelmia keinotekoisien päästömaksujen pohjaksi.
Eli silkkaa kusetusta.
Vierailija kirjoitti:
Nuo laskelmat on täysin perseestä revittyjä, niiden oletukset muuttuvat suunnilleen joka vuosi. Lopputuloksena sitten Suomi joutunee tulevaisuudessa ostamaan miljardeilla päästökiintiöitä Romanialta ja Italialta joka vuosi, noissa maissa ei ole metsää läheskään niin paljon kuin Suomessa.
Miksi satellittimittaukset ei käy?
SUOMI näyttäytyy Nasan kartalla vaaleanvihreänä hiilinieluna. Nasan kokoamat tiedot eivät kuitenkaan ole tuoreita, ne on koottu vuosina 2015-2020.
Tuosta kartasta näkee erittäin selvästi mistä ne maapallon päästöt todellisuudessa tulevat. Eli USAsta ja Kiinasta. Niiden päästöt ovat massiiviset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole viherpiipertäjä mutta minäkään en tykkää siitä, että valtavia alueita metsää kaadetaan kerralla. Kaadetun metsän tilalle tosin istutetaan usein taimia, mutta puu kasvaa hitaasti. Suomi on kuitenkin edelleen metsien valtaama alue ja Suomen luonto on edelleen hiilinielu. Aivan sama mitä vihervasemmistolaiset "asiantuntijat" väittävät. Hesarihan on vahvasti heidän puolellaan.
Enemmän siinä saadaan hiiltä pois ilmasta kun puut kaadetaan ja uutta kasvaa tilalle. Ellei nyt sitten pistetä polttopuiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuka muuten muistaa, että aina kun metsää hakataan, uutta kasvaa tilalle? Poikkeuksena tietysti alueet, joilla maa muokataan sellaiseksi, ettei mikään pääse kasvamaan, esim. tuulimyllypuistot.
Myös laki edellyttää istuttamaan päätehakkuuaukolle uudet taimet...
Eikä edellytä. Luontainen uudistuminen sallitaan, ihan omassa metsässäni näin on tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole viherpiipertäjä mutta minäkään en tykkää siitä, että valtavia alueita metsää kaadetaan kerralla. Kaadetun metsän tilalle tosin istutetaan usein taimia, mutta puu kasvaa hitaasti. Suomi on kuitenkin edelleen metsien valtaama alue ja Suomen luonto on edelleen hiilinielu. Aivan sama mitä vihervasemmistolaiset "asiantuntijat" väittävät. Hesarihan on vahvasti heidän puolellaan.
Enemmän siinä saadaan hiiltä pois ilmasta kun puut kaadetaan ja uutta kasvaa tilalle. Ellei nyt sitten pistetä polttopuiksi.
Woket ja kaupunkilaiset itkee tietämättömyyttään että metsiä hakataan hiilinielu kärsii silloin.
Asia on tosiaan täysin päinvastoin, jos sitä hakattua puuta ei polteta seuraavana hetkenä nuotiolla savuna ilmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsät päätehakataan entistä nuorempina. Aikaisemmin keskimäärin 80 vuotiaana, nykyään 60-70 vuotiaana. Hiilen sidontaa voitaisiin lisätä kiertoaikaa kasvattamalla. Vaikeutena on, että kuusikot eivät nykyään noin vanhaksi saata elää hyönteistuhojen vuoksi. Jalostusastetta pitäisi nostaa, että hiili sitoutuisi paremmin lopputuotteisiin. Nykyään vain 20 % päätehakkuunkin hiilestä sitoutuu pitkäikäisiin tuotteisiin, loput kohahtaa muutamassa vuodessa hiilidioksidina ilmakehään. Aukkohakkuun jälkeen menee parikymmentä vuotta ennenkuin hakattu alue on hiilen nettositoja. Jos hiilensidontaa halutaan lisätä, hakkuita pitäisi muuttaa peitteellisten ( poimintahakkuu, suojuspuuhakkuu, siemenpuuhakkuu ) hakkuiden suuntaan. Tällöin maaperän hiili ei lahoaisi hiilidioksidina ilmakehään, kuten aukkohakkuussa tapahtuu.
Ei se hiili il
Vastaavasti vanha metsä ei muuta teekään kuin päästelee hiilidioksidia ilmakehään. Jokainen yli 100v metsä on ilmastonmuutoksen kannalta tuhoa edistävä.
Ei ne mitään metsiä enää ole. Pelkkiä puupeltoja sirpaleina siellä täällä.
M.41
Suomen metsillä ei ole mitään merkitystä. Pieni läntti. Järvistä tulee valtavasti kosteutta.
Vierailija kirjoitti:
En ole viherpiipertäjä mutta minäkään en tykkää siitä, että valtavia alueita metsää kaadetaan kerralla. Kaadetun metsän tilalle tosin istutetaan usein taimia, mutta puu kasvaa hitaasti. Suomi on kuitenkin edelleen metsien valtaama alue ja Suomen luonto on edelleen hiilinielu. Aivan sama mitä vihervasemmistolaiset "asiantuntijat" väittävät. Hesarihan on vahvasti heidän puolellaan.
Tutkijoiden mukaan Suomen metsät oli hakattu jo 1850-luvulle mennessä kokonaan, tilalla oli pelkkiä raiskioita. Keskimääräinen avohakkuualue on alle 2 ha kokoinen eikä käytännössä koskaa selkeä suorakaide tms.
Suurin osa viherpipertäjistä ei osaa 50v ikäisestä metsästä sanoa ikää tai sitä, onko se syntynyt luontaisesti vai istuttamalla.
Alue: Aihe vapaa
Nuo laskelmat on täysin perseestä revittyjä, niiden oletukset muuttuvat suunnilleen joka vuosi. Lopputuloksena sitten Suomi joutunee tulevaisuudessa ostamaan miljardeilla päästökiintiöitä Romanialta ja Italialta joka vuosi, noissa maissa ei ole metsää läheskään niin paljon kuin Suomessa.
Miksi satellittimittaukset ei käy?
SUOMI näyttäytyy Nasan kartalla vaaleanvihreänä hiilinieluna. Nasan kokoamat tiedot eivät kuitenkaan ole tuoreita, ne on koottu vuosina 2015-2020.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009450705.html