Näin äidin raivoamassa n. 5 v lapselle
Keskellä kaupunkia. Kun sanoin asiasta hän sanoi "pidä **ttu turpas kii ja huolehdi omista asioistas." Huuto sekä lapselle että minulle kuului varmaan puolen km päähän.
Lapsi vaan itki eikä puhunut mitään ja seurasi hiljaa äitiään katse maassa, äidin raivotessa lapselle.
Onko lasun paikka? Mitä tällaisessa tilanteessa kuuluisi tehdä?
Huoli jäi lapsesta. Taisi vika olla pelkästään vaan äidin päässä ja lapsen muka hidas kävely vaan tekosyy raivota.
Ja joo on minullakin joskus hermo mennyt mutta tuo oli jo aika pelottavaa käytöstä. Jo alkoi itseänikin ahdistamaan. Voi vaan kuvitella miltä pienestä tuntuu.. ja varmaan on huutaminen vielä pahempaa kotona jos noin avoimesti kehtaa raivota.
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Varmaan tekisin lasun kyllä. Lapsi-raukka. Omaa lastani joudun usein hoputtamaan ja ikinä ei ole tullut mieleenkään tehdä sitä raivoamalla. Pienikin lapsi ymmärtää normaalia hoputusta ja selitystä. Tuollaista jää traumat.
miten siitä voi tehdä lasun, jos ei tiedä nimeä ja osoitetta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan tekisin lasun kyllä. Lapsi-raukka. Omaa lastani joudun usein hoputtamaan ja ikinä ei ole tullut mieleenkään tehdä sitä raivoamalla. Pienikin lapsi ymmärtää normaalia hoputusta ja selitystä. Tuollaista jää traumat.
miten siitä voi tehdä lasun, jos ei tiedä nimeä ja osoitetta?
Av-mammat uhkaavat ja uhoavat täällä aina lasulla. Oikeasti eivät edes tiedä kenestä on kyse 😄
Eli sossut ohjaavat vanhempaa, kun lapsi kiljuu? Saavatko sen lapsen kiljumisen loppumaan?
Mitäs hankitte niitä kersoja, jos ette osaa kasvattaa niitä?
Itse en hanki.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs hankitte niitä kersoja, jos ette osaa kasvattaa niitä?
Itse en hanki.
Kuule miten voi olla hankkimattakaan?? Ei minulla ainakaan mitään tulppaa rei'issä ole.
Osat vaihtuu sitten siinä vaiheessa kun lapsi on aikuinen ja mami sairastelee vanhuudessaan ja oletettavasti yksinäisyydessään. Ei kannata näyttää mallia omalle lapselleen miten ollaan kylmiä, kovia, ilkeitä, haukkujia, välinpitämättömiä, vaan miten ollaan ystävällisiä. Nähty on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs hankitte niitä kersoja, jos ette osaa kasvattaa niitä?
Itse en hanki.
Kuule miten voi olla hankkimattakaan?? Ei minulla ainakaan mitään tulppaa rei'issä ole.
Helposti. Ehkäisy ja sterilisaatio on keksitty.
Lisääntyminen on itsekkäintä mitä ihminen voi tehdä, ja tietyn tyyppiset ihmiset menevät oma etu edellä. Ei se siihen lopu, kun toinen henkilö on seuraan hankittuna.
Leikkinukella leikkimisestä pitäisi tehdä sosiaalisesti hyväksyttävämpää. Sen ei tarvitse kärsiä eikä kuolla, mutta emä pääsee silti tuuppaamaan vankkureita ja terhakkaasti huoltamaan. Sen voi sitten laittaa sivuun kun "menee hermo".
Vierailija kirjoitti:
Osat vaihtuu sitten siinä vaiheessa kun lapsi on aikuinen ja mami sairastelee vanhuudessaan ja oletettavasti yksinäisyydessään. Ei kannata näyttää mallia omalle lapselleen miten ollaan kylmiä, kovia, ilkeitä, haukkujia, välinpitämättömiä, vaan miten ollaan ystävällisiä. Nähty on!
Onneksi minulla on kaksi muutakin lasta niin ei tarvitse olla riippuvainen pipipäästä joka ottaa etäisyyttä kuin joku sairas narsisti va ja kk i psykopaatti. Terveiden lasten ansiosta tiedän etten ole huono kasvattaja ja heitä on sentään enemmän kuin kaltaisiasi SAIRAITA PIPIPÄITÄ!!!
Olisit mennyt auttamaan, tarjonnut empatiaa. Sellaisella voi olla käänteentekevä merkitys.
Lisääntyminen vaatii tyhmyyttä, ja väestön ÄO laskeekin koko ajan.
Itkettää sairas lapseni. Hän ei halua olla tekemisissä vaikka olen hänet synnyttänyt. Ymmärtäisinpä miksi on henkisesti niin sairas ettei saatana OMAA äitiään halua tavata :( Lapsena pysty vielä vetelemään ympäri korvia tollasesta käytöksestä mutta minkä aikuiselle sairaalle lapselle voi? En voi käydä käsiksi.
Ei ole rahaakaan. Jos olisin aikoinani nainut rahakkaasti nin voisi edes taloudellisesti pitää otteessa, koska eihän sairas lapsi mitään töitä saa. En edes osaa diagnosoida häntä :(
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kerran ollut tilanteessa, jossa äiti sanoi lapselleen "saat selkääs kun päästään kotiin". Tilanne oli kyllä varmasti äidillekin kamala, koska lapsi oli karannut ulos kaupasta ja juoksemassa kadulle kun saatiin viime hetkellä kiinni, joten sinällään ymmärrän voimakkaan reaktion, mutta kyllähän tuo huolen jätti että millaista kotona on, jos julkisella paikalla noin sanoo. En vaan tiennyt yhtään heidän henkilöllisyyttään joten minkäs teet. En oikein tajunnut edes puuttua kun jotenkin en ensin edes uskonut korviani että todellako äiti sanoi noin.
Tuollaisessa tilanteessa suurin osa sanoo, mitä sylki suuhun tuo tarkoittamatta sitä ollenkaan. Tuokaan äiti ei varmasti toteuttanut uhkaustaan.
Ap:kin tekemässä lasua jonkun puolen minuutin kohtaamisen perusteella ilman mitään tietoa, mistä ko. äidin kiukku kumpusi. Lapsi oli ihan hyvin voinut tehdä jotain hengenvaarallista ja itki säikähdystään. Äidin säikähfys purkautui huutamisena.
Aika harva meistä on samanlainen yli-ihminen kuin sinä ja aloittaja, että pysyy aivan rauhallisena, kun lapsi säntää auton alle, kiipeää sillan kaiteelle ja heittäytyy jokeen tmv. mitä joku uhmainen ja hitusen neuroepätyypillinen lapsi saattaa tehdä monta kertaa päivässä aivan tahallaan. Meillä normaaleilla ihmisillä tulee joskus vastaan piste, että pinna katkeaa kunnolla, muttei se sitä tarkoita, että huudettaisiin 24/7.
Mutta onnittelut ja mitalit kaikille teille, joiden itsehillintä on titaania.
Vierailija kirjoitti:
Lisääntyminen on itsekkäintä mitä ihminen voi tehdä, ja tietyn tyyppiset ihmiset menevät oma etu edellä. Ei se siihen lopu, kun toinen henkilö on seuraan hankittuna.
Niin on koiran ,kissan etc omistaminenkin. Siinäkin halutaan vaan halllita.
Näin kerran marketin parkkipaikalla pikkutytön, joka hädissään juoksi äitinsä perään. Äiti oli jo marketin ovilla ja tyttö vielä autojen seassa. Tuo oli jo lapsen terveyden vaarantamista. Kiukkuisesti katseli äiti lastaan. Samoin olen nähnyt raivostuneen äidin kiukkuisesti kävelevän edessä ja pieni lapsi perässä huutamassa äitiii, äitii. Jotenkin kamalaa. En nyt kuitenkaan poliiseja soittanut paikalle. Ajattelin vaan että jotkut ei ansaitse lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osat vaihtuu sitten siinä vaiheessa kun lapsi on aikuinen ja mami sairastelee vanhuudessaan ja oletettavasti yksinäisyydessään. Ei kannata näyttää mallia omalle lapselleen miten ollaan kylmiä, kovia, ilkeitä, haukkujia, välinpitämättömiä, vaan miten ollaan ystävällisiä. Nähty on!
Onneksi minulla on kaksi muutakin lasta niin ei tarvitse olla riippuvainen pipipäästä joka ottaa etäisyyttä kuin joku sairas narsisti va ja kk i psykopaatti. Terveiden lasten ansiosta tiedän etten ole huono kasvattaja ja heitä on sentään enemmän kuin kaltaisiasi SAIRAITA PIPIPÄITÄ!!!
Ootko varma että ne kaksi lastasi ovat vain "terveitä", mitä jos ovat vain alistuneita osaansa. Toivottavasti osaat miettiä objektiivisesti, miksi yksi lapsi ottaa etäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan tekisin lasun kyllä. Lapsi-raukka. Omaa lastani joudun usein hoputtamaan ja ikinä ei ole tullut mieleenkään tehdä sitä raivoamalla. Pienikin lapsi ymmärtää normaalia hoputusta ja selitystä. Tuollaista jää traumat.
miten siitä voi tehdä lasun, jos ei tiedä nimeä ja osoitetta?
Ilmoita osoite ja tuntomerkit (äiti ja viisivuotias). Jos on ennestään lasulle tuttu asiakas, niin osoite ja tuntomerkitkin herättää huomion, että siellä on jotain meneillään. Ehkä sitä ei voi virallisesti kirjata lasuksi, sitä ilmoitusta, mutta ehkä sossut tai perhetyöntekijä lähtee moikkaamaan perhettä pitkästä aikaa? Kaikki ilmoitukset on "kotiinpäin" jos lapsella on oikeasti huonot olot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmoittaisin vasta, jos löisi. Ei huutamisesta traumoja jää, jos ei solvata törkeästi. Jos lapsi on vaikka yrittänyt juosta ajotielle tai muuta vaarallista, niin täytyy tehdä selväksi ettei vetele käytös.
Huutamisesta jää todella helposti traumat. Huutaminen on vuorovaikutusongelma. Jos vanhempi ei osaa vuorovaikuttaa negatiivisia asioita ilman raivoamista, tämä tarvitsee apua.
Jos joku saa traumoja siitä että äiti huutaa joskus, niin ei tule pärjäämään tässä maailmassa. No joo nykyään on muotia saada traumoja jo siitä, että joku katsoo kohti. Oikeasti te nykyajan traumoja joka asiasta saavat ette sota-aikana olisi pärjännyt
Lasuasiakkuus avataan vanhemman ongelmista. Sossut sitten ohjaavat vanhempaa tilanteissa. Tarvittaessa muitakin toimia.