Lue keskustelun säännöt.
Tuntuuko teistä sinkuista siltä, että nykypäivänä on todella vaikeaa ihastua kunnolla toiseen ihmiseen?
11.01.2025 |
Olen lukenut Threadsista sinkkujen kokemuksia ja tosi moni sanoo tyyliin, että "kävin vuoden aikana sadan miehen/naisen kanssa treffeillä eikä yksikään heistä kolahtanut kunnolla".
Itse olen sinkkunainen ja minä taasen ihastun aika helposti ja olisin valmis alkaa seurustelemaan, mutta mies ei tunne samoin. Mietin vaan, että onko se nykypäivänä tavallista, että ihmisile ei vaan tule sellaista ihastumisen tunnetta kuin äärimmäisen harvoin? Jos näin on, niin mistä se johtuu? Ei kai joskus 20 vuotta sitten ollut tällaista tilannetta, että "kukaan ei kelpaa".
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että keskiverto naiselle tulee kymmeniä ellei satoja ehdokkaita, niin on "varaa" laittaa porukkaa hylkyyn sen takia, että on väärän väriset silmät, etuhammas vinossa tai väärä tutkinto. Aina se "jos olisi vielä joku parempi" takaraivossa ja näin ei uskalleta lyödä hommaa lukkoon kenenkään kanssa.
No mun kohdalla ne jutut on olleet hieman isompia eli ekoilla treffeillä on paljastunut, että mies on valehdellut iästä, pituudesta, painosta, työtilanteesta, jälkikasvusta. Nuo nyt oli ne yleisimmät. Loppui into käydä treffeillä, kun piti pohtia, että mistäs tämä tyyppi on valehdellut. Ja jos on tarve valehdella niinkin typeristä asioista kuin ikä ja pituus, niin mun kiinnostus lopahtaa täysin.
Joo. Miehet selittelevät ongelmia perus käytöstavoissa ja tällaisia suoranaisia luonnehäiriöitä tekosyillä, kuten ettei ollut tarpeeksi pankkiirilääkäri, jne. Tosiasiassa heitä ei ole vaan kasvatettu ja kuvittelevat että se että peruskoulussa oppi puhumaan ja kirjoittamaan, riittää pariutumiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanotaanko näin, että mitä enemmän karvaita pettymyksiä ihastuksilta, sitä vaikeampaa on jatkossa enää ihastua. Ei vaan synny tunteita, vaikka kaikki olisi ns. kohdallaan. Ei se silti mahdotonta ole.
m
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihastunut korviani myöten elämässäni vain pari kertaa, mutta en edes yrittänyt näitä kohteita, koska tiesin, ettei minulla ole heihin mitään saumaa. Moni täälläkin sanoo, ettei tasoja ole, mutta kyllähän ne on. Tai voihan niistä käyttää sanoja kriteerit tms, mutta samasta asiasta loppujaan kyse.
Minä olen uskaltanut lähestyä kovaa ihastustani vain kaksi kertaa elämäni aikana, vaikka niitä on kuitenkin kymmenkunta ollut. En vain ole uskonut, että tunne voisi olla molemmin puoleinen. Kuitenkin molemmat näistä naisista ovat olleet minusta kiinnostuneita ja toisen kanssa perheenkin perustin.
Oli toki helpompaa lähestyä ns. oman tasoisiani joihin ei ollut kovaa ihastumista ja pääsin suhteisiin, mutta heidän kanssaan tuntui jäävän jotain aina puuttumaan.
Jos joskus eroan, niin en todellakaan yritä ketään johon en ole ihastunut.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että keskiverto naiselle tulee kymmeniä ellei satoja ehdokkaita, niin on "varaa" laittaa porukkaa hylkyyn sen takia, että on väärän väriset silmät, etuhammas vinossa tai väärä tutkinto. Aina se "jos olisi vielä joku parempi" takaraivossa ja näin ei uskalleta lyödä hommaa lukkoon kenenkään kanssa.
Juuri näin.
Vanha sananlasku kun valkkaa ja valkkaa niin lopulta jää ilman.
Tänä päivänä on todella paljon vaikeampaa ihastua kuin esim. 90-luvulla. Jos näen normaalipainoisen naisen, niin ihastun kyllä helposti. On vain niin harvinaista nykyään kohdata tällainen lähes taruolento.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehillä kuitenkin tuntuu olevan enemmän sitä että jarrutellaan suhteen etenemisen kanssa. Halutaan vain tapailla kevyesti ja samalla pitää ovet auki parempien vaihtoehtojen varalle.
Naiselta kuitenkin vaaditaan, ettei tapaile muita, mutta mies sovitusta huolimatta jatkaa täydellisen etsimistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillä kuitenkin tuntuu olevan enemmän sitä että jarrutellaan suhteen etenemisen kanssa. Halutaan vain tapailla kevyesti ja samalla pitää ovet auki parempien vaihtoehtojen varalle.
Naiselta kuitenkin vaaditaan, ettei tapaile muita, mutta mies sovitusta huolimatta jatkaa täydellisen etsimistä.
Nyt on kyllä aivan keksityt jutut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa naisista jakaa piluaan niin paljon, ettei miehiä kiinnosta sitoutua. Käyvät vain tarpeillaan.
Pitikö tulla "ettei top-10% miehiä kiinnosta sitoutua"?
Isoa osaa miehistä kyllä kiinnostaisi sitoutua oman tasoisensa naisen kanssa, mutta naisten enemmistö saa sen verran koukuttavaa vastakaikua näiltä top-10% miehiltä ettei se perusjarno vain kiinnosta.
Tällä menolla yhteiskuntamme ajaa kaasu pohjassa seinään. Ja kyllä, tarkoitan että tällä nykyisellä naisten hypergamialla on laajoja vaikutuksia moniin muihinkin yhteiskunnallisiin asioihin.
Niin että onko nämä mikkoleppilampien lempimät, ainaisia matcheja saavat naiset myös niitä kouvalatukkaisia, 130kg yh-äitejä kaulatatuointeineen vai onko nainen tässä tapauksessa ainoastaan instapyllistelijä, max 25v. ihana blondi kikattelija`?
Vierailija kirjoitti:
Olen tuo, jolle vastasit, ja itse ainakin olen todella valikoiva. Se on ollut myös hyvä menetelmä, ja sinkkuajat ovat jääneet lyhyiksi, kun olen hakenut täsmälleen sopivaa ihmistä, enkä ole yrittänyt saada epäsopivia tuntumaan sopivilta. Sana "nirso" ei kuitenkaan sovi parinvalintaan, koska on täysin ok olla vaikka sinkku, eli pakko ei ole valita ketään.
No joo, nirso on ehkä vähän väärä termi tähän. Minusta siitä vain pitäisi mediassakin (ja miksei vaikka ala-koulussa jo pojille) puhua enemmän kuinka nykyään nuorten naisten mielestä noin 90% miehistä on silkkaa geenijätettä, jos mietitään naisten preferenssejä parisuhteiden osalta. Olisi miehillekin ja pojille hyvä tiedostaa tämä naisten "valikoivuus" ja miten he arvottavat vastakkaista sukupuolta romanttisen/seksuaalisen kiinnostuksen pohjalta.
Toki sitten samaiset naiset ovat sitä mieltä, että nämä 90% miehistä kelpaavat mainiosti (mahdollisen
No tismalleen! Osasit kirjoittaa tämän erinomaisesti auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihastun harvoin, mutta se jääkin sitten siihen. En halua alkaa seurustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nykypäivä eroaa aiemmista nykypäivistä? Et sinä ollut 90-luvulla sama kuin nyt. Kukaan meistä ei ollut.
Tuntuu, että aiemmin parinmuodostus oli helpompaa.
No niin kai kun piti nähdä kasvotusten jos halusi tutustua. Nykyään kukaan ei juuri halua nähdä edes sitäkään vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa naisista jakaa piluaan niin paljon, ettei miehiä kiinnosta sitoutua. Käyvät vain tarpeillaan.
Pitikö tulla "ettei top-10% miehiä kiinnosta sitoutua"?
Isoa osaa miehistä kyllä kiinnostaisi sitoutua oman tasoisensa naisen kanssa, mutta naisten enemmistö saa sen verran koukuttavaa vastakaikua näiltä top-10% miehiltä ettei se perusjarno vain kiinnosta.
Tällä menolla yhteiskuntamme ajaa kaasu pohjassa seinään. Ja kyllä, tarkoitan että tällä nykyisellä naisten hypergamialla on laajoja vaikutuksia moniin muihinkin yhteiskunnallisiin asioihin.
Niin että onko nämä mikkoleppilampien lempimät, ainaisia matcheja saavat naiset myös niitä kouvalatukkaisia, 130kg yh-äitejä kaulatatuointeineen vai onko nainen tässä tapauksessa ainoastaan instapyllistelijä, max 25v. ihana blondi kik
Jotain tuolta väliltä. Sellaisia tavisnaisia, jotka eivät ole kaunottaria, mutta eivät myöskään mitään 130kg tankkereita. Nämä tavisnaiset kyllä saavat niitä top-10% miehiä satunnaisesti sänkyseurakseen, mutta eivät parisuhteeseen. Mutta kyllähän sinä tämän tiesitkin ja halusit vain yrittää kääntää tämän edes jotenkin naisille edulliseksi asetelmaksi. Fail.
Sain riittävän määrän tykkäyksiä ja chattikumppaneita, vaikka mulla ei ollut profiilissa edes kuvaa itsestäni. WhatsAppissa sitten jaettiin kuvat, videot, viestit ja juteltiin kiinnostavien naisten kanssa. Hyvin siinä loppujen lopuksi kävi ja tinderit on historiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tuon perfect matchin metsästyksen, jos on vaikka autoa ostamassa. Parisuhteen tai vaikka työpaikan osalta riittää good enough, koska muuten koko elämä kuluu etsimisessä.
"Ongelma on siinä, että keskiverto naiselle tulee kymmeniä ellei satoja ehdokkaita, niin on "varaa" laittaa porukkaa hylkyyn sen takia, että on väärän väriset silmät, etuhammas vinossa tai väärä tutkinto. Aina se "jos olisi vielä joku parempi" takaraivossa ja näin ei uskalleta lyödä hommaa lukkoon kenenkään kanssa."
Katsos kun normaalisti ihmiset eivät ajattele pariutumisesta noin, että valkataan vaan joku ihan hyvä, ja sitten "lyödään asia lukkoon". Ei normaalisti ihmisille pariutuminen ole mikään auton ostoon tai lomamatkakohteen valintaan verrattava asia - näissä voi tehdä niin, että useasta ihan kivasta valitaan vaan joku. Pariutuminen on niin monitasoinen juttu, jossa on iso osa samanhenkisyydellä, vetovoimalla, yhteensopivuudella ja kiinnostavuudella. Sinä nyt tietysti omaa agendaasi tukeaksesi valitsit esimerkkejä mahdollisimman yhdentekevistä vioista, kuten vaikka silmien väri. Mutta yleensä se ihmisten valikointi ei tapahdu niin, että etsitään pikkuvikoja ja niiden perusteella laitetaan hylkyyn. Pariutuminen ei yleisesti ottaen tapahdu vikojen ja negatiivisten asioiden kautta, vaan juuri päinvastoin - ei etsitä vikoja, vaan etsitään niitä vetovoimatekijöitä. Tinderissä tarvitaan jokin syy swaipata oikealle. Jos esimerkiksi Tinderissä toisen profiilista ei tule esiin mitään kiinnostavaa tai sellaista, että vaikuttaisi että toinen on yhtään samanhenkinen kuin itse, niin silloin syytä swaipata oikealle ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuon perfect matchin metsästyksen, jos on vaikka autoa ostamassa. Parisuhteen tai vaikka työpaikan osalta riittää good enough, koska muuten koko elämä kuluu etsimisessä.
Työpaikan osalta riittää good enough, koska työpaikan voi koska tahansa ilmans en suurempia murheita vaihtaa, ja koska työhön voi suhtautua myös niin, että se on keino saada rahaa muuhun elämiseen. Mutta tuota en ymmärrä, että sinulle on tärkeämpää, että auto on mieluinen, kuin että parisuhde on? Eikös autolla ole lähinnä välinearvo, se on käyttöesine - onko sinusta oikeasti parisuhde ja kumppani vähemmän tärkeä kuin auto?
Nimenomaan parisuhteen osalta on tärkeää, että toinen on perfect match. Elämä ei kulu etsiessä, jos oikeasti tietää ja tiedostaa, mitä hakee, ja osaa myös etsiä ja löytää. Good enough on aina jonkintasoista tyytymistä, mutta perfect match tarkoittaa sitä, että haluaa olla juuri sen tietyn ihmisen kanssa. Good enough tarkoittaa, että voisi olla vaikka jonkun toisenkin kanssa, ettei sen tarvitse olla juuri se tietty ihminen, mutta hän "kelpaa". Kuka tällaista haluaa? Ja kuka tällaisesta oikeasti tulisi tyytyväiseksi saati onnelliseksi?
Vierailija kirjoitti:
Pitikö tulla "ettei top-10% miehiä kiinnosta sitoutua"?
Isoa osaa miehistä kyllä kiinnostaisi sitoutua oman tasoisensa naisen kanssa, mutta naisten enemmistö saa sen verran koukuttavaa vastakaikua näiltä top-10% miehiltä ettei se perusjarno vain kiinnosta.
Tällä menolla yhteiskuntamme ajaa kaasu pohjassa seinään. Ja kyllä, tarkoitan että tällä nykyisellä naisten hypergamialla on laajoja vaikutuksia moniin muihinkin yhteiskunnallisiin asioihin.
Mitä tämä "koukuttava vastakaiku" on? Mitä nyt itse olen vuosikymmenten ajan elämää ja ihmisten meininkiä katsellut ja ihmisten kanssa jutellut, niin aika moni tavisnainen kokee, että ei saa vastakaikua oikein mistään. Voisi olla kiva, jos kertoisitte, missä on se 10% huippumiesten reservi, josta tavistiinat voivat hakea vastakaikua ja seksiä puutteeseen? Ja miten olisi edes matemaattisesti mahdollista, että noin pienesstä vähemmistöstä miehiä riittäisi huvitusta naisten valtavalle enemmistölle, josta tämä miesten pieni vähemmistö ei ole edes kiinnostunut?
Teillä tuntuu olevan ihan kummallisia harhakäsityksiä elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Tänä päivänä on todella paljon vaikeampaa ihastua kuin esim. 90-luvulla. Jos näen normaalipainoisen naisen, niin ihastun kyllä helposti. On vain niin harvinaista nykyään kohdata tällainen lähes taruolento.
No sulla ei sitten ihastumiseen kummoisia juttuja tarvita.
Miehistä tullut kuva että vain erittäin nuoret eli alle 23 vuotiaat kelpaa tai itseään ylipäänsä huomattavasti nuorempi. Tämä on hieman saanut itsessäni aikaan varovaisuutta. Missä aidot miehet?
N28
No mun kohdalla ne jutut on olleet hieman isompia eli ekoilla treffeillä on paljastunut, että mies on valehdellut iästä, pituudesta, painosta, työtilanteesta, jälkikasvusta. Nuo nyt oli ne yleisimmät. Loppui into käydä treffeillä, kun piti pohtia, että mistäs tämä tyyppi on valehdellut. Ja jos on tarve valehdella niinkin typeristä asioista kuin ikä ja pituus, niin mun kiinnostus lopahtaa täysin.