Miten te aamu-uniset pärjäätte tässä aamurytmisessä maailmassa?
Jokainen aamu klo 6.30 herääminen on täyttä taistelua ja tuskaa, keho ja pää ei toimi. Eikä auta vaikka menisi kuinka ajoissa nukkumaan. Elintavat ovat kunnossa, tosin liikkua haluaisin enemmän, mutta kun olen työpäivän jälkeen niin poikki että se on pakottamista. Eikä aamu-unisuus ole muuttunut mihinkään niissäkään elämänvaiheissa jolloin olen liikkunut hyvin aktiivisesti. Iltatyötä en voi perheen vuoksi tehdä. Auttaisi jos saisi edes pari tuntia myöhemmin aloittaa työt, mutta se ei onnistu. Olen ollut tällainen jo lapsena, muistan miten vaikeita aikaiset kouluaamut olivat.
Ärsyttää kun mies on sellainen että herää luonnostaan ilman kellonsoittoa eikä voi käsittää miksi minulle aamut on niin vaikeita.
Miten te muut aamu-uniset selviätte?
Kommentit (133)
Mä en nukkunut ollenkaan, menin töihin nukkumatta, olin virkeä ja nukuin seuraavana yönä klo 24-6 ja sitten taas yö nukkumatta. Olin opettajana, lapset metelöi niin, ettei päässyt väsyttämään. Nyt onneksi olen eläkkeellä ja saan valvoa yöt ja nukkua päivät, nytkin heräilen vasta sängyssä.
Vierailija kirjoitti:
Joku aamuvirkku ja illan torkku voisi joskus kokeilla pitää itsensä väkisin hereillä illalla tai yöllä kun keho huutaa lepoa eniten, yrittää tehdä silloin töitä ja hoitaa asioita. Kun ei toimi aivot eikä keho, niin ei muuta kun reippaasti hommiin vaan. Tätä päivästä ja viikosta toiseen.
Mitä aamuvirkuilla on tekemistä teidän ongelmienne kanssa? Luulin, että ketjussa keskustellaan aamu-unisten haasteista ja selviytymiskeinoidta, eikä mollata aamuvirkkuja.
Milloin heräät viikonloppuisin ja muina vapaapäivinä? Rytmiin pitäisi kyllä jossain määrin tottua, mutta on tärkeää herätä ihan joka päivä samaan aikaan. Jos sekään ei auta, yrittäisin hankkia työtä, jossa ei tarvitse herätä aikaisin.
Selviän niin että haen vain töitä joissa aikainen aamu ei ole pakollinen. Ja synnytin iltavirkun lapsenkin
Vierailija kirjoitti:
Milloin heräät viikonloppuisin ja muina vapaapäivinä? Rytmiin pitäisi kyllä jossain määrin tottua, mutta on tärkeää herätä ihan joka päivä samaan aikaan. Jos sekään ei auta, yrittäisin hankkia työtä, jossa ei tarvitse herätä aikaisin.
Rytmiin tottuu, muttei loputtomasti. Venymisen varaa on vain tiettyyn rajaan asti
Olen alkanut nauttia elämästä vasta nyt keski-ikäisenä, kun ei enää tarvitse käydä töissä. Oli se hirveää pakkopullaa, lapsena koulunkäynti 7-19 v ja sitten töissä monet vuosikymmenet.
Nyt olen vihdoin saanut pitää omaa rytmiä koska mies jäi varhaiseläkkeelle ja olemme tulleet hänen tuloillaan sekä talon myynnistä saaduilla rahoilla toimeen.
Nautimme molemmat kun ei enää tarvitse pakosta herätä kukonlaulun aikaan. Ihanaa, kun voi valvoa vaikka 2-3 yöllä jos huvittaa.
Ja kyllä, sitä unirytmiä on tullut monen monta kertaa yritettyä vaihtaa iltavirkusta aamuvirkkuun. Emme vain ole onnistuneet. Sori yhteiskunta, että olemme erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin heräät viikonloppuisin ja muina vapaapäivinä? Rytmiin pitäisi kyllä jossain määrin tottua, mutta on tärkeää herätä ihan joka päivä samaan aikaan. Jos sekään ei auta, yrittäisin hankkia työtä, jossa ei tarvitse herätä aikaisin.
Rytmiin tottuu, muttei loputtomasti. Venymisen varaa on vain tiettyyn rajaan asti
Kyllä, olet ihan oikeassa. Mutta moni, joka valittaa arkiaamujen vaikeasta heräämisestä, herää viikonloppuisin monta tuntia myöhemmin kuin arkisin. Yhden tuttavan sain kokeilemaan sitä, että laittaa herätyskellon myös vapaapäivinä soimaan samaan aikaan kuin arkisin ja hän koki aamu-unisuutensa vähentyneen.
Huonosti. Aina viikonloppuisin ja pidemmillä vapailla alkaa heti rytmi kääntyä niin, että olen virkeänä hereillä vielä klo 2-3 yöllä.
Miksi rakennus- ja remonttityöt aloitetaan klo 7.00, kun äänekkäämpiä töitä toivotaan tehtäväksi vasta klo 8.00 alkaen? Näin ainakin kerrostaloissa.
Minulla oli iltavirkkuja lapsiakin, isä meni enemmin nukkumaan kuin minä vauvan ja taaperon kanssa. Onneksi. Valvoimme keskiyöhön ja nukuimme aamukymmeneen. En kokenut pikkulapsiaikaa ollenkaan raskaana, mutta työssäkäynti oli raskasta aamuheräämisten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin heräät viikonloppuisin ja muina vapaapäivinä? Rytmiin pitäisi kyllä jossain määrin tottua, mutta on tärkeää herätä ihan joka päivä samaan aikaan. Jos sekään ei auta, yrittäisin hankkia työtä, jossa ei tarvitse herätä aikaisin.
Rytmiin tottuu, muttei loputtomasti. Venymisen varaa on vain tiettyyn rajaan asti
Kyllä, olet ihan oikeassa. Mutta moni, joka valittaa arkiaamujen vaikeasta heräämisestä, herää viikonloppuisin monta tuntia myöhemmin kuin arkisin. Yhden tuttavan sain kokeilemaan sitä, että laittaa herätyskellon myös vapaapäivinä soimaan samaan aikaan kuin arkisin ja hän koki aamu-unisuutensa vähentyneen.
Eli elimistö nukkuu ihan vain hauskanpidon vuoksi monta tuntia normaalia pidempään? Se on siis kuin jokin evoluution vastainen seikka, että elimistö on unessa vapaaehtoisesti tietyn verran enemmän vapaapäivinä? Eikö olisi ollut hyödyllisempää laittaa elimistö olemana hereillä esim. ruoan hankintaa varten eikä laittaa sitä tuosta noin vain nukkumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin heräät viikonloppuisin ja muina vapaapäivinä? Rytmiin pitäisi kyllä jossain määrin tottua, mutta on tärkeää herätä ihan joka päivä samaan aikaan. Jos sekään ei auta, yrittäisin hankkia työtä, jossa ei tarvitse herätä aikaisin.
Rytmiin tottuu, muttei loputtomasti. Venymisen varaa on vain tiettyyn rajaan asti
Jos nukkuminen olisi yhtä vapaaehtoista kuin liikuntaharrastus tätä keskustelua ei edes käytäisi.
Vierailija kirjoitti:
Minäkeskeiseksi on mennyt ihmisten ajattelu.
Entäs, jos on lapsia. Nuoremmat täytyy kuitenkin auttaa päiväkotiin ja kouluun aamulla. Lähipäibäkoti menee yleensä kiinni klo 17 ja siellä muodostuu kaveripiiri kouluun.
Jep, mulla ei ole lapsia juuri siksi, että lapsiperheen äiti ei voi nukkua klo 9:n asti arkiaamuisin. Etätyötä tekevä vela, jolla on vapaat työajat, voi.
Oikeastihan tämä ei ole edes valinta, koska jotta olen ihan perusterve ja toimintakykyinen, tarvitsen sen palauttavan aamu-unen. Sitä ei korvaa mikään aiemmin nukkumaan meno. Kokeiltu on, kun koulu- ja opiskeluaikaan jouduin väärässä rymissä elämään.
Onneksi tajusin, burnoutista toipuessa, mikä keholleni on oikeasti hyväksi - ja näin parani moni fyysinen vaiva samalla.
Eli rohkeasti vain rakentamaan itselle sopivaa elämää! Aina on ihimisiä, jotka eivät ymmärrä. Et tarvitse toisten ymmärrystä, vaan käytännön mahdollisuuksia elää omalla tavallasi. Niitä ei auta kuin itse järjestää. Kun tarpeeksi moni järjestää, yhteiskunta tulee perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin heräät viikonloppuisin ja muina vapaapäivinä? Rytmiin pitäisi kyllä jossain määrin tottua, mutta on tärkeää herätä ihan joka päivä samaan aikaan. Jos sekään ei auta, yrittäisin hankkia työtä, jossa ei tarvitse herätä aikaisin.
Rytmiin tottuu, muttei loputtomasti. Venymisen varaa on vain tiettyyn rajaan asti
Kyllä, olet ihan oikeassa. Mutta moni, joka valittaa arkiaamujen vaikeasta heräämisestä, herää viikonloppuisin monta tuntia myöhemmin kuin arkisin. Yhden tuttavan sain kokeilemaan sitä, että laittaa herätyskellon myös vapaapäivinä soimaan samaan aikaan kuin arkisin ja hän koki aamu-unisuutensa vähentyneen.
Eli elimistö nukkuu ihan vain hauskanpidon vuoksi monta tuntia normaalia pidempään? Se on siis kuin j
Jos pitää rautalankaa vääntää, niin se johtuu tietysti siitä, että herää myöhemmin -> valvoo myöhempään. Maanantaina pakottaa itsensä ylös aikaisin. Arjen on sitten univelassa ja taas, kun tulee lauantai, nukkuu pitkään ja valvoo myöhempään. Jos ei sotkisi rytmiä viikonloppuna, arkiheräilyistä voisi tulla helpompia ja iltaisin alkaisi väsyttää aiemmin. Eihän se minulle ole ongelma, jos et halua kokeilla, mutta kaikenlaiset uniterapeutitkin ovat tästä samaa mieltä.
Se on kauheeta, fyysistä ja psyykkistä kidutusta. Ennen yhdeksää ei kenenkään pitäisi joutua nousta peiton alta 🥴
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin heräät viikonloppuisin ja muina vapaapäivinä? Rytmiin pitäisi kyllä jossain määrin tottua, mutta on tärkeää herätä ihan joka päivä samaan aikaan. Jos sekään ei auta, yrittäisin hankkia työtä, jossa ei tarvitse herätä aikaisin.
Rytmiin tottuu, muttei loputtomasti. Venymisen varaa on vain tiettyyn rajaan asti
Kyllä, olet ihan oikeassa. Mutta moni, joka valittaa arkiaamujen vaikeasta heräämisestä, herää viikonloppuisin monta tuntia myöhemmin kuin arkisin. Yhden tuttavan sain kokeilemaan sitä, että laittaa herätyskellon myös vapaapäivinä soimaan samaan aikaan kuin arkisin ja hän koki aamu-unisuutensa vähentyneen.
Eli elimistö nukkuu ihan vain hauskanpidon vuoksi m
Ohis, mutta olet oikeassa. Rytmin pitäminen tasaisena helpottaa monilla univaikeuksia ja toki vähentää myös univelkaa. Olettaen että uni oikeasti tulee tiettyyn aikaan.
Omalla kohdallani toimin toisin, sillä en halua myydä sieluani työnantajalle. Ts. joudun jo arjen elämään aivan eri rytmissä kuin mikä on luontainen rytmini. Haluan edes kahtena päivänä viikossa elää kuten tahdon ja minkä kroppani hyväksi kokee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku aamuvirkku ja illan torkku voisi joskus kokeilla pitää itsensä väkisin hereillä illalla tai yöllä kun keho huutaa lepoa eniten, yrittää tehdä silloin töitä ja hoitaa asioita. Kun ei toimi aivot eikä keho, niin ei muuta kun reippaasti hommiin vaan. Tätä päivästä ja viikosta toiseen.
Kyllä normaali ihminen pystyy muuttamaan rytmiään.
(Itse olen aina tokkurassa 2 tuntia aamulla, olenpa missä rytmissä vaan. Silti joskus on pakko toimia.)
Siis miksi olet koomassa? Miksi et vaan totuta kehoa aamuheräämisiin? ;)
Sen totuttamisen lopputulos iltaihmisellä on vain kooma. Niin vaikea kuin se aamuvirkkujen onkin uskoa, ihmisten luontaisessa rytmissä on tutkitusti eroja. Ja se ero on luontainen eikä totu
Kyllä, juuri noin ja tiedän sen varsin hyvin. Kommenttini oli sarkasmia.
Vierailija kirjoitti:
Miksette käytä melatoniinia??
En tiedä miten hirveät painajaiset auttaa asiaa. Nukkuu vaan entistä vähemmän ja huonommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku aamuvirkku ja illan torkku voisi joskus kokeilla pitää itsensä väkisin hereillä illalla tai yöllä kun keho huutaa lepoa eniten, yrittää tehdä silloin töitä ja hoitaa asioita. Kun ei toimi aivot eikä keho, niin ei muuta kun reippaasti hommiin vaan. Tätä päivästä ja viikosta toiseen.
Mitä aamuvirkuilla on tekemistä teidän ongelmienne kanssa? Luulin, että ketjussa keskustellaan aamu-unisten haasteista ja selviytymiskeinoidta, eikä mollata aamuvirkkuja.
En ole se jota lainaat, mutta tuo on vastakommentti siihen kun aamuvirkut aina lussuttavat suu vaahdossa että mene aiemmin nukkumaan ja herää aiemmin.
Jos aamuvirkulle sanoo että mene myöhemmin nukkumaan ja herää myöhemmin, alkaa sen päiväinen rutina ja selittely miksi niin ei voi tai kannata tehdä. Tulee migreeni ja kakka housuun ja koko kroppa on sekaisin kun joutuu elämään väärässä rytmissä. Aivan, monet iltavirkut joutuvat elämään koko elämänsä väärässä rytmissä.
Kyllä iltavirkuilla on lapsia siinä kuin muillakin, me vain joudumme elämään rytmissä joka ei meille itselle sovi, mikä on suorastaan minäkeskeisen vastakohta..