Lue keskustelun säännöt.
Raamattua ymmärtävät
07.01.2025 |
Jos leikitään ajatuksella, että raamattu on kirjoitettu jumalallisessa johdatuksessa, niin minulle herää pari kysymystä.
Miksi kyseiseen kirjaan ei kirjoitettu suoraan miten suhtautua homoihin, aborttiin, naispappeihin, avoliittoihin, irtosuhteisiin yms, vaan asiat esitettiin kierrellen kautta rantaen niin, että vielä vuosituhansia myöhemmin joudutaan miettimään, että mitähän tällä on tarkoitettu. Eikö olisi ollut helpompaa jos olisi selkeästi vaikka ranskalaisilla viivoilla laitettu mikä on sallittua ja mikä ei?
Tietenkään tuohon maailman aikaan noita termejä ei tunnettu mutta kyllähän ne nyt toki yläkerrassa oli tiedossa. Olisi ne voitu kirjaan silti kirjata. Aikalaiset olisi vain ihmetelleet, että mitä ihmettä se kirjuri taas on johdatuspäissään kirjoitellut.
Kommentit (664)
Ymmärtäminen on ns. "perisynti", joka johtaa kaikkiin muihin synteihin. Vain ymmärtämätön on synnitön eli vastuusta vapaa. Ymmärtäminen on ylpeyttä ja ylpeys johtaa "himoon", koska ylpeä kuvittelee ansaitsevansa "himoamansa" kohteen. (Sananl. 21:10) Kristinuskon sisällä ei olla kuitenkaan yhtä mieltä siitä, mitä perisynti on, mikäli sellainen on, niin on se ymmärtäminen. Ymmärtäminen johtaa ylpeyteen ja ylpeys nöyryyden ja kunnioituksen puutteeseen, kun ihminen kuvittelee olevansa viisaampi kuin muut, jopa Jumalaa viisaampi. Vain ymmärtämättömyys yhdistää ihmisiä ja ymmärtäminen puolestaan erottaa.
Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus. (Sananl. 11:2)
"Armo" on aina ansaitsematonta. Armo = Karisma = Kunnioitus
Jumalan armo = Rakkauden kunnioittamista.
Ihminen joka sanoo ymmärtävänsä eli tietävänsä valehtelee aina ja valehtelijaa ei kukaan kunnioita. Viisaus (ymmärtäminen) on siten "hyvän- ja pahantiedon puu".
Kunnioituksen puute luo kuolemaa ja Jumalan (elämän) kunnioitus pitää elämää yllä iankaikkisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas. Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa"; ja vielä: "Herra tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne turhiksi". (1. Kor. 3:18,20)
Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi" (1. Kor. 1:19)
Viisautta on vain viisauden etsiminen, hölmöyden merkki on, jos ihminen luulee jo viisauden saavuttaneensa. (Salomo Ibn Gabirol)
Näin ollen Raamatun mukaan olisi synti väittää ymmärtävänsä Raamattua, koska sehän on Jumalan Sanaa, eikä kukaan voi ymmärtää Jumalaa.
Koska ihminen ei voi ymmärtää Jumalaa, siksi Jumala puhuu ihmisille vain vertauksin. Vertausten tarkoitus ei ole, että Ihminen suoraan oppisi ymmärtämään Jumalaa vaan se, että jokainen ihminen oppisi ensin tuntemaan itseään. Kun ihminen oppii tuntemaan itseään, oppii ihminen tuntemaan myös Jumalaa, koska Jumala asuu jokaisessa ihmisessä.
Iankaikkinen elämähän on Jumalan tuntemista (ymmärtämistä) (Joh. 17:3)
Ymmärtäminen (viisaus) on kuitenkin taivaallista. Ymmärrys tulee Jumalalta. Ihminen ei itsessään ilman Jumalaa voi ymmärtää mitään vaan kaikki ymmärrys tulee aina Jumalalta. Uudesti syntyminen "ylhäältä" antaa ihmiselle ymmärryksen ja se on lahja Jumalalta. (Joh. 3:10, Joh. 3:31, Joh. 13:20 ja Joh. 16:7)
Jeesus siis poisti ymmärtämisen synnin mailmasta, eli teki ymmärtämättömistä ymmärtäviä ja ymmärtävistä ymmärtämättömiä. Vain yksin Jumala tietää, kuka on ymmärtäväinen ja kuka ymmärtämätön. Kunnioita siis kaikkia ihmisiä, älä vain niitä, jotka kuvittelevat ymmärtävänsä. (Joh. 18:38, Ilm. 19:20, Ilm. 20:15)
Vierailija kirjoitti:
Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas. Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa"; ja vielä: "Herra tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne turhiksi". (1. Kor. 3:18,20)
Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi" (1. Kor. 1:19)
Viisautta on vain viisauden etsiminen, hölmöyden merkki on, jos ihminen luulee jo viisauden saavuttaneensa. (Salomo Ibn Gabirol)
Näin ollen Raamatun mukaan olisi synti väittää ymmärtävänsä Raamattua, koska sehän on Jumalan Sanaa, eikä kukaan voi ymmärtää Jumalaa.
Koska ihminen ei voi ymmärtää Jumalaa, siksi Jumala puhuu ihmisille vain vertauksin. Vertausten tarkoitus ei ole, että Ihminen suoraan oppisi ymmärtämään Jumalaa vaan se, että jokainen ihminen oppisi ensin tuntemaan itseään. Kun ihminen oppii tuntemaan itseään, oppii ihminen tuntemaan myös Jumalaa, koska Jumala asuu jokaisessa ihmisessä.
Iankaikkinen elämähän on Jumalan tuntemista (ymmärtämistä) (Joh. 17:3)
Ymmärtäminen (viisaus) on kuitenkin taivaallista. Ymmärrys tulee Jumalalta. Ihminen ei itsessään ilman Jumalaa voi ymmärtää mitään vaan kaikki ymmärrys tulee aina Jumalalta. Uudesti syntyminen "ylhäältä" antaa ihmiselle ymmärryksen ja se on lahja Jumalalta. (Joh. 3:10, Joh. 3:31, Joh. 13:20 ja Joh. 16:7)
Jeesus siis poisti ymmärtämisen synnin mailmasta, eli teki ymmärtämättömistä ymmärtäviä ja ymmärtävistä ymmärtämättömiä. Vain yksin Jumala tietää, kuka on ymmärtäväinen ja kuka ymmärtämätön. Kunnioita siis kaikkia ihmisiä, älä vain niitä, jotka kuvittelevat ymmärtävänsä. (Joh. 18:38, Ilm. 19:20, Ilm. 20:15)
Ymmärtäminen on ns. "perisynti", joka johtaa kaikkiin muihin synteihin. Vain ymmärtämätön on synnitön eli vastuusta vapaa. Ymmärtäminen on ylpeyttä ja ylpeys johtaa "himoon", koska ylpeä kuvittelee ansaitsevansa "himoamansa" kohteen. (Sananl. 21:10) Kristinuskon sisällä ei olla kuitenkaan yhtä mieltä siitä, mitä perisynti on, mikäli sellainen on, niin on se ymmärtäminen. Ymmärtäminen johtaa ylpeyteen ja ylpeys nöyryyden ja kunnioituksen puutteeseen, kun ihminen kuvittelee olevansa viisaampi kuin muut, jopa Jumalaa viisaampi. Vain ymmärtämättömyys yhdistää ihmisiä ja ymmärtäminen puolestaan erottaa.
Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus. (Sananl. 11:2)
"Armo" on aina ansaitsematonta. Armo = Karisma = Kunnioitus
Jumalan armo = Rakkauden kunnioittamista.
Ihminen joka sanoo ymmärtävänsä eli tietävänsä valehtelee aina ja valehtelijaa ei kukaan kunnioita. Viisaus (ymmärtäminen) on siten "hyvän- ja pahantiedon puu".
Kunnioituksen puute luo kuolemaa ja Jumalan (elämän) kunnioitus pitää elämää yllä iankaikkisesti.