Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka kävitte koulua ennen peruskoulun tuloa: millä perustein teitte valinnan keski- ja kansalaiskoulun välillä?
06.01.2025 |
Vaikuttiko päätökseenne perheen taloudellinen tilanne? Oliko ratkaisu mielestänne jälkeenpäin ajatellen oikea?
Kommentit (211)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi maisterin tutkinnot suorittanut sekoilla sanojen oppikoulu ja keskikoulu välillä. Olin lukevinan jonkun käyneen oppikoulua, jotkut vaan keskikoulua. Tosin siitä on jo 50 vuotta kun peruskoylu tuli.
Miten sinä jaksat jankata samaa asiaa sivutolkulla käsittämättä, että täällä kirjoittaa sen ikäisiä ihmisiä, jotka tasan tarkkaan tietävät, mitä olivat keski- ja oppikoulu? Katsos kun mene eläkeikää lähestyvät maisterit kävimme niitä paljon ennen kuin sinä synnyit.
Niin, miksi sitten korostatte, minä menin oppikouluun , kaverit meni keskikouluun.
Minun jörkeeni tuo ei mahu, selitäpä nyt oppineena mistä moinen ylpeily?.
Olet tosi vanha, minä olen syntynyt 1946.&n
Olen minä keskikoulun käynyt työn ohessa iltakouluna 60-luvulla. Varmaan oikein oppikoulun käynyt ei moisia tutkintoja arvosta jos ei arvosta kunnallista oppikoulua käynyttä ikätoveriaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi maisterin tutkinnot suorittanut sekoilla sanojen oppikoulu ja keskikoulu välillä. Olin lukevinan jonkun käyneen oppikoulua, jotkut vaan keskikoulua. Tosin siitä on jo 50 vuotta kun peruskoylu tuli.
Miten sinä jaksat jankata samaa asiaa sivutolkulla käsittämättä, että täällä kirjoittaa sen ikäisiä ihmisiä, jotka tasan tarkkaan tietävät, mitä olivat keski- ja oppikoulu? Katsos kun mene eläkeikää lähestyvät maisterit kävimme niitä paljon ennen kuin sinä synnyit.
Niin, miksi sitten korostatte, minä menin oppikouluun , kaverit meni keskikouluun.
Minun jörkeeni tuo ei mahu, selitäpä nyt oppineena mistä moinen ylpeily?.
Olet tosi vanha, minä olen syntynyt 1946.&n
Aika harva käsittääkseni meni keskikoulusta ammattikouluun. Sähkärit, putkarit, automekaanikot jne. eivät tarvinneet keskikoulua, vaan heille riitti kansa- ja kansalaiskoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi maisterin tutkinnot suorittanut sekoilla sanojen oppikoulu ja keskikoulu välillä. Olin lukevinan jonkun käyneen oppikoulua, jotkut vaan keskikoulua. Tosin siitä on jo 50 vuotta kun peruskoylu tuli.
Miten sinä jaksat jankata samaa asiaa sivutolkulla käsittämättä, että täällä kirjoittaa sen ikäisiä ihmisiä, jotka tasan tarkkaan tietävät, mitä olivat keski- ja oppikoulu? Katsos kun mene eläkeikää lähestyvät maisterit kävimme niitä paljon ennen kuin sinä synnyit.
Niin, miksi sitten korostatte, minä menin oppikouluun , kaverit meni keskikouluun.
Minun jörkeeni tuo ei mahu,
Siis hyvänen aika, sinä suoritit keskikoulun oppikoulu-nimisessä laitoksessa ja pidät itseäsi enemmän keskikoulun käyneenä kuin toisen nimisessä oppilaitoksessa saman keskikoulun oppimäärän suorittaneita.
Tarkkaan vielä 50 vuoden päästä jokaisen sijoittumisenkin muistat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi maisterin tutkinnot suorittanut sekoilla sanojen oppikoulu ja keskikoulu välillä. Olin lukevinan jonkun käyneen oppikoulua, jotkut vaan keskikoulua. Tosin siitä on jo 50 vuotta kun peruskoylu tuli.
Miten sinä jaksat jankata samaa asiaa sivutolkulla käsittämättä, että täällä kirjoittaa sen ikäisiä ihmisiä, jotka tasan tarkkaan tietävät, mitä olivat keski- ja oppikoulu? Katsos kun mene eläkeikää lähestyvät maisterit kävimme niitä paljon ennen kuin sinä synnyit.
Niin, miksi sitten korostatte, minä menin oppikouluun , kaverit meni keskikouluun.
Minun jörkeeni tuo ei mahu, selitäpä nyt oppineena mistä moinen ylpeily?.
Ethän sinäkään arvosta ihmistä joka jo kymmenvuotiaana po nisteli koulunkäyntinsä eteen ja menestyi opinnoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi maisterin tutkinnot suorittanut sekoilla sanojen oppikoulu ja keskikoulu välillä. Olin lukevinan jonkun käyneen oppikoulua, jotkut vaan keskikoulua. Tosin siitä on jo 50 vuotta kun peruskoylu tuli.
Miten sinä jaksat jankata samaa asiaa sivutolkulla käsittämättä, että täällä kirjoittaa sen ikäisiä ihmisiä, jotka tasan tarkkaan tietävät, mitä olivat keski- ja oppikoulu? Katsos kun mene eläkeikää lähestyvät maisterit kävimme niitä paljon ennen kuin sinä synnyit.
Niin, miksi sitten korostatte, minä menin oppikouluun , kaverit meni
Meidän luokkamme tapaa säännöllisesti. Alumneja kun olemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No et kovin välkky ole jos pidät keskikoulua ja oppikoulua eri koulutuksina. Kansalaiskoulut eivät olleet mitään " lisäluokkia" vaan pakollista kahdeksan luokan oppivelvollisuutta.
No noin ne opinnot oli meidän kunnassamme järjestetty.
Pieni kunta joka oli sopinut yhteisen keskikoulun naapurissa olevan toisen pienen koulun kanssa. Tämä keskikoulu oli ilmainen, sinne kuljettiin koulubussilla meidän kunnasta, eikä sinne ollut pääsykoetta.
Kansalaiskoulu oli järjestetty siellä oman kunnan kansakoululla käytäväksi.
Oppikoulu oli sitten naapurikaupungissa ja siellä piti maksaa matkat, kirjat ja ruoka, kun tuli ko kaupungin ulkopuolelta. Ja sinne oli pääsykoe. Siellä oli myös lähin lukio tuon oppikoulun jatkona.
Olet syntynyt varmaan -61 tai myöhemmin. Silloin on haettu vain kansiksen todistuksella. -60 syntyneillä oli vielä kaksipäiväinen pyrkimistilaisuus.
En minä 11-vuotiaan mitään saanut päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsykokeesta en muista enää mitään yksityiskohtia mutta tulokset piti käydä katsomassa koulun pääovesta.
Ne oli paremmuusjörjestyksessä ja olin kolmanneksi paras.
Vierailija kirjoitti:
Tässä tulee rautalankamalli:
Kansakoulu = 6 luokkaa kansakoulussa + 2-3 luokkaa kansalaiskoulussa.
Oppikoulu = 5 luokkaa keskikoulussa + 3 luokkaa lukiossa.
Selvennys:
Oli olemassa erikseen kansalaiskoulu samaan tapaan kuin vielä nykyäänkin voi olla peruskoulussa ala- ja yläkoulu erikseen.
Oli olemassa oppikoulussa erikseen keskikoululuokat, joilta sai päästötodistuksen erikseen.
Meille kansakoulua käyneille tämä on täysin selvää kuten sekin, että eri kunnissa saattoi olla erilaisia käytäntöjä, vaikka opetussuunnitelmat ja laki oli sama.
Jokohan trolli on nyt ruokittu kylläiseksi.
Ai ai tässä pieni täsmennys -61 syntyneeltä. Kansakoulua kävin neljä vuotta ja kesällä oli kaksipäiväiset pääsykokeet Tyttölyseoon, johon pääsin helposti.
Peruskoulu meidän kaupungissa alkoi keskikoulun viimeisellä luokalla eli viidennestä luokasta tuli yhdeksäs sekasikiöluokka. Päästötodistus oli kuitenkin keskikoulusta, koska sitä oli ehditty ennen uudistusta käydä neljä vuotta ja meitä vuoden aiemmin oppikoulun aloittaneet viisi vuotta.
Ei ollut mitenkään helppoa olla Tyttölyskassa pienen kiusan kohteena, koska meitä vanhemmat tytöt kävivät keskikoulua kuusi vuotta ja me viisi. Meitä oli kuitenkin paljon eli neljä rinnakkaisluokkaa, joten kiusaaminen oli vain sanallista uhkailua.
Historiallisesti Tyttö- ja Poikalyseot yhdistettiin Yhteislyseoiksi. Poikalyseoon oli kuitenkin helpompi päästä kuin Tyttölyseoon. Siispä luokallani oli ekat Yhteislyseon aloittaneet pojat. Ai että ne oli kivoja ja kilttejä poikia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No et kovin välkky ole jos pidät keskikoulua ja oppikoulua eri koulutuksina. Kansalaiskoulut eivät olleet mitään " lisäluokkia" vaan pakollista kahdeksan luokan oppivelvollisuutta.
No noin ne opinnot oli meidän kunnassamme järjestetty.
Pieni kunta joka oli sopinut yhteisen keskikoulun naapurissa olevan toisen pienen koulun kanssa. Tämä keskikoulu oli ilmainen, sinne kuljettiin koulubussilla meidän kunnasta, eikä sinne ollut pääsykoetta.
Kansalaiskoulu oli järjestetty siellä oman kunnan kansakoululla käytäväksi.
Oppikoulu oli sitten naapurikaupungissa ja siellä piti maksaa matkat, kirjat ja ruoka, kun tuli ko kaupungin ulkopuolelta. Ja sinne oli pääsykoe. Siellä oli myös lähin lukio tuon oppikoulun jatkona.
Olet syntynyt varmaan -61 tai myöhemmin. Silloin on haettu vain kansiksen todistuksella. -60 syntyneillä oli vielä kaksipäiväine
Eri. Olen syntynyt -61 ja jouduin käymään Tyttölyseoon pääsemiseksi kaksipäiväisen kokeen. Hyväksytty tuli.
Vierailija kirjoitti:
Mun suvussa kyllä raha ratkaisi ja varmaan monella muullakin
Tuskinpa sinne oppikouluun enää 60-70-luvun taitteen Suomessa pelkällä rahalla pääsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neljäsluokkalaisena ei paljon itse ollut tietoisena valitsemassa. Kaikki vaan menivät luokalta keskikouluun, miksi en minäkin.
Meillä opettaja kailotti kovalla äänellä ketkä köyhien perheiden lapset eivät hänen mielestään olleet tarpeeksi lahjakkaita oppikouluun. He joutuvat sitten kansalaiskouluun.
Oppikouluunhan oli pääsykoe.
Siihen aikaan oli vielä erikseen poika- ja tyttölyseo, ja minä olin ensimmäistä vuosiluokkaa jonka tytöt saivat pyrkiä poikalyseoon. Meillä oli oppikoulun ensimmäisellä luokalla 40 lasta ja niistä tyttöjä ehkä kuusi tai seitsemän.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulussakin oli alkuaikoina yläasteen puolella kolme erilaajuista oppimäärää kielissä ja matematiikassa. Laajin oppimäärä vastasi vanhoja keskikouluopintoja.
Meillä oli ruotsissa kaksi tasokurssia ja englannissa ja matematiikassa kolme. Ruotsin pitkä ja englannin ja matikan keskitason ja laajat kurssit vastasivat vanhoja keskikouluopintoja. Ruotsin lyhyt tai englannin tai matikan suppeat kurssit eivät antaneet mahdollisuutta jatkaa lukioon. Ammattikouluun niillä pystyi jatkamaan, mutta se oli silloin 2-vuotinen eikä siitä voinut jatkaa eteenpäin.
Valinnat tehtiin 6. luokalla. Koululta tuli ehdotus ja vanhemmat teki päätöksen. Koulun puolesta ehdotukset meni jotensakin niin, että keskitason tai hyville oppilaille ehdotettiin ruotsista pitkää ja matikasta ja englannista keskitasoa tai laajaa. heikommin menestyneille ehdotettiin lyhyttä ruotsia ja suppeaa matikkaa ja englantia.
Minulle oli ehdotettu ruotsista ja matematiikasta laajoja kursseja ja englannista keskitason kurssia (en siinä ollut niin hyvä, jotain 7-8), mutta vanhemmat sanoi, että ota vain laaja, koska siinä oppii enemmän, ja lukiossa lähdette kuitenkin samalta viivalta eteenpäin, koska ei lukiossa ole tasokursseja. Olen ollut tyytyväinen valintaan, vaikka en ollut kielissä mitenkään hyvä, mutta ehkä juuri siksi pärjäsin lukiossa kielissä edes jotenkin, että olin ne laajat lukenut pohjaksi. Nykyään työkieli on englanti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun suvussa kyllä raha ratkaisi ja varmaan monella muullakin
Tuskinpa sinne oppikouluun enää 60-70-luvun taitteen Suomessa pelkällä rahalla pääsi
Enää? Tuossa vaiheessahan alkoi peruskoulu-uudistus tehdä jo viimeinkin tuloaan, ja oppikoulupaikkojen määrä kasvoi ja varmasti hintakin aleni.
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun pyrittiin ja vain välkyimmät pääsivät opiskeleman. Lukioon vaadittiin keskikoulun suorittaminen ja tämä oli ainoa tie yliopistoon.
Ei oppi/keskikouluun ollut vaikea päästä. Lähes kaikki pyrkijät pääsivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun pyrittiin ja vain välkyimmät pääsivät opiskeleman. Lukioon vaadittiin keskikoulun suorittaminen ja tämä oli ainoa tie yliopistoon.
Ei oppi/keskikouluun ollut vaikea päästä. Lähes kaikki pyrkijät pääsivät.
Paikkakunta- ja koulukohtaista täysin.
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluun haettiin 4. luokan todistuksella. Mentiin jos hyväksyttiin.
Todistuksella haettiin vain oppikoulun pääsykokeisiin. Vasta riittävän hyvin pääsykokeissa menestyneet pääsivät oppikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi maisterin tutkinnot suorittanut sekoilla sanojen oppikoulu ja keskikoulu välillä. Olin lukevinan jonkun käyneen oppikoulua, jotkut vaan keskikoulua. Tosin siitä on jo 50 vuotta kun peruskoylu tuli.
Miten sinä jaksat jankata samaa asiaa sivutolkulla käsittämättä, että täällä kirjoittaa sen ikäisiä ihmisiä, jotka tasan tarkkaan tietävät, mitä olivat keski- ja oppikoulu? Katsos kun mene eläkeikää lähestyvät maisterit kävimme niitä paljon ennen kuin sinä synnyit.
Niin, miksi sitten korostatte, minä menin oppikouluun , kaverit meni keskikouluun.
Minun jörkeeni tuo ei mahu,
Mitähän tuollakin tarkoitit? Ponnistelit 10-vuotiaana päästäksesi oppikouluun? Mun ei olisi tarvinnut edes ponnistella jos olisin saanut hakea. Minulla oli parempi todistus neljännellä kuin niillä muutamalla oppikouluun lähteneellä. Pojasta tuli DI, tyttö lopetti keskikouluun ja oli pienen putkiliikkeen konttorissa työikänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulussakin oli alkuaikoina yläasteen puolella kolme erilaajuista oppimäärää kielissä ja matematiikassa. Laajin oppimäärä vastasi vanhoja keskikouluopintoja.
Meillä oli ruotsissa kaksi tasokurssia ja englannissa ja matematiikassa kolme. Ruotsin pitkä ja englannin ja matikan keskitason ja laajat kurssit vastasivat vanhoja keskikouluopintoja. Ruotsin lyhyt tai englannin tai matikan suppeat kurssit eivät antaneet mahdollisuutta jatkaa lukioon. Ammattikouluun niillä pystyi jatkamaan, mutta se oli silloin 2-vuotinen eikä siitä voinut jatkaa eteenpäin.
Eli käytännössä tuo peruskoulun tasokurssivalinta oli ihan sama asia kuin jos olisi pitänyt valita kansakoulu tai oppikoulu. Tulevaisuus päätettiin 11-12-vuotiaana.
Nyt minä ymmärrän! Sinä olet sitä ikäluokkaa, jolle on niin keskikoulu, oppikoulu kuin peruskoulukin jääneet vieraiksi. Ehkä 1940-luvulla syntyneille oli vielä jotain merkitystä nimenomaan lukioon johtavalla oppikoululla. Sen verran vanha olen , että ole tavannut koko kesän ylioppilaslakki päässä kulkeneen. Hän kävi oppikoulun loppuun, keskikoulun käynyt pyydettiin töihin pankkiin ja sillä tiellä hän jäi.