Nykykulttuuri: Ihmisten hylkääminen, jos he "vievät energiaa"
Minua häiritsee nykykulttuuri, jossa toisia ihmisiä syytetään "energian viemisestä" ja hylätään hänet, jos toisella ihmisellä on vaikka raskasta elämässään. En tarkoita, että kukaan saisi käyttäytyä raskaan elämäntilanteen takia ikävästi toisia kohtaan, mutta on moukkamaista hylätä vaikka sairastunut/eronnut/ison vastoinkäymisen kohdannut siksi, että hän ei satu sillä hetkellä olemaan "hyvää" seuraa. Tähän ajattelumalliin törmää nykyisin todella usein, viimeksi eilen radiojuontaja kommentoi, miten hänestä on täysin ok heivata energiasyöpöt elämästä.
Todellisuudessa jokaisella on elämässään joskus huonoja aikoja ja silloin kaipaisi toisilta tukea, eikä valitusta siitä, että oletpa raskas ihminen niin ulkoistan sinut elämästäni.
Kommentit (368)
Vierailija kirjoitti:
Se syy miks täällä menee muka sekaisin tää termin merkitys on koska kaikki energia vampyyrit ovat täällä kirjainmellisesti syyllistämässä. Kaverit hylkää hetikun menee hetken huonommin, mutta se ei ole hetki vaan kokoajan ja huonommin on sitä samaa draamaa ja valitusta vuodesta toiseen. Kukaan täällä ei ole hylkäämässä kaveria hetkellisen tragedian vuoksi, mutta tää keskustelu koitetaan nyt kääntää toisinpäin tarkoituksella
No siis tämä! Jos jollakin on huono hetki elämässä, niin kyllä sitä jaksaa kuunnella. Mutta nämä, joilla on ikuisesti "huono säkä", aina just hänen kohdallaan on pisin jono kaupassa ja tyhmin kassahenkilö jne. Ikinä, koskaan, milloinkaan ei ole mikään hyvin. Kaikesta löytyy jotain ikävää kommenttia. Jos kerrot kaatuneesi ja murtaneesi kätesi, niin eihän se mitään siihen verrattuna, kun hänellä oli ripsi silmässä aamulla.
Mä olen kenkäissyt pari tuollaista nuttu aina nurin -tyyppiä elämästäni. En ole katunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat todella itsekkäitä. Annan itsestäni paljon ja koen toisinaan uupumusta, mutta pitää vetää rajoja ja sitten levätä, mutta en katkaise välejä sen takia, että "joku veisi energiaa". Olenhan itsekin ollut maassa ja minua on kuunneltu. Kyllä tämä on vastavuoroista.
Mutta ne nk energiasyöpöt eivät olekaan vastavuoroisia. He vain ottavat, mutta eivät koskaan anna mitään. Normaaliin ystävyyssuhteeseen kuuluu vastavuoroisuus. Energiasyöpoöt eivät kykene vastavuoroisuuteen. Siksi heihin katkaistaan välit.
Minun kommenttejani on alapeukutettu ketjun alusta asti, vaikka kanssani on monikin samaa mieltä. Kerroin jopa esimerkin elävästä elämästä,millä tavalla nämä "yyhyy,tuo on energiasyöppö,yhyy minua uhria"-ihmis
"Hei, olet oikeasti hieman sekaisin. Ammattiauttaja, siis esimerkiksi psykiatri tai Valviran hyväksymä psykoterapeutti, voi auttaa - ei seurakunnan työntekijä tai sinun kaappaamasi sivullinen tuttava, vaikka kuinka julistaisit itsesi satunnaiseksi hädässä olijaksi.
Ja ei, ei ole oikein käyttäytyä huonosti toista kohtaan, vaikka seurassasi olo olisikin vapaaehtoista. Sinulla on tässä kohti vakava ajatusvirhe. "Kylläpä sitten osasitkin olla törkeä,tuliko hyvä mieli? Minun päällleni kävi fyysisesti ilman mitään näkyvää syytä, useiden ihmisten ollessa paikalla,hlö,joka itse vuosien ajan ties mistä hlökohtaisista hyötynäkökulmistaan ja syistään halusi pitää minuun yhteyttä,vaikka tiesi tasan tarkkaan,että minulla on elämässäni hyvin raskaita kokemuksia taustalla ja selkeästi useaan otteeseen sanoin,että jos et jaksa pitää yhteyttä,se ei minua haittaa,mutta hän siis ITSE halusi soittaa,viestitellä,pyytää kylään jne. ja aivan ilman syytä(minulle ei sellaista kerrottu,vaikka yritin kysyä)hän kävi fyysisesti minun kimpuuni,20 vuoden tuttavuuden jälkeen. Tietäen lähes kaikki vaikeat kokemukseni ja tilanteeni, koko juttu on aivan käsittämätön.
Tässä ihmissuhteessa ei ollut kyse mistään yksipuolisesta energianimemisestä,vaan jostain aivan muusta. Todennäköisesti tuo hlö on narsisti,vähintään erittäin luonnehäiriöinenja minä en ole omien elämänkokemusteni vuoksi vain osannut tätä ajoissa tunnistaa. Mitä ammattiauttajiin tulee,älä vaivaudu neuvomaan tuntemattomia. Olen käynyt läpi erittäin intensiivisen 3vuoden traumaterapian,mutta jatkoa ei tipu, vaikka se on ylilääkäreiden,terapeuttien,juristien ja muiden ammattilaisten taholta todettu minulle olevan erittäin tarpeen. Syy? Kela joutuisi myöntämään,että nimenomaan eri viranomaiset lukuisilla laittomilla toimillaan ovat aikaansaaneet pysyvän traumatisoitumiseni ja työkyvyttömyyteni. Mutta tällä asiallahan ei ole oikeasti mitään tekemistä ketjun aiheen kanssa, joten miksi se sinua kiinnostaa? Minä en ole julistanut mitään,vain kertonut, mitä minulle on tapahtunut suhteessa tähän "energianimijät" ilmiöön,joten mikä sinun todellinen ongelmasi minun suhteeni asiassa on? Ajatusvirhe löytyy vain sinun suunnaltasi ja pahin niistä on se, että luulet palstan kommenttien perusteella tietäväsi tänne kirjoittavista ihmisistä jotain,mikä on melko heikko esitys, mutta kukin tyylillään.
Minun kommenttejani on alapeukutettu ketjun alusta asti, vaikka kanssani on monikin samaa mieltä. Kerroin jopa esimerkin elävästä elämästä,millä tavalla nämä "yyhyy,tuo on energiasyöppö,yhyy minua uhria"-ihmiset toimivat, jos heidän kasvojensa eteen laitetaan totuus heidän omasta käytöksestään sitä ihmistä kohtaan,jota he haukkuvat "raskaaksi" vaikka mitään pakkoa yhteydenpitoon ei tuo toinen ole asettanut.
Sinun logiikallasi tuo äskeinen olohuone-esimerkki menisi näin:
Ystäväsi kakkaa olohuoneesi lattialle. Jos olet tästä hämmästynyt tai valitat kenellekään, olet rajaton uhriutuja, koska lattialle paskojan seurassa oleminen oli sinulle aivan vapaaehtoista.
Ymmärrätkö lainkaan, mikä ajatusmallissasi on pielessä? Ja onko ihme, ettei kovin moni jatka tuttavuutta lattiakakkaajan kanssa?
Itse käsitän energiasyöpöiksi ihmiset, jotka arvostelee ja vähättelee sun elämänvalintoja, arvoja tai mitä vaan sulle tärkeää, tai joista kuuluu vain silloin kun ne ite tarttee jotain, eivätkä itse ole koskaan tueksi muille. Se, että elämässä kaikilla on välillä murhetta, on eri juttu kuin energiasyöppöys
Ihmettelen sitä mentaliteettia, millä moni elää. On puoliso jonka kanssa ollaan koko ajan ja muut ihmiset ovat joitakin esineitä, jota voi käyttää omien fiilisten mukaan ja sitten heittää hetkessä johonkin roskakoriin, jos joutuu vähänkin vaivaa näkemään toisen eteen. Ihan hiton ahdistavaa.
263: Joku energiasyöppö siis kävi kimppuusi, vaikka olit kertonut, että sua ei haittaa, vaikka ei oltaiskaan tekemisissä? Ihan tyypillistä energiasyöpön käytöstä. Eivät usko, vaikka sanoo asiasta ääneen.
Vierailija kirjoitti:
263: Joku energiasyöppö siis kävi kimppuusi, vaikka olit kertonut, että sua ei haittaa, vaikka ei oltaiskaan tekemisissä? Ihan tyypillistä energiasyöpön käytöstä. Eivät usko, vaikka sanoo asiasta ääneen.
Ja siitä kertominen on tuon kirjoittajan omasta mielestä uhriutumista 💡
Minä ehdotan Sinulle nyt, että soitat esimerkiksi auttavaan puhelimeen:
Valtakunnallinen kriisipuhelin (MIELI Suomen Mielenterveys ry) Kriisipuhelin päivystää suomen kielellä 24/7 numerossa 09 2525 0111. Puhelimeen vastaavat kriisityöntekijät sekä koulutetut vapaaehtoiset. Soittaa voi nimettömänä.
Jos tämä ei riitä, ota yhteys paikkakuntasi päivystykseen. Ajattelen, että tarvitset psyykellesi tukea, ja sanon sen nyt suoraan.
Kylläpä tällä palstalla riittää tiivistynyttä tyhmyyttä paria kommentoijaa lukuunottamatta. Et tiedä taustoistani tai tilanteestani mitään ja silti laitat tällaisia "neuvoja"? Keskittykääs nyt vain ketjun aloitukseen ja jättäkää sivulliset rauhaan. Se on kuule sellainen juttu, että sinua taatusti korkeammin koulutetu henkilöt, hvyin monet sellaiset, ovat viisaasti tarinani kuultuaan sanoneet,että pysy mahdollisimman kaukana kaikesta,mikä liittyy psykiatriaan ja viranomaisiin. Sen parempaa neuvoa ei voi elämänkokemuksellani varustetulle antaakaan, mutta sitähän et sinä lapsi ymmärrä. Käy kouluja, koe elämää kuplasi ulkopuolella-tule sitten kertomaan,mitä sinulle tuntemattomien ihmisten tulisi tehdä elämällään. Minun ja läheisteni elämäni tuhoutui kuunneltuamme sinunkaltaistesi "hyvää tarkoittavia" neuvoja. Ei enää kiitos, vähän on vielä aikaa jäljellä tehdä mitä todella haluan, mutta kuten sanottu,ei liity aloitukseen mitenkään.
Yhden pitkäpuheisen sain aina lopettamaan, kun aloin kertoa omia kuulumisiani. Siis neutraaleja tai hyviä. Hän rakasti ongelmien vatvomista, joten jaksoi kuunnella juttujani max 2 minuuttia.
Fyysistä väkivaltaa käyttävistä ihmisistä kannattaa hankkiutua eroon vieläkin nopeammin kuin henkistä väkivaltaa käyttävistä energiasyöpöistä. Energiasyöppö kun on nimenomaan henkistä väkivaltaa käyttävä. Ei kunnioita toisen yksityisyyttä, toisen rajoja eikä muutakaan vaan kuvittelee aina olevansa se, jolla on oikeus tiristää toisesta viimeisetkin mehut. Ja loukkaantuu, jos toinen ei enää jaksa olla hyväksikäytettävänä.
Vierailija kirjoitti:
Minun kommenttejani on alapeukutettu ketjun alusta asti, vaikka kanssani on monikin samaa mieltä. Kerroin jopa esimerkin elävästä elämästä,millä tavalla nämä "yyhyy,tuo on energiasyöppö,yhyy minua uhria"-ihmiset toimivat, jos heidän kasvojensa eteen laitetaan totuus heidän omasta käytöksestään sitä ihmistä kohtaan,jota he haukkuvat "raskaaksi" vaikka mitään pakkoa yhteydenpitoon ei tuo toinen ole asettanut.
Sinun logiikallasi tuo äskeinen olohuone-esimerkki menisi näin:
Ystäväsi kakkaa olohuoneesi lattialle. Jos olet tästä hämmästynyt tai valitat kenellekään, olet rajaton uhriutuja, koska lattialle paskojan seurassa oleminen oli sinulle aivan vapaaehtoista.
Ymmärrätkö lainkaan, mikä ajatusmallissasi on pielessä? Ja onko ihme, ettei kovin moni jatka tuttavuutta lattiakakkaajan kanssa?
Kiva yritys,mutta yhtä asiaa et huomannut; minä en tunkenut itseäni kenenkään seuraan,minut pyydettiin sinne täysin tietoisina siitä, kuka olen. Miten rumaa voikaan olla ihmisten toiminta,kun ainoa tarkoitus on saada painettua toista alas pelkässä satuttamistarkoituksessa. Ymmärrätkö,mikä ajatusmallissasi on pielessä? Ainiin ja unohtui mainita tämä hlö,joka päälleni kävi,on seurannut psykiatrisen pakkohoidon ja siviiliin väliä vuosikaudet pillerihumalassaan. Itse en käytä edes Buranaa enkä harrasta pseudotieteitä muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse käsitän energiasyöpöiksi ihmiset, jotka arvostelee ja vähättelee sun elämänvalintoja, arvoja tai mitä vaan sulle tärkeää, tai joista kuuluu vain silloin kun ne ite tarttee jotain, eivätkä itse ole koskaan tueksi muille. Se, että elämässä kaikilla on välillä murhetta, on eri juttu kuin energiasyöppöys
Juuri näin,mutta sitä ei täällä haluta syystä jos toisesta myöntää lainkaan. Uhriutuminen on niin kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemus ja sivusta seurattua:
Nämä elämästään "energiasyöpöt" ulkoistavat ihmiset eivät sano suoraan toiselle, mikä harmittaa. Sen sijaan vaan yhtäkkiä todetaan, että en halua enää viettää aikaa kanssasi. Ei sanota sille toiselle, että "Minua kuormittaa, kun usein puhut asiasta x. Voisimmeko keskustella enemmän muista aiheista?". Toinen ei saa edes mahdollisuutta käytöksensä muuttamiseen. Eikä ihminen välttämättä itse tajua, että toista saattaa kuormittaa hänen tapansa puhua asiasta x.
Oma kokemus myös: ei edes sanota, että jokin nyppii, vaan kylmästi lopetetaan yhteydenpito jopa kymmenien vuosien "ystävyyden" jälkeen. Todella ikävää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat todella itsekkäitä. Annan itsestäni paljon ja koen toisinaan uupumusta, mutta pitää vetää rajoja ja sitten levätä, mutta en katkaise välejä sen takia, että "joku veisi energiaa". Olenhan itsekin ollut maassa ja minua on kuunneltu. Kyllä tämä on vastavuoroista.
Mutta ne nk energiasyöpöt eivät olekaan vastavuoroisia. He vain ottavat, mutta eivät koskaan anna mitään. Normaaliin ystävyyssuhteeseen kuuluu vastavuoroisuus. Energiasyöpoöt eivät kykene vastavuoroisuuteen. Siksi heihin katkaistaan välit.
Minun kommenttejani on alapeukutettu ketjun alusta asti, vaikka kanssani on monikin samaa mieltä. Kerroin jopa esimerkin elävästä elämästä,millä tavalla nämä "
Olen käynyt läpi erittäin intensiivisen 3vuoden traumaterapian,mutta jatkoa ei tipu, vaikka se on ylilääkäreiden,terapeuttien,juristien ja muiden ammattilaisten taholta todettu minulle olevan erittäin tarpeen
Siis on todettu, että psykoterapia olisi sinulle erittäin tarpeellista, joten suutut, kun palstalla ehdotetaan sinulle psykoterapiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse käsitän energiasyöpöiksi ihmiset, jotka arvostelee ja vähättelee sun elämänvalintoja, arvoja tai mitä vaan sulle tärkeää, tai joista kuuluu vain silloin kun ne ite tarttee jotain, eivätkä itse ole koskaan tueksi muille. Se, että elämässä kaikilla on välillä murhetta, on eri juttu kuin energiasyöppöys
Juuri näin,mutta sitä ei täällä haluta syystä jos toisesta myöntää lainkaan. Uhriutuminen on niin kivaa.
Kyllä tässä ketjussa on useampikin todennut, että energiasyöppö on just sellainen, joka on koko ajan vain ottamassa itselleen, mutta ei ole koskaan valmis antamaan mitään toiselle. Mä itse näen tuon aiemman kirjoittajan kommentista kohdan "arvostelee ja vähättelee sun elämänvalintoja, arvoja tai mitä vaan sulle tärkeää" siten, että kyseessä on yksinkertaisesti vain kusipää, mutta sitten tämä "joista kuuluu vain silloin kun ne ite tarttee jotain, eivätkä itse ole koskaan tueksi muille" on nimenomaan energiasyöppöyttä. Ja vielä niin, että niitä yhteydenottoja tapahtuu useamminkin kuin muutaman kerran vuodessa. Mä itse koen energiasyöpöksi ihmisen, joka lähes viikottain ottaa yhteyttä tarvitessaan multa jotain, mutta ei ole koskaan kiiinnostunut edes tietämään, mitä mä mahdollisesti tarvitsisin. Puhumattakaan siitä, että hänellä olisi aikomustakaan antaa mulle yhtään mitään sellaista, mitä taas hän olettaa aina saavansa multa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun kommenttejani on alapeukutettu ketjun alusta asti, vaikka kanssani on monikin samaa mieltä. Kerroin jopa esimerkin elävästä elämästä,millä tavalla nämä "yyhyy,tuo on energiasyöppö,yhyy minua uhria"-ihmiset toimivat, jos heidän kasvojensa eteen laitetaan totuus heidän omasta käytöksestään sitä ihmistä kohtaan,jota he haukkuvat "raskaaksi" vaikka mitään pakkoa yhteydenpitoon ei tuo toinen ole asettanut.
Sinun logiikallasi tuo äskeinen olohuone-esimerkki menisi näin:
Ystäväsi kakkaa olohuoneesi lattialle. Jos olet tästä hämmästynyt tai valitat kenellekään, olet rajaton uhriutuja, koska lattialle paskojan seurassa oleminen oli sinulle aivan vapaaehtoista.
Ymmärrätkö lainkaan, mikä ajatusmallissasi on pielessä? Ja onko ihme, ettei kovin moni jatka tuttavuutta lattiakakkaajan kanssa?
Kiva yritys,mutta yhtä asiaa et huomannut; minä en tunkenut itseäni kenenkään seuraan,minut pyydettiin sinne täysin tietoisina siitä, kuka olen. Miten rumaa voikaan olla ihmisten toiminta,kun ainoa tarkoitus on saada painettua toista alas pelkässä satuttamistarkoituksessa. Ymmärrätkö,mikä ajatusmallissasi on pielessä? Ainiin ja unohtui mainita tämä hlö,joka päälleni kävi,on seurannut psykiatrisen pakkohoidon ja siviiliin väliä vuosikaudet pillerihumalassaan. Itse en käytä edes Buranaa enkä harrasta pseudotieteitä muutenkaan.
Ymmärrätkö sinä, että tämä kokemasi välikohtaus ei ole ketjun aihe, tai ei olisi, ellet itse tuputtaisi sitä kuin kakkaa vieraalle lattialle?
Vierailija kirjoitti:
En muista törmänneeni tähän ilmiöön ennen, mutta on yleistynyt hurjasti nyt 2020-luvulla ikäisteni kolmekymppisten naisten keskuudessa. Näitä naisia yhdistää se, että ovat omassa elämässään ahdistuneita ja kuormittuneita, lisäksi vaativat toisilta paljon. Aivan kuin toisten pitäisi suorittaa asiat heidän mukaansa, jotta ahdistus säilyisi jotenkin aisoissa.
Eikä ainoastaan kolmikymppisten keskuudessa, vaan myös eläkeikäisten. Jos monikymmenvuotisesta ystävästä ei enää ole mitään hyötyä (taloudellista tms.), niin hänet heivataan kylmästi mitään syytä ilmoittamatta. Siinä sitten toinen ihmettelee, että mitä tapahtui, eikä ymmärrä!
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Nro 247: Ymmärrän hyvin, mitä tarkoitat. Mä en ole mainitsemasi uhriutuva energiansyöppöhokija. Olen vaan yhden kerran (yli 20 vuotta sitten) erehtynyt ystävystymään energiasyöpön kanssa ja syytän siitä virhearviostani vain itseäni. Otin kerrasta opikseni enkä toista kertaa sellaisen ihmisen kanssa ystävysty. Kuten jossain aiemmin jo kirjoitinkin, mulla menee alun tutustumisesta vähintään yksi vuosi ennenkuin voin puhua edes kaveruudesta. Kaveruudesta ystävyyteen menee sitten ainakin 2 vuotta eikä läheskään kaikista kaveruuksista koskaan synny ystävyyttä. Ihan just siksi, että en halua tehdä samaa virhettä toista kertaa. Vain yhden kerran olen ystävystynyt lyhyessä ajassa.
Mä olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen ihminen tietgää itse parhaiten omat voimavaransa ja energiansa. Ja juuri sen vuoksi jokainen voi määrittää energiasyöppöyden haluamallaan tavalla. Joku ihminen ei veisi sinulta yhtään energiaa ( = ei
Uskovaisiin en ota kantaa, koska en ole itse uskovainen enkä tunne heidän toimintatapojaan. Mutta tuli sun kirjoituksesta mieleen, että oletko ihan varma, että tuo kyseinen henkilö (tai kyseiset henkilöt) pitivät sinua ystävinään? Onhan olemassa aika paljonkin ihmisiä, jotka vain keräävät ympärilleen mahdollisimman paljon ihmisiä. Pitävät eräänlaista "haaremia" tai miksi sitä nyt kutsuisi, kun kyse ei ole kuitenkaan mistään seksuaalisesta. Mitä suurempi "haaremi", sitä suositumpia he ovat tietyissä piireissä. Varsinkin omissaan. Eikä tarvitse olla kyse ihan tuostakaan vaan myös ihan tavallisissakin ihmissuhteissa toinen voi kuvitella merkitsevänsä toiselle enemmän kuin mitä oikeasti merkitsee. Tämäkin on yksi syy, miksi haluan tutustua hitaasti. Vain mun ystävilläni on mun puhelinnumeroni. Kaverit ja tuttavat pystyvät pitämään muhun yhteyttä edelleen vain Messengerin kautta. En halua antaa toiselle ihmiselle väärää käsitystä suhteemme laadusta.
No tämäpä kuvasikin täydellisesti sen,millainen ihminen tuo päälleni käynyt, omista valinnoistaan ja toimistaan uhriutunut "ystäväni" oli.Todella,todella hyvin kuvattu ja itse olen täysin päinvastainen ihminen kuin nämä "haaremin" pitäjät. Olen ollut sinisilmäinen uskonnollisista syistä ja luottanut ihmisiin ymmärtämättä,mitkä heidän todelliset taustamotiivinsa ovat olleet. En vain ole halunnut uskoa kenestäkään mitään pahaa,siis uskovaisista-ennemminkin olen syyllistänyt itseäni ja aivan liikaa jälkikäteen katsottuna. Maailmankatsomukseeni ei vain mahtunut se mahdollisuus, että mitä leveämmin ihminen hymyilee, sitä valheellisempi hän on. Elämä opettaa.
Jostain syystä ketjun alusta lähtien minut on haluttu syyllistää myös siitä, että olen kokemusteni kouluttamana ymmärtänyt jokaisella olevan henkilökohtainen velvollisuus rajoistaan huolehtimiseen. Sitä vain ihmettelen, mitä nämä alapeukuttelijat oikein sitten esittävät vaihtoehdoksi,jos heidän elämissään kuitenkin on niin kovin raskaita ihmissuhteita? Ei saa sanoa selkeästi ja jämäkästi"minua ei kiinnosta"? Ei saa soittaa häiriköistä poliisille tai tehdä rikosilmoitusta? Ei saa olla tekemisissä ihmisen kanssa,joka sanoo olevansa ystäväsi ja haluavansa sinun kanssasi pitää yhteyttä, vaikka se ei ole totta ja päädyt siksi pahoinpitelyn uhriksi tämän hlön taholta? Siis mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä, jos sinulle ei edes kerrota, mitä teit väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muista törmänneeni tähän ilmiöön ennen, mutta on yleistynyt hurjasti nyt 2020-luvulla ikäisteni kolmekymppisten naisten keskuudessa. Näitä naisia yhdistää se, että ovat omassa elämässään ahdistuneita ja kuormittuneita, lisäksi vaativat toisilta paljon. Aivan kuin toisten pitäisi suorittaa asiat heidän mukaansa, jotta ahdistus säilyisi jotenkin aisoissa.
Eikä ainoastaan kolmikymppisten keskuudessa, vaan myös eläkeikäisten. Jos monikymmenvuotisesta ystävästä ei enää ole mitään hyötyä (taloudellista tms.), niin hänet heivataan kylmästi mitään syytä ilmoittamatta. Siinä sitten toinen ihmettelee, että mitä tapahtui, eikä ymmärrä!
Niin...pitäisi oikeasti aina ymmärtää, miksi joku ihminen haluaa olla kanssasi tekemisissä. Joku tosiaan haluaa olla vain siksi, että saavat sinusta taloudellista hyötyä. Joku toinen taas jonkun muun hyödyn takia. Nämä ihmiset, jotka haluavat hyötyä sinusta tavalla tai toisella, ovatkin eräänlaisia energiasyöppöjä. Eivät ehkä sun energiasi suhteen, mutta vaikka rahojesi tai jonkun muun suhteen. Syöppöjä joka tapauksessa. Näissä tilanteissa se heivattu ei ole energiasyöppö vaan se heivaaja. Moni ihminen tässäkin ketjussa kuitenkin on tunnistanut elämässään näitä energiasyöppöjä ja ovat heivanneet heidät elämäsdtään ennenkuin syöppö heivaa heidät itser, koska eivät enää saakaan haluamaansa hyötyä. Tyhjiin imetty ystävä on energiasyöpölle tarpeeton ihminen.
Ihminen hylkää muut ihmiset, koska hänellä on raskasta elämässään. Hänen energiansa ei riitä jokaiselle.