Mitä ajattelet ensimmäiseksi, jos kuulet ihmisen jättäneen yliopiston kesken?
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos keskeyttäjä on opiskellut humanistiseksi käsienheiluttajaksi, onnittelen häntä
Niinku aineopettajaksi tai puheterapeutiksi tms.
Jos on kirjallisuutta opiskellut, niin voi ryhtyä kirjailijaksi, jolloin vuodessa keskimäärin tienaa 1700 euroa.
En mitään. Monella jää kun työelämä vie mukanaan ja osa vaihtaa eri alalle. Nykyään on helppo opiskella vähän alasta riippuen koko päivätyön ohella. Jos ei ole paljon läsnäoloa ja pakollista työharjoittelua, voi opiskella missä iässä vaan aika paljon.
On vaihtanut alaa. Itse tajusin ettei ole minun ala laisinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tilastollisesti mt-ongelmat ovat yksi perussyy, miksi opinnot yliopistolla jäävät kesken.
No en kyllä ihmettele, sellaisia tapauksia se yliopsto vetää puoleensa kyllä.
Molemmat isovanhempani lopettivat. Isoisältä loppui rahat ja hån tyytyi völitutkintoon. Menivät naimisiin, isoäitikin sitten lopetti ja rupesivat tekemään lapsia.
Molemmat ovat ihan kelpo syitä. Minulta loppui myös into kandin jälkeen kun tuli perhe.
Ajattelen kenties että ehkä on kuin minä. Päätyi yliopistoon kun ei vielä tuntenut itseään ja vaihtoi kiinnostavampaan alaan kun lamppu syttyi sen suhteen, mikä haluaa olla isona
On niin yleistä etten toisaalta välttämättä ajattele edes tuon vertaa koko asiaa
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on sääli. Moni yrittää monta kertaa päästä yliopistoon ja sitten sellainen, joka on päässyt, jättää sen kesken.
Tietysti emässä tulee monia sellaisia tilanteita, joissa ei voi jatkaa elämää entiseen tapaan, joten sikäli ymmärrän. Eikä yliopistotutkinto sinänsä tuo mitään onnea, jos ei itse arvosta sitä. Mutta silti, ensimmäinen ajatukseni on, että kuulostaapa ikävältä.
Ei se tutkinto ole itseisarvo tai tee kenestäkään parempaa työntekijää, vaan ne taidot, jota opiskellessa saa. Jos vähäisemmällä lukemisella pääsee kunnon töihin niin sehän on vain hyvä - ihminen alkaa palveluiden saamisen sijaan tuottaa hyötyä yhteisölleen.
Valtion politiikka, joka rajoittaa opintoaikoja, on kummallinen juuri näissä tapauksissa. Moni voisi mennä vakitöihin jo opintojen aikana, mutta byrokraatti yrittää estää tätä, vaikka saisi verotuloja. Kannattaisi pitää ovi kuitenkin auki, jos työelämästä löytyykin tarvetta lisäopinnoille. Kyllä tukien rajaus riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eväät eivät riittäneet. Älystä ei jää kiinni, koska opiskelupaikan saaminen jo osoittaa, että sitä on riittävästi. Sisu on useimmiten se, jota ei ole tarpeeksi.
Ihan opiskelun alkuvaiheissa lopettaneesta voi vielä uskoa selityksiä siitä, että ei ollut oma ala, mutta "gradua vailla maisteri" tarkoittaa aina opiskelijaa, joka vain ei ollut tarpeeksi hyvä selvitäkseen isoimmasta tehtävästä.
Taloudelliset seikat eivät tule mieleen ensimmäisenä, jos ollenkaan.
Isäni oli gradua vaille maisteri ja se jäi hänellä kesken kun sai esikoisensa ja piti tehdä töitä täysipäiväisesti jne.
En oikein ymmärrä näitä tilanteita totta puhuen. Etenkin jos kurssit on jo hoidettu niin miksei vain pikkuhiljaa muiden hommien ohella tee sitä gradua? Ei se niin iso projekti kuitenkaan ole. Ei kai vaan kiinnostanut enää tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilastollisesti mt-ongelmat ovat yksi perussyy, miksi opinnot yliopistolla jäävät kesken.
No en kyllä ihmettele, sellaisia tapauksia se yliopsto vetää puoleensa kyllä.
Mt-ongelmat ja muut päänsisäiset ongelmat (nepsy jne) ovat vielä suurempi syy sille, miksei ihminen ylipäätään hakeudu yliopistoon tai edes lukioon.
Riikka Purra tulee kyllä mieleen.CV taitaa olla edelleen hukkateillä....
Jätin gradun tekemättä, muun tein, sain oman alani vakkarityön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eväät eivät riittäneet. Älystä ei jää kiinni, koska opiskelupaikan saaminen jo osoittaa, että sitä on riittävästi. Sisu on useimmiten se, jota ei ole tarpeeksi.
Ihan opiskelun alkuvaiheissa lopettaneesta voi vielä uskoa selityksiä siitä, että ei ollut oma ala, mutta "gradua vailla maisteri" tarkoittaa aina opiskelijaa, joka vain ei ollut tarpeeksi hyvä selvitäkseen isoimmasta tehtävästä.
Taloudelliset seikat eivät tule mieleen ensimmäisenä, jos ollenkaan.
Isäni oli gradua vaille maisteri ja se jäi hänellä kesken kun sai esikoisensa ja piti tehdä töitä täysipäiväisesti jne.
En oikein ymmärrä näitä tilanteita totta puhuen. Etenkin jos kurssit on jo hoidettu niin miksei vain pikkuhiljaa muiden hommien ohella tee sitä gradua? Ei se niin iso projekti kuitenkaan ole. Ei kai
Tosiasiassa gradu on osoittautunut ylitsepääsemättömäksi ja perheenlisäys on ollut hyvä tekosyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eväät eivät riittäneet. Älystä ei jää kiinni, koska opiskelupaikan saaminen jo osoittaa, että sitä on riittävästi. Sisu on useimmiten se, jota ei ole tarpeeksi.
Ihan opiskelun alkuvaiheissa lopettaneesta voi vielä uskoa selityksiä siitä, että ei ollut oma ala, mutta "gradua vailla maisteri" tarkoittaa aina opiskelijaa, joka vain ei ollut tarpeeksi hyvä selvitäkseen isoimmasta tehtävästä.
Taloudelliset seikat eivät tule mieleen ensimmäisenä, jos ollenkaan.
Isäni oli gradua vaille maisteri ja se jäi hänellä kesken kun sai esikoisensa ja piti tehdä töitä täysipäiväisesti jne.
En oikein ymmärrä näitä tilanteita totta puhuen. Etenkin jos kurssit on jo hoidettu niin miksei vain pikkuhiljaa muiden hommien ohella tee sitä gradua? Ei se niin iso projekti kuitenkaan ole. Ei kai
Itse asiassa gradutyö on osalle opiskelijoista kognitiivisesti liian haastava asia. Siksi se jää osalta tekemättä. Kyvyt eivät siis riitä. Ihan sama juttu on lukiossa, jossa on lyhyt matikka niitä varten, joille pitkä matematiikka tuottaisi liikaa oppimisongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eväät eivät riittäneet. Älystä ei jää kiinni, koska opiskelupaikan saaminen jo osoittaa, että sitä on riittävästi. Sisu on useimmiten se, jota ei ole tarpeeksi.
Ihan opiskelun alkuvaiheissa lopettaneesta voi vielä uskoa selityksiä siitä, että ei ollut oma ala, mutta "gradua vailla maisteri" tarkoittaa aina opiskelijaa, joka vain ei ollut tarpeeksi hyvä selvitäkseen isoimmasta tehtävästä.
Taloudelliset seikat eivät tule mieleen ensimmäisenä, jos ollenkaan.
Isäni oli gradua vaille maisteri ja se jäi hänellä kesken kun sai esikoisensa ja piti tehdä töitä täysipäiväisesti jne.
En oikein ymmärrä näitä tilanteita totta puhuen. Etenkin jos kurssit on jo hoidettu niin miksei vain pikkuhiljaa muiden hommien ohella tee sitä gr
"Itse asiassa gradutyö on osalle opiskelijoista kognitiivisesti liian haastava asia. Siksi se jää osalta tekemättä. Kyvyt eivät siis riitä. Ihan sama juttu on lukiossa, jossa on lyhyt matikka niitä varten, joille pitkä matematiikka tuottaisi liikaa oppimisongelmia."
Juuri näin. Etenkin nuo kaksi viimeistä kohtaa ovat vaikeita ja joillekin liian vaikeita.
"Pro gradu -tutkielma on olennainen osa maisterin tutkintoa. Se on yhtäältä opinnäyte ja oppimisen väline, toisaalta rajattuun aiheeseen kohdistuva tutkimus.
Miksi gradu tehdään?
Opinnäyte on nimensä mukaisesti näyte siitä, että opiskelija pystyy suoriutumaan laajahkosta tutkimusprosessista itsenäisesti. Graduprosessi itsessään taas on oppimisen väline, jonka avulla opetellaan mm.
tietolähteiden löytämistä ja kriittistä hyödyntämistä
omien näkemysten ja lähteistä saadun tiedon yhdistämistä
erilaisten tutkimusmetodien käyttöä
käsitteiden määrittelyä ja luokittelujen tekemistä
selkeän, ymmärrettävän asiatyylin käyttöä
johtopäätösten tekemistä ja johdonmukaista asioiden käsittelyä
asioiden esittämistä helposti omaksuttavassa muodossa
kokonaisuuksien hallintaa
taitoa ja sitkeyttä selviytyä laajasta yhtäjaksoisesta tehtävästä
ajankäytön hallintaa ja itsekuria."
Joku elämäntilanteeseen liittyvä seikka. Sairastuminen (fyysinen tai psyykkinen), lapsen saanti kesken opintojen, loistava työtarjous unelmaduunista, muutto ulkomaille....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eväät eivät riittäneet. Älystä ei jää kiinni, koska opiskelupaikan saaminen jo osoittaa, että sitä on riittävästi. Sisu on useimmiten se, jota ei ole tarpeeksi.
Ihan opiskelun alkuvaiheissa lopettaneesta voi vielä uskoa selityksiä siitä, että ei ollut oma ala, mutta "gradua vailla maisteri" tarkoittaa aina opiskelijaa, joka vain ei ollut tarpeeksi hyvä selvitäkseen isoimmasta tehtävästä.
Taloudelliset seikat eivät tule mieleen ensimmäisenä, jos ollenkaan.
Isäni oli gradua vaille maisteri ja se jäi hänellä kesken kun sai esikoisensa ja piti tehdä töitä täysipäiväisesti jne.
En oikein ymmärrä näitä tilanteita totta puhuen. Etenkin jos kurssit on jo hoidettu niin miksei vain pikkuhiljaa muiden hommien ohella tee sitä gradua? Ei se niin iso projekti kuitenkaan ole. Ei kai
Ei varmaan kiinnostanutkaan, kun pääsi tekemään oman alan töitä ja niissä erittäin merkittäviä projekteja. Kun kävin läpi kuolinpesää, huomasin, että varmaan olisi kuukaudessa tehty loppuun se työ, tutkimus kun oli jo paketissa ja moni muu osio.
Toisaalta, mitäpä merkitystä sillä sinänsä jos se ei olisi muuttanut mitään elämässä?
Että suuria ongelmia taloudellisesti tai että mielenterveys on huonoissa kantimissa, masentunut.
Opiskelu tukea ei pitäisi maksaa kuin ensimmäiseen tutkintoon, nyt moni opiskelija kikkailee tukien kanssa vaihtamalla opiskelua tutkinnosta toiseen, eli ei valmistu loppujen lopuksi mihinkään "ammattiin"
Keskeytti lääkärin opinnot koska koki sisäisen valon lähteä vapaaottelemaan modernille gladiaattorikentille.
Erittäin älykäs mies oli hän.