Moni nainen torjuu hyvän miehen, koska "se jokin puuttui"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kai yleensä on kyse siitä, että ei kolahda kunnolla, eli kemiat ei kohtaa oikealla tavalla. Tunteethan ei tule väkisin, eikä suhteesta tule pysyvää, tai ainakaan onnellista, jos se todellinen tunne puuttuu.

Mietin vaan, että mitä käy siinä kohtaa, kun tunteet laimenee? Päättyykö suhde vaan sitten? En ole ainakaan kuullut, että kenellekään olisi 50 vuotta putkeen ollut perhosia vatsan pohjassa jonkun toisen takia. Itsellä myös vaihtelee tunteet melko paljon jopa viikon aikana, joten aika vaikea olisi saada mitään suhdetta kestäväksi jos perustaisin sen vain tunteisiini.

Ei se mene noin. Jos juttu oikeasti toimii, se menee niin, että ensin on perhosia vatsassa ja kipinöi. Kemian kohtaaminen tarkoittaa seksuaalista vetovoimaa SEKÄ sitä, että toinen tuntuu henkisesti oikeanlaiselta - kommunikointi to

Tunteet vaihtelee kaikilla ihmisillä. En ole itse kohdannut sellaista, joka olisi joka päivä jatkuvasti iloinen. Täällä keskusteluissa myös monesti sekoitetaan rakkaus tunteisiin. Rakkaus ei ole tunne, vaan päätös. Alttarillakin kysytään tahdotko rakastaa eikä tunnetko. Ihastuminen taas on tunne, joka monesti esiintyy parisuhteen alussa. Se tosin yleensä laimenee tai katoaa viimeistään parin vuoden kuluttua, mutta sen voi toki saada takaisin tekemällä työtä suhteen eteen. Vaikeimmat hetkeet suhteessa ovatkin juuri niitä, kun tunteita ei enää ole ja samaan aikaan tulee vaikka muuta haasteita, kuten työpaikan menetys. Silloin pitää vain päättää, pitääkö alttarilla antamastaan lupauksesta kiinni vai lopettaako.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Se jokin" on mikä puuttuu on seksuaalinen vetovoima, jota ei voi huijata tai pakottaa vaikka olisi kyseessä kuinka hyvä ja kunnon mies.

Harmillisen usein tätä seksuaalista vetovoimaa koetaan sellaisia ihmisiä kohtaan, joista ei kuitenkaan ole pysyvään parisuhteeseen. Miehillä tämä näkyy niin, että se kaikista kaunein ja rintavin nainen herättää suurimman kiinnostuksen. Naisilla taas niin, että se aggressiivinen jännämies saa aikaan perhosia vatsan pohjassa.

Ei kai naiset mistään aggreista pidä. En ole huomannut. 

Itse tiedän vaikka kuinka monta. Meidän suvustakin näitä löytyy. Ovat saaneet monta lasta yhdessä, mutta väkivaltaa on silti saattanut olla päivittäin miehen toimesta. Tiedän, koska näiden perheiden lapset ovat kertoneet näistä asioista aikuistuttuaan ja sitten kun omat vanhemmat ovat jo kuolleet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko hyvällä miehellä naista kunnioittavaa aviomiestä, joka huolehtii naisesta ja lapsista? En usko, että kovinkaan moni nainen oikeasti torjuisi tällaista hyvää miestä jonkun kipinän perässä

Ainoat miehet, jotka ovat osoittaneet minulle tämän kaltaista "hyvyyttä" ovat olleet luonteeltaan väkivaltaisia ja alistavia. Heillä on ollut paljon naisia ja he ovat käyttäytyneet huonosti. Eli he eivät ole olleet "hyviä" luonteeltaan, vaikka olisivat hoitanet aviomiehen velvollisuuksia

Sitten on vino pino miehiä, jotka ovat luonteeltaan keskinkertaisia, mutta vaativat naiselta mm. seksiorjuutta ja omistajuutta naisen tuottamista lapsista, vaikka ei omista edes naista. Se on riistoa ja hyväskikäyttöä. Ystävällinen riistäjä ja hyväksikäyttäjä ei ole "hyvä"

Ja sitten vielä isompi pino täyttä paskaa. 

Kyllä itse tiedän tällaisia miehiä, j

Ehkä nämä tietämäsi miehet käyvät treffeillä jännänaisten kanssa?

Kaikki tutut naiset ovat kunnon miesten kanssa naimisissa. Tietämäni alkkismuehet ovat viimeistään kierrärettyinä muiden alkkisten kanssa. 

"Tunteet vaihtelee kaikilla ihmisillä. En ole itse kohdannut sellaista, joka olisi joka päivä jatkuvasti iloinen. Täällä keskusteluissa myös monesti sekoitetaan rakkaus tunteisiin. Rakkaus ei ole tunne, vaan päätös. Alttarillakin kysytään tahdotko rakastaa eikä tunnetko. Ihastuminen taas on tunne, joka monesti esiintyy parisuhteen alussa. Se tosin yleensä laimenee tai katoaa viimeistään parin vuoden kuluttua, mutta sen voi toki saada takaisin tekemällä työtä suhteen eteen. Vaikeimmat hetkeet suhteessa ovatkin juuri niitä, kun tunteita ei enää ole ja samaan aikaan tulee vaikka muuta haasteita, kuten työpaikan menetys. Silloin pitää vain päättää, pitääkö alttarilla antamastaan lupauksesta kiinni vai "

Varmaan pitkä suhde vaatii päätöksen olla siinä. 

Ihastuminen ja rakastuminen ovat kyllä eri asioita. Ja rakastaminen taas eri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko hyvällä miehellä naista kunnioittavaa aviomiestä, joka huolehtii naisesta ja lapsista? En usko, että kovinkaan moni nainen oikeasti torjuisi tällaista hyvää miestä jonkun kipinän perässä

Ainoat miehet, jotka ovat osoittaneet minulle tämän kaltaista "hyvyyttä" ovat olleet luonteeltaan väkivaltaisia ja alistavia. Heillä on ollut paljon naisia ja he ovat käyttäytyneet huonosti. Eli he eivät ole olleet "hyviä" luonteeltaan, vaikka olisivat hoitanet aviomiehen velvollisuuksia

Sitten on vino pino miehiä, jotka ovat luonteeltaan keskinkertaisia, mutta vaativat naiselta mm. seksiorjuutta ja omistajuutta naisen tuottamista lapsista, vaikka ei omista edes naista. Se on riistoa ja hyväskikäyttöä. Ystävällinen riistäjä ja hyväksikäyttäjä ei ole "hyvä"

Ja sitten vielä isompi pino täyttä paskaa. 

Kyllä itse tiedän tällaisia miehiä, j

Nämä tietämäsi miehet siis stalkkaavat deittikumppanejaan? Miksi sinun on suolletava valheita internetiin? Etkö voisi vaikka mennä töihin?

Koko aloituksen kysymys on outo. Mikäli ei tule tunnetta, että haluaa olla kyseisen miehen kanssa parisuhteessa, niin silloin ei parisuhdetta aloiteta. Ei parisuhde ole mikään elämänehto, voi ihan hyvin olla itsekseenkin.

  Tavis ei säväytä!                                                                                                                                                          0o

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei jaksa kiinnostua, jos mies on liian ennakoitava. Jännämies kiinnostaa, koska koskaan ei voi olla varma mitä tänään tapahtuu.

Omilla vanhemmilla kävi niin, että äitini rakastui jännämieheen, joka on isäni. Hän on hyvin ailahteleva käytökseltään ja kiihtyy nollasta sataan hetkessä. Ulkonäöllisesti ollut ihan komea varsinkin nuorempana. Suhde kuitenkin päättyi aika karusti, kun isäni aloitti salasuhteen toisen naisen kanssa. Tästä on jo yli kymmenen vuotta, mutta tuntuu, että äiti ei ole vieläkään toipunut siitä. Välillä kannattaa miettiä, että onko se jännittävä ihminen sittenkään kaikista paras.

Tuo on tyhmä yleistys, että naiset hakisivat miehiä, jotka ovat jollakin tavalla jännittäviä. Muistan kuinka kohtasin oman puolisoni. Hänellä oli maailman kilteimmät ruskeat silmät ja hymy, johon ei voinut olla vastaamatta. Ihastuin kertavilkaisulla..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melkein aina kun joku sanoo että "se jokin" puuttui, hän todellisuudessa tarkoittaa sitä että vastapuoli ei ollut riittävän hyvännäköinen. 

Mutta koska me ihmiset emme halua vaikuttaa pinnallisilta, emme halua sanoa että vika oli ulkonäössä, joten pitää keksiä tuollainen epämääräinen kiertoilmaus.

Nämä ovat lasten/nuorten aikuisten juttuja. Näin viisikymppisenä kaikki näyttävät tavalla tai toisella elähtäneiltä, ja normaali keski-ikäinen ei priorisoi ulkonäköä ellei siinä sitten ole mittavaa poikkeamaa.

Puhu vaan omasta puolestasi. Mä olen 48v, ja kyllä se kumppanin ulkonäkö on mulle ihan yhtä tärkeä asia nyt, kuin mitä se oli 20 vuotta sitten. 

Varmaan sitten aikanaan kun kiinnostukseni seksiä kohtaan lopahtaa, ei kumppanin ulkonäkökään ole enää tärke

Kertoo aika paljon 48 vuotiaasta, kun rientää ylpeänä rinta rottingilla kertomaan, kuinka on henkisesti jämähtänyt 20 vuotiaan tasolle.

Moni nainen vaistoaa jo heti kättelyssä naisvihan.

Miesten mielestä hyvä mies on kiltti mies, jolla on hyvä työpaikka.

Sitten kuitenkin valittavat täällä, kun tällaista miestä ei huolita.

Samaan aikaan valittavat, kun naiset huolivat vain hyvätuloisen miehen.

Miten selitätte tämän?

Miehestä puuttuu se kuuluisa pilke silmäkulmasta eli vähän irstasta sikaa pitäisi olla myös muttei liikaa.

Ärsyttää nämä aloitukset. Itse en ainakaan ole torjunut ketään ja harva mua on edes yrittänyt. Mitä te miehet yritätte samoja naisia kokoajan? Eikö me tavikset kelvata?

Pankkitilin ja sijoitussalkun saldo ei ehkä riittävä?

Hyvä mies ei vaan tarkoita lopulta yhtään mitään. Silloin, kun jokin puuttuu, et yleensä kiinnosta seksuaalisesti. Voitte myös olla täysin eri aaltopituudella tai omata täysin erilaiset arvot, mielenkiinnon kohteet ja elämäntyylin, jolloin et ole myöskään parisuhdemateriaalia. Ja osa käyttää termejä kovin epätäsmällisesti, joten välttämättä et tule hullua hurskaammaksi.

Naiset rakastuvat miehiin jotka voivat liikuttaa  naisen koko tunneskaalaa.

Naiset rakastuvat myös renttuihin.

Voi olla jokin peenis.

Minuun on koko aikauisikäni ihastuneet naiset joiden kanssa minulla ei ole mitään yhteistä. Naiset joiden kanssa ei todellakaan olla samalla taajuudella ja naiset joista en ollut vähääkään kiinnostunut. Sitten jos itsellä on olo, että minulla ja kyseisellä naisella osuu huumorintaju yhteen, ymmärrämme toisiamme ja kaikki sujuu, niin naisen mielestä kipinä puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kai yleensä on kyse siitä, että ei kolahda kunnolla, eli kemiat ei kohtaa oikealla tavalla. Tunteethan ei tule väkisin, eikä suhteesta tule pysyvää, tai ainakaan onnellista, jos se todellinen tunne puuttuu.

Mietin vaan, että mitä käy siinä kohtaa, kun tunteet laimenee? Päättyykö suhde vaan sitten? En ole ainakaan kuullut, että kenellekään olisi 50 vuotta putkeen ollut perhosia vatsan pohjassa jonkun toisen takia. Itsellä myös vaihtelee tunteet melko paljon jopa viikon aikana, joten aika vaikea olisi saada mitään suhdetta kestäväksi jos perustaisin sen vain tunteisiini.

Tunteet vaihtelee kaikilla ihmisillä. En ole itse kohdannut sellaista, joka olisi joka päivä jatkuvasti iloinen. Täällä keskusteluissa myös monesti sekoitetaan rakkaus tunteisiin. Rakkaus ei ole tunne, vaan päätös. Alttarillakin kysytään tahdotko rakastaa eikä tunnetko. Ihastuminen taas on tunne, joka monesti esiintyy parisuhteen alussa. Se tosin yleensä laimenee tai katoaa viimeistään parin vuoden kuluttua, mutta sen voi toki saada takaisin tekemällä työtä suhteen eteen. Vaikeimmat hetkeet suhteessa ovatkin juuri niitä, kun tunteita ei enää ole ja samaan aikaan tulee vaikka muuta haasteita, kuten työpaikan menetys. Silloin pitää vain päättää, pitääkö alttarilla antamastaan lupauksesta kiinni vai lopettaako.

Olen eri, mutta minä ajattelin joskus noin. Ja sitten tunteet loppui, enkä ollutkaan valmis seisomaan tyhjässä tunteessa vain siksi että tämä nyt tuli valittua. Ja muiden parien kanssa keskustellessa olen todennut, että se ei ole niin mustavalkoista, että joko laukataan ikuisesti uuden alkuhuuman perässä tai sitten vaan tahdotaan hampaat irvessä kylmässä suhteessa. Oikeasti tunteet muuttaa muotoaan ja ajoittain hiipuu haaleammiksi, mutta se että tunne pitkäkestoisesti katoaa täysin tai muuttuu nettonegatiivisiksi EI ole mikään väistämättömyys jonka kanssa on pakko elää tai on lapsellinen haihattelija joka ei kestä arkea. Rakkaus ei ole pelkkää tunnetta, vaan se on myös valinta, mutta se tarvitsee tuekseen myös tunnetta.

Se, että päättää pysyä yhdessä vaikka kaikki tunteet on kuolleet ei vastaa enää nykyisin omaa käsitystäni rakkaudesta, vaan kuvaavampi termi on minusta järkiliitto tai kulissi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kai yleensä on kyse siitä, että ei kolahda kunnolla, eli kemiat ei kohtaa oikealla tavalla. Tunteethan ei tule väkisin, eikä suhteesta tule pysyvää, tai ainakaan onnellista, jos se todellinen tunne puuttuu.

Mietin vaan, että mitä käy siinä kohtaa, kun tunteet laimenee? Päättyykö suhde vaan sitten? En ole ainakaan kuullut, että kenellekään olisi 50 vuotta putkeen ollut perhosia vatsan pohjassa jonkun toisen takia. Itsellä myös vaihtelee tunteet melko paljon jopa viikon aikana, joten aika vaikea olisi saada mitään suhdetta kestäväksi jos perustaisin sen vain tunteisiini.

Tunteet vaihtelee kaikilla ihmisillä. En ole itse kohdannut sellaista, joka olisi joka päivä jatkuvasti iloinen. Täällä keskus

Minun tunteeni eivät vaihtele sen suhteen, että mielestäni puolisoni on maailman valloittavin ja mielenkiintoisin persoona. Kauan tuota helmeä sai etsiäkin. Aiempia suhteita piti yrittää pitää tahdolla ja plussa-miinus saldon avulla kasassa.