Moni nainen torjuu hyvän miehen, koska "se jokin puuttui"

Tarkoitatko hyvällä miehellä naista kunnioittavaa aviomiestä, joka huolehtii naisesta ja lapsista? En usko, että kovinkaan moni nainen oikeasti torjuisi tällaista hyvää miestä jonkun kipinän perässä

Ainoat miehet, jotka ovat osoittaneet minulle tämän kaltaista "hyvyyttä" ovat olleet luonteeltaan väkivaltaisia ja alistavia. Heillä on ollut paljon naisia ja he ovat käyttäytyneet huonosti. Eli he eivät ole olleet "hyviä" luonteeltaan, vaikka olisivat hoitanet aviomiehen velvollisuuksia

Sitten on vino pino miehiä, jotka ovat luonteeltaan keskinkertaisia, mutta vaativat naiselta mm. seksiorjuutta ja omistajuutta naisen tuottamista lapsista, vaikka ei omista edes naista. Se on riistoa ja hyväskikäyttöä. Ystävällinen riistäjä ja hyväksikäyttäjä ei ole "hyvä"

Ja sitten vielä isompi pino täyttä paskaa. 

Vierailija kirjoitti:

Silloin kai yleensä on kyse siitä, että ei kolahda kunnolla, eli kemiat ei kohtaa oikealla tavalla. Tunteethan ei tule väkisin, eikä suhteesta tule pysyvää, tai ainakaan onnellista, jos se todellinen tunne puuttuu.

Mietin vaan, että mitä käy siinä kohtaa, kun tunteet laimenee? Päättyykö suhde vaan sitten? En ole ainakaan kuullut, että kenellekään olisi 50 vuotta putkeen ollut perhosia vatsan pohjassa jonkun toisen takia. Itsellä myös vaihtelee tunteet melko paljon jopa viikon aikana, joten aika vaikea olisi saada mitään suhdetta kestäväksi jos perustaisin sen vain tunteisiini.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko hyvällä miehellä naista kunnioittavaa aviomiestä, joka huolehtii naisesta ja lapsista? En usko, että kovinkaan moni nainen oikeasti torjuisi tällaista hyvää miestä jonkun kipinän perässä

Ainoat miehet, jotka ovat osoittaneet minulle tämän kaltaista "hyvyyttä" ovat olleet luonteeltaan väkivaltaisia ja alistavia. Heillä on ollut paljon naisia ja he ovat käyttäytyneet huonosti. Eli he eivät ole olleet "hyviä" luonteeltaan, vaikka olisivat hoitanet aviomiehen velvollisuuksia

Sitten on vino pino miehiä, jotka ovat luonteeltaan keskinkertaisia, mutta vaativat naiselta mm. seksiorjuutta ja omistajuutta naisen tuottamista lapsista, vaikka ei omista edes naista. Se on riistoa ja hyväskikäyttöä. Ystävällinen riistäjä ja hyväksikäyttäjä ei ole "hyvä"

Ja sitten vielä isompi pino täyttä paskaa. 

Kyllä itse tiedän tällaisia miehiä, jotka hoitavat kaikki asiansa kunnolla. Käyvät töissä ja kohtelevat läheisiään hyvin. Sitten kun menevät treffeille, niin naiset yleensä ilmoittaa jossain kohtaa, että kipinä puuttuu. Kuitenkin nämä samat naiset sitten päätyvät jonkun väkivaltaisen ja työttömän miehen kanssa suhteeseen. Sen jälkeen valitetaan, miten kamalia kaikki miehet ovat.

Koko ajan vaan puhutaan tarjonnasta, ei näytä nämä pojat etsivän sitä oikeaa. Onko edes parisuhdekunnossa, kun se oikea tulee joskus vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Mistä lähtien tämä koskee vain naisia? Olen nainen ja kuulin ihan tätä samaa lausetta sinkkuaikoina miehiltä joita tapailin. On vaan kauniimpi tapa sanoa että ei vaan kolahtanut. Miehetkin haluavat romantiikkaa.

Miehetkin menee valitettavasti monesti ulkonäkö edellä ja sitten ihmetellään, kun suhde ei toimikaan henkisellä tasolla. Olen itsekin syyllistynyt tähän nuorempana ja olen nyt kolmekymppinen yksinäinen mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kai yleensä on kyse siitä, että ei kolahda kunnolla, eli kemiat ei kohtaa oikealla tavalla. Tunteethan ei tule väkisin, eikä suhteesta tule pysyvää, tai ainakaan onnellista, jos se todellinen tunne puuttuu.

Mietin vaan, että mitä käy siinä kohtaa, kun tunteet laimenee? Päättyykö suhde vaan sitten? En ole ainakaan kuullut, että kenellekään olisi 50 vuotta putkeen ollut perhosia vatsan pohjassa jonkun toisen takia. Itsellä myös vaihtelee tunteet melko paljon jopa viikon aikana, joten aika vaikea olisi saada mitään suhdetta kestäväksi jos perustaisin sen vain tunteisiini.

Niin, elämä on sellaista että on kaikenlaista vaihtelua, mutta rakkaudesta sanotaankin, että se on päätös rakastaa, ja että vaikka välillä toinen ei niin kauheasti rakastaisi, pitäisi mennä niin että se vaihe ei tule molemmille samaan aikaan. Naisten mielialoja heittelee myös se, että joka viikko ollaan eri hormonin vaikutuksen alaisena, eri aikoina puoliso tuntuu ihanalta ja toisina aikoina lähinnä ärsyttävältä, mutta sekään ei sinällään sammuta rakkautta, se pysyy mielialojen ailahteluista huolimatta. Kyllähän sen sitten tietää, että rakastaako oikeasti vai ei. Joillain se rakkaus muuttuu enemmän kaveri- tai sukulaisuusrakkaudeksi, kuin parisuhderakkaudeksi. Se on sääli, mutta jotkut sitten tyytyy siihen aikaa myöden.

Miehet taas torjuu hyviä naisia sen takia ettei nainen ole tarpeeksi kaunis ja isotissinen törröhuuli.

Ei ole "henkistä kemiaa" . Minun kohdalla tämä tarkoittaa sitä, ettei miehelle ole helppo puhua. Joidenkin kanssa vaan on helpompi olla kuin toisten. Eikä tämä ole asia johon pystyisi vaikuttamaan. Maailmassa on paljon hyviä miehiä ja hyviä naisia. Mutta yhteensopivaa kumppania on vaikea löytää. Harva haluaa olla suhteessa vain jonkun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miehet taas torjuu hyviä naisia sen takia ettei nainen ole tarpeeksi kaunis ja isotissinen törröhuuli.

Itse taas inhoan noita piirteitä näin miehenä. Kaikista kauneimmat kohtaamani naiset ovat olleet sellaisia, jotka ovat olleet mahdollisimman luonnollisia. Vähän meikkiä, värjäämättömät hiukset, ei kauneusoperaatioita, ei tatuointeja tai lävistyksiä joka paikassa. Ei avonaisia kaula-aukkoja, vaan peittävät vaatteet. Luonne taas sellainen, että ei pyri tuomaan itseään väkisin esille, vaan pysyy enemmänkin taustalla. Herkkyys todella tärkeää ja muiden auttaminen. Tässä on joitakin piirteitä, joita arvostan.

"Se jokin" on mikä puuttuu on seksuaalinen vetovoima, jota ei voi huijata tai pakottaa vaikka olisi kyseessä kuinka hyvä ja kunnon mies.

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa saa torjua kenet tahansa ihan mistä tahansa syystä tai täysin ilman syytä, piste.

 

Tästä tulikin mieleeni, että palstalla vänkyttävien ns. kilttien ja kunnollisten miesten on näemmä vaikea ymmärtää sellaisia konsepteja kuin suostumus ja autonomia. Eivät naiset ole teille mitään velkaa. 

Pitäisikö asevelvollisuuteen soveltaa samaa ideaa. Velvollisuus vain komeille miehille. Miksi rumien miesten pitäisi puolustaa maata ja sen naisia joille nämä ovat roskaa?

Tuoksu. Jos haju ei miellytä, ei sitä voi kompensoida millään. Ei ulkonäöllä, ei rahalla. 

Noinhan se on. Olen lopettanut tapailun lyhyeen, kun on tuntunut, ettei olisi kiva koskettaa miestä, suudelmista ja muusta läheisemmästä puhumattakaan. Olen useasti pyristellyt irti, kun mies on halunnut antaa pusun esim. tapaamisen päätteeksi. En usko, että läheisyydestä olisi tullut helpompaa tutustumisen myötä, vaan seksistä olisi tullut hankala velvoite. 

Vierailija kirjoitti:

"Se jokin" on mikä puuttuu on seksuaalinen vetovoima, jota ei voi huijata tai pakottaa vaikka olisi kyseessä kuinka hyvä ja kunnon mies.

Harmillisen usein tätä seksuaalista vetovoimaa koetaan sellaisia ihmisiä kohtaan, joista ei kuitenkaan ole pysyvään parisuhteeseen. Miehillä tämä näkyy niin, että se kaikista kaunein ja rintavin nainen herättää suurimman kiinnostuksen. Naisilla taas niin, että se aggressiivinen jännämies saa aikaan perhosia vatsan pohjassa.

Nainen ei jaksa kiinnostua, jos mies on liian ennakoitava. Jännämies kiinnostaa, koska koskaan ei voi olla varma mitä tänään tapahtuu.

Minä olen todistetusti hyvä mies. Viimeksi kun pääsin maansiirtohommiin kaivinkonetta kuskaamaan, niin eipä aikaakaan kun työnjohtaja tuli oikein kovaan ääneen sanomaan, että älä hyvä mies riko sitä kallista konetta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kai yleensä on kyse siitä, että ei kolahda kunnolla, eli kemiat ei kohtaa oikealla tavalla. Tunteethan ei tule väkisin, eikä suhteesta tule pysyvää, tai ainakaan onnellista, jos se todellinen tunne puuttuu.

Mietin vaan, että mitä käy siinä kohtaa, kun tunteet laimenee? Päättyykö suhde vaan sitten? En ole ainakaan kuullut, että kenellekään olisi 50 vuotta putkeen ollut perhosia vatsan pohjassa jonkun toisen takia. Itsellä myös vaihtelee tunteet melko paljon jopa viikon aikana, joten aika vaikea olisi saada mitään suhdetta kestäväksi jos perustaisin sen vain tunteisiini.

Ei se mene noin. Jos juttu oikeasti toimii, se menee niin, että ensin on perhosia vatsassa ja kipinöi. Kemian kohtaaminen tarkoittaa seksuaalista vetovoimaa SEKÄ sitä, että toinen tuntuu henkisesti oikeanlaiselta - kommunikointi toimii, ollaan samalla aaltopituudella, on ihanaa ja luontevaa olla toisen seurassa. Ajan myötä tämä syventyy. Ei ole enää perhosia vatsassa, mutta tilalle on tullut toisenlainen yhteenkuuluvuuden tunne, halu olla toisen lähellä, halu jakaa asioita, ja jos seksi toimii, päästään siinäkin syvemmälle tasolle. Kun toiseen luottaa ja kemiat toimivat, voi seksissäkin löytää yhdessä kaikenlaista, toisen kehon oppii tuntemaan paremmin, ja intohimo ja kiihkeyshän eivät suinkaan automaattisesti katoa minnekään. Tunteet eivät toimivassa suhteessa ole mitään pelkkää alkuihastusta, vaan sen alkuihastuksen jälkeen tulee rakastuminen, joka sitten syvenee rakkaudeksi. Tunteet eivät siis suinkaan laimene, vaan ne voimistuvat ja syvenevät. Kyllä itse ainakin koen, että pitkässä suhteessa on voimakkaampia tunteita kuin alun tapailussa.

Ja en ymmärrä ollenkaan tuota, että tunteet vaihtelevat viikon aikana - joo, kyllähän ne muuten voivat vaihdella, että välillä ärsyttää vaikka huono sää, tai välillä on iloisempi ja välillä surullisempi fiilis, mutta ei minulla ainakaan rakkauden ja kiintymyksen tunteet kumppaniin, lapsiin tai muutenkaan läheisiin mitenkään vaihtele ja ailahtele. Joo, saatan välillä olla jollekin läheiselle vihainen tai on erimielisyyttä, mutta ei se sitä tarkoita, ettenkö silti rakastaisi heitä. Kyllä rakas ihminen on rakas, tärkeä ja läheinen, vaikka tulisikin kinaa jostain pikkuasiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin kai yleensä on kyse siitä, että ei kolahda kunnolla, eli kemiat ei kohtaa oikealla tavalla. Tunteethan ei tule väkisin, eikä suhteesta tule pysyvää, tai ainakaan onnellista, jos se todellinen tunne puuttuu.

Mietin vaan, että mitä käy siinä kohtaa, kun tunteet laimenee? Päättyykö suhde vaan sitten? En ole ainakaan kuullut, että kenellekään olisi 50 vuotta putkeen ollut perhosia vatsan pohjassa jonkun toisen takia. Itsellä myös vaihtelee tunteet melko paljon jopa viikon aikana, joten aika vaikea olisi saada mitään suhdetta kestäväksi jos perustaisin sen vain tunteisiini.

 

Niin, elämä on sellaista että on kaikenlaista vaihtelua, mutta rakkaudesta sanotaankin, että se on päätös rakastaa, ja että vaikka välillä toinen ei niin kauheasti rakastaisi, pitäisi mennä niin että se vai

Onko teillä kaikilla joku epävakaa persoonallisuushäiriö, jos teillä on tuollaista vuoristorataa että välillä rakastatte kumppania ja välillä ette? Kuulostaa itselleni todella omituiselta. Olen vieläpä aika tunteellinen ihminen, mutta ei minulla tunne-elämä silti tuollaista heittelyä ole. Kyllä minä pitkässä suhteessakin koko ajan olen rakastanut toista. Sama koskee lapsiani - rakastan heitä koko ajan eikä ole mitään kausia, että en rakastaisi. En tajua tuollaista.

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei jaksa kiinnostua, jos mies on liian ennakoitava. Jännämies kiinnostaa, koska koskaan ei voi olla varma mitä tänään tapahtuu.

Omilla vanhemmilla kävi niin, että äitini rakastui jännämieheen, joka on isäni. Hän on hyvin ailahteleva käytökseltään ja kiihtyy nollasta sataan hetkessä. Ulkonäöllisesti ollut ihan komea varsinkin nuorempana. Suhde kuitenkin päättyi aika karusti, kun isäni aloitti salasuhteen toisen naisen kanssa. Tästä on jo yli kymmenen vuotta, mutta tuntuu, että äiti ei ole vieläkään toipunut siitä. Välillä kannattaa miettiä, että onko se jännittävä ihminen sittenkään kaikista paras.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Se jokin" on mikä puuttuu on seksuaalinen vetovoima, jota ei voi huijata tai pakottaa vaikka olisi kyseessä kuinka hyvä ja kunnon mies.

Harmillisen usein tätä seksuaalista vetovoimaa koetaan sellaisia ihmisiä kohtaan, joista ei kuitenkaan ole pysyvään parisuhteeseen. Miehillä tämä näkyy niin, että se kaikista kaunein ja rintavin nainen herättää suurimman kiinnostuksen. Naisilla taas niin, että se aggressiivinen jännämies saa aikaan perhosia vatsan pohjassa.

Ei kai naiset mistään aggreista pidä. En ole huomannut.