Te, jotka olette eronneet muuten hyvästä suhteesta toimimattoman seksielämän vuoksi
Miten teillä nykyään menee? Olisiko suhteeseen kuitenkin kannattanut jäädä vai oliko ero oikea päätös? Tuli toisesta ketjusta tämä asia mieleen, tyydyttämätön seksielämä koskettaa varmasti monia pariskuntia.
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista että kaikki muu on kunnossa mutta seksi vain ei toimi?
Ei se olekaan. Mutta kun seksi loppuu, niin paljon haluavan osalta suhteesta tulee tuskaa ja se alkaa heijastumaan kaikkeen muuhunkin.
Mun kokemuksen mukaan päinvastoin. Ensin tulee suhteeseen kaikkea muuta ja se heijastuu seksiin.
Itse koen asian päinvastoin. Kun se seksi loppui, niin alkoi kaikki muukin hiipua. Hiljalleen läheisyys hävisi ja liiton lopussa olimme ennemmin kämppiksiä kuin aviopari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista että kaikki muu on kunnossa mutta seksi vain ei toimi?
Ei se olekaan. Mutta kun seksi loppuu, niin paljon haluavan osalta suhteesta tulee tuskaa ja se alkaa heijastumaan kaikkeen muuhunkin.
Mun kokemuksen mukaan päinvastoin. Ensin tulee suhteeseen kaikkea muuta ja se heijastuu seksiin.
Itse koen asian päinvastoin. Kun se seksi loppui, niin alkoi kaikki muukin hiipua. Hiljalleen läheisyys hävisi ja liiton lopussa olimme ennemmin kämppiksiä kuin aviopari.
Miksi se seksi loppuisi muuten hyvästä suhteesta?
Vierailija kirjoitti:
Itse koen asian päinvastoin. Kun se seksi loppui, niin alkoi kaikki muukin hiipua. Hiljalleen läheisyys hävisi ja liiton lopussa olimme ennemmin kämppiksiä kuin aviopari.
Samaa mieltä. Noin on mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskushan yhteinen seksi kuitenkin loppuu (paitsi ehkei joiltakuilta poikkeuksellisen viriileiltä vanhuksilta). Mikähän on se ikä ja aika, jolloin sen helpommin hyväksyy?
Ikäännymme ja vanhenemme kaikki.
Varmaan se ikä, jossa itsekin alkaa tuntea jo kiinnostuksen vähenevän. Tunnen pareja, joilla seksi on loppunut jo kolmekymppisenä ja pareja, joilla seksiä on pitkälle keski-iän yli. Itsellä on vielä 44-vuotiaana sen verran haluja jäljellä, että vaikea kuvitella niiden lähivuosina hiipuvan sellaiselle tasolle, että olisin valmis sitoutumaan seksittömään suhteeseen.
Särähti korvaan "vielä 44-vuotiaana sen verran haluja jäljellä". Tismalleen sama ikä täällä ja mä tarvitsen seksiä päivittäin. En tietenkään vaimolta niin usein saa, joten oman käden kautta se enimmäkseen menee, mutta jok
No ei minullakaan. Mutta tottahan se on, että jos 90-kieppeille sattuisin elämään, niin on se aika epätodennäköistä että loppuun asti seksielämä jatkuisi. En sitten tiedä mikä on se ikä, jossa seksin hiipuminen ei enää v*tuttaisi niin paljon, että sen takia jaksaisi erota. Riippuu varmaan fyysisestä kunnostakin. En usko, että ainakaan alle 60-v, ehkä jopa lähemmäs 70.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on mahdollista että kaikki muu on kunnossa mutta seksi vain ei toimi?
Ei se olekaan. Mutta kun seksi loppuu, niin paljon haluavan osalta suhteesta tulee tuskaa ja se alkaa heijastumaan kaikkeen muuhunkin.
Mun kokemuksen mukaan päinvastoin. Ensin tulee suhteeseen kaikkea muuta ja se heijastuu seksiin.
Itse koen asian päinvastoin. Kun se seksi loppui, niin alkoi kaikki muukin hiipua. Hiljalleen läheisyys hävisi ja liiton lopussa olimme ennemmin kämppiksiä kuin aviopari.
Miksi se seksi loppuisi muuten hyvästä suhteesta?
Oletko nyt ihan tosissaan? Kyllä haluttomuutta esiintyy muuten hyvissä suhteissa. Hormonaaliset tekijät, stressi, mielenterveys, lääkitykset jne. Ja joskus ilman mitään selvää selitystä. Kiintymystä ja läheisyyttä on, mutta seksi ei vaan kiinnosta.
"Oletko nyt ihan tosissaan? Kyllä haluttomuutta esiintyy muuten hyvissä suhteissa. Hormonaaliset tekijät, stressi, mielenterveys, lääkitykset jne. Ja joskus ilman mitään selvää selitystä. Kiintymystä ja läheisyyttä on, mutta seksi ei vaan kiinnosta."
Jos suhde on kunnossa haluttomuus ei ole se asia joka seksin lopettaa. Jos välität aidosti puolisostasi ja haluat myös hänen kovevan sekuaalista tyydytystä sun kanssasi sä kyllä löydät ratkaisut seksiin jos haluttomuus johtuu muista syistä kuin siitä suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Meille tuli ero kun mies lakkasi haluamasta seksiä lähes kokonaan. Pitkään sai vongata ja senkin jälkeen se oli sitten pikapano. En tiedä mutta veikkaan että katseli mielummin pornoa koneellaan kun tuli mun kanssa makkariin. Kaiken kyllä yritin ja hankittiin leluja mitä mies ei sitten kuitenkaan tahtonut käyttää. Sitten se rupeaa heijastumaan vähän kaikkeen ja se ei-haluava osapuoli alkaa muutenkin vältteleväksi. Varmaan "pelkää" että muuten tässä joutuu vielä intiimiin kanssakäymiseen jos liikaa alkaa halailemaan. Ei siitä sitten mitään tietenkään tule. Tuollaista välttelijää ei myöskään saa mukaansa pariterapiaan, seksuaaliterapiasta nyt sitten puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
"Oletko nyt ihan tosissaan? Kyllä haluttomuutta esiintyy muuten hyvissä suhteissa. Hormonaaliset tekijät, stressi, mielenterveys, lääkitykset jne. Ja joskus ilman mitään selvää selitystä. Kiintymystä ja läheisyyttä on, mutta seksi ei vaan kiinnosta."
Jos suhde on kunnossa haluttomuus ei ole se asia joka seksin lopettaa. Jos välität aidosti puolisostasi ja haluat myös hänen kovevan sekuaalista tyydytystä sun kanssasi sä kyllä löydät ratkaisut seksiin jos haluttomuus johtuu muista syistä kuin siitä suhteesta.
Tämä on minusta aika ongelmallinen ajatus, kun tiedetään, että osa ihmisistä kokee vastentahtoisen seksin syvästi rikkovana. Miksi kukaan haluaisi harrastaa sellaista seksiä, joka ahdistaa ja satuttaa kumppania? Kenen käsitys hyvästä suhteesta on sellainen?
Ihmiset on erilaisia eikä osa kertakaikkiaan pysty halutonta seksiä harrastamaan. Ei kaikki halukkaat kumppanit edes halua sitä velvollisuusseksiä ja toisaalta, haluttomien miesten voi olla fyysisestikin vaikea suoriutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oletko nyt ihan tosissaan? Kyllä haluttomuutta esiintyy muuten hyvissä suhteissa. Hormonaaliset tekijät, stressi, mielenterveys, lääkitykset jne. Ja joskus ilman mitään selvää selitystä. Kiintymystä ja läheisyyttä on, mutta seksi ei vaan kiinnosta."
Jos suhde on kunnossa haluttomuus ei ole se asia joka seksin lopettaa. Jos välität aidosti puolisostasi ja haluat myös hänen kovevan sekuaalista tyydytystä sun kanssasi sä kyllä löydät ratkaisut seksiin jos haluttomuus johtuu muista syistä kuin siitä suhteesta.
Tämä on minusta aika ongelmallinen ajatus, kun tiedetään, että osa ihmisistä kokee vastentahtoisen seksin syvästi rikkovana. Miksi kukaan haluaisi harrastaa sellaista seksiä, joka ahdistaa ja satuttaa kumppania? Kenen käsitys hyvästä suhteesta on sellainen?
Ihmiset on erilaisia eikä osa kertakaikkiaan pysty halutonta seksiä harrastamaan. Ei kaikki
Onko suhde hyvä jos toinen haluaa sitä seksiä ja toinen kokee sen rikkovana? Minusta ei. Siinä tapauksessa se suhde ei alunperinkään voi hyvin.
Aika erikoisia parisuhteita teillä, jotka sanotte saavanne kavereiltanne kaiken sen mitä kumppaniltannekin, paitsi seksiä. Onko teillä noin surkeat parisuhteet vai ovatko ne ystäväsuhteet niin romanttisia, että olette oikeastaan jossakin polyamorisessa suhteessa niiden ystäviennekin kanssa? Vai onko "parisuhde" teille vain seksisuhde, jossa myös hengataan välillä yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oletko nyt ihan tosissaan? Kyllä haluttomuutta esiintyy muuten hyvissä suhteissa. Hormonaaliset tekijät, stressi, mielenterveys, lääkitykset jne. Ja joskus ilman mitään selvää selitystä. Kiintymystä ja läheisyyttä on, mutta seksi ei vaan kiinnosta."
Jos suhde on kunnossa haluttomuus ei ole se asia joka seksin lopettaa. Jos välität aidosti puolisostasi ja haluat myös hänen kovevan sekuaalista tyydytystä sun kanssasi sä kyllä löydät ratkaisut seksiin jos haluttomuus johtuu muista syistä kuin siitä suhteesta.
Onko suhde hyvä jos toinen haluaa sitä seksiä ja toinen kokee sen rikkovana? Minusta ei. Siinä tapauksessa se suhde ei alunperinkään voi hyvin.
No tämä nyt on vähän sama kuin sanoisi, ettei suhde ole hyvä jos toinen haluaa ja toinen ei. Ei varmaan olekaan, mutta käsittääkseni tässä oli kyse siitä voiko suhde olla muilta osin hyvä, ja muut ongelmat alkaa vasta seksielämän hiipumisen myötä. Ja se on kyllä täysin mahdollista.
Haluton nolo pikaruiskaava suutelematon tunteeton mies on nolo. Jos ei suostu asioista puhumaan, vielä nolompi.
Ensin tulee kommunikaatio-ongelma eli mykkyys, sitten vasta seksiprobs. Järjestys on tämä.
Läheisyys ja rakasteleminen on kaikki kaikessa.
- naiselta
Onhan suhteessa ongelmia jos seksi rikkoo mutta aluksi sitä harrastetaan syystä tai toisesta mutta jossain kohtaa huomataan että ei enää kiinnostakkaan kun se rikkoo. Jo alun alkaen suhteessa on siinä kohtaa vähintään iso kommunikaatio ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Onhan suhteessa ongelmia jos seksi rikkoo mutta aluksi sitä harrastetaan syystä tai toisesta mutta jossain kohtaa huomataan että ei enää kiinnostakkaan kun se rikkoo. Jo alun alkaen suhteessa on siinä kohtaa vähintään iso kommunikaatio ongelma.
Mitä?
Miten seksi rikkoo?
Vierailija kirjoitti:
"Oletko nyt ihan tosissaan? Kyllä haluttomuutta esiintyy muuten hyvissä suhteissa. Hormonaaliset tekijät, stressi, mielenterveys, lääkitykset jne. Ja joskus ilman mitään selvää selitystä. Kiintymystä ja läheisyyttä on, mutta seksi ei vaan kiinnosta."
Jos suhde on kunnossa haluttomuus ei ole se asia joka seksin lopettaa. Jos välität aidosti puolisostasi ja haluat myös hänen kovevan sekuaalista tyydytystä sun kanssasi sä kyllä löydät ratkaisut seksiin jos haluttomuus johtuu muista syistä kuin siitä suhteesta.
Niin että väkisin pitäisi panna? Kyllä se sääsiseksikin alkaa jossain vaiheessa tympimään. Se kun näkee ettei toista voisi vähempää kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan suhteessa ongelmia jos seksi rikkoo mutta aluksi sitä harrastetaan syystä tai toisesta mutta jossain kohtaa huomataan että ei enää kiinnostakkaan kun se rikkoo. Jo alun alkaen suhteessa on siinä kohtaa vähintään iso kommunikaatio ongelma.
Ihme vänkäämistä. Ei kukaan ole väittänyt, että seksi alusta asti rikkoo. Vaan että haluton seksi rikkoo. Alussa on haluja, jolloin seksielämä on puolin ja toisin tyydyttävää. Sitten ne halut jostain syystä hiipuu toiselta osapuolelta, ja itsensä pakottaminen seksiin vaikkei haluta koetaan rikkovaksi. Osa ihmisistä on vaan rakennettu niin, että seksin harrastaminen vaatii myös sen halun.
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoisia parisuhteita teillä, jotka sanotte saavanne kavereiltanne kaiken sen mitä kumppaniltannekin, paitsi seksiä. Onko teillä noin surkeat parisuhteet vai ovatko ne ystäväsuhteet niin romanttisia, että olette oikeastaan jossakin polyamorisessa suhteessa niiden ystäviennekin kanssa? Vai onko "parisuhde" teille vain seksisuhde, jossa myös hengataan välillä yhdessä?
Mietin ihan samaa. Juuri eilen muisteltiin miehen kanssa 20 vuoden takaista ensitapaamista ja sitä hurjaa varmuutta, että tässä on se oikea. Niiden muistojen myötä sitten päädyttiin pussailemaan jne. Tänä iltana tulee paras ystävä kylään. Saattaa olla, että muistellaan 20 vuoden takaisia asioita, mutta ei meillä ole sellaista suurta tarinaa, joka saisi meidän hullaantumaan toisistamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oletko nyt ihan tosissaan? Kyllä haluttomuutta esiintyy muuten hyvissä suhteissa. Hormonaaliset tekijät, stressi, mielenterveys, lääkitykset jne. Ja joskus ilman mitään selvää selitystä. Kiintymystä ja läheisyyttä on, mutta seksi ei vaan kiinnosta."
Jos suhde on kunnossa haluttomuus ei ole se asia joka seksin lopettaa. Jos välität aidosti puolisostasi ja haluat myös hänen kovevan sekuaalista tyydytystä sun kanssasi sä kyllä löydät ratkaisut seksiin jos haluttomuus johtuu muista syistä kuin siitä suhteesta.
Tämä on minusta aika ongelmallinen ajatus, kun tiedetään, että osa ihmisistä kokee vastentahtoisen seksin syvästi rikkovana. Miksi kukaan haluaisi harrastaa sellaista seksiä, joka ahdistaa ja satuttaa kumppania? Kenen käsitys hyvästä suhteesta on sellainen?
Niin, miksi mennä tai juuttua parisuhteeseen noilla spekseillä, miksei vain olla ja eletä ystävinä?
Olen eri, mutta minulle tuli näistä kommenteista jotenkin paha mieli nykyisen kumppanisi puolesta. En haluaisi olla se, jonka ainut/paras anti on seksi, kun kaikki muu oli exässä niin paljon paremmin. Toivottavasti kumppanisi ei aisti tuota sinussa. Äärimmäisen satuttavaa olla oman kumppanin silmissä ikuinen kakkonen.