Te, jotka olette eronneet muuten hyvästä suhteesta toimimattoman seksielämän vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista että kaikki muu on kunnossa mutta seksi vain ei toimi?

Ei se olekaan. Mutta kun seksi loppuu, niin paljon haluavan osalta suhteesta tulee tuskaa ja se alkaa heijastumaan kaikkeen muuhunkin.

Vierailija kirjoitti:

Deittipalstoilla pari vuotta pyörineenä, olen huomannut miten paljon varatut miehet hakee seksiä muualta, jos kotona ei saa lainkaan, tai tarpeeksi paljon tai tietynlaista tai sitten muuten vaan. Erota eivät halua missään tapauksessa. On kivat talot, kaunis vaimo, appiukon vene ym etuudet, joista ei haluta luopua. Eikä välttämättä halua vaimokaan erota, vaikka miehensä puuhista tietäisikin. Kulissit on monille yllättävän tärkeitä

"Raha ei sinänsä merkitse mitään, mutta itken silti mieluummin Jaguarissa kuin bussissa."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^ Kauheasti sinä käytät aikaa ja ajatusta tähän naiseen joka nyt on niin yksin ja surullinen. Ehkä et itse kuitenkaan ole niin sinut asian kanssa kuitenkaan. 

No enhän minä ole sitä mitenkään yrittänyt peitellä, että täydellisessä maailmassa oltais edelleen yhdessä, mutta vaihtoehtojen puitteissa olen kyllä sujut asian kanssa. Sun kirjoituksesta muutenkin oikein paistaa pahansuopaisuus, mutta ei mua kiinnosta sun paha olo.

Elämässä ja parisuhteessa hyvin harvoin kaikki on täydellistä. Me kun ollaan kaikki epätäydellisiä ihmisiä, kukin omalla tavallaan. Sitähän se rakkaus aidoimmillaan on. Sen toisen ihmisen hyväksymistä ja arvostamista sellaisena kuin hän on, ja niistä virheistä ja puutteista huolimatta. Eihän se sun nykyinen parisuhdekaan käsittääkseni täydellinen ole - saat sellaista seksiä jota haluat mutta muut tarpeet tyydyttää kaverit. Edellisessä olit sielunkumppanin kanssa jolta sait kaiken muun mutta et haluamasi kaltaista seksiä. Olet valintasi tehnyt ja vain sinun tulee sen kanssa pystyä elämään. Mitä sinä turhaan meidän muiden mielipiteistä välität. Itse olisin valinnut toisin, mutta ei se tarkoita sitä että tässä pahansuopaisuuttani sulle kommentoin. Mulle ne kaikki muut asiat on vaan arvojärjestyksessä korkeammalla. 

"Sielunkumppanuus on jotain ihan muuta kuin se, että ulkoiset puitteet ovat kunnossa, ihaillaan toisen ulkonäköä ym ja siivotaan yhdessä. (toim. huom.) Siinä liikutaan niin syvillä tasoilla, että henkinen ja fyysinen läheisyys ja sen myötä myös seksi on jotakin täysin ylimaallista, kummallekin osapuolelle. Sielunkumppani on se, josta ei luovuta, vaikka elämäntilanteet heilauttelisivat rajustikin."

Aamen. Jos tuossa suhteessa myös seksihalut olisi kohdannut niin silloin kyseessä olisi ollut juuri se sielunkumppanuus. Kaikki muu siinä olikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista että kaikki muu on kunnossa mutta seksi vain ei toimi?

Ei se olekaan. Mutta kun seksi loppuu, niin paljon haluavan osalta suhteesta tulee tuskaa ja se alkaa heijastumaan kaikkeen muuhunkin.

Paljon haluavan? Meillä ei ollut seksiä moniin kuukausiin. 

Hyvin menee. Se seksittömyys alkoi ahdistaa ja masentaa toden teolla. 

Vierailija kirjoitti:

Niin siis seksiaddiktion vuoksi? Jos teillä on lapset tehty niin seksielämä on virkansa hoitanut. Sen jläkeen on kyse enää seksuaalisesta hyväksikäytöstä, toisen kehon avulla masturboinnista

Kyllähän noita setiä näkee jos jossakin, myös deittiapplikaatioiden ulkopuolella, jotka ovat jättäneet perheensä. Ollaan niin ylpeitä yh-isukkeja ja vongataan jokaista naisen näköistä. Tiedä sitten lankeaako joku tällaiseen, itse ainakin laitan suoraan blokkiin ja muteen

Ihmisinä sinkkuisät ovat yksi halveksuttavimpia elämänmuotoja. Lapset tarvitsevat äitejään ja miehen rooli on huolehtia naisesta

Ja sitten on myös se normaali elämä, mitä uskisten on vaikea ymmärtää.

Miksi naisen tehtävä ei ole huolehtia miehestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan ole katunut. Seksi on yksi tärkeimpiä parisuhteen elementtejä mulle, kaiken muun saan kavereiltakin. Ilman (hyvää!) seksiä puuttuu tietty intiimiys sen toisen henkilön kanssa, mikä johtaa siihen, että lopulta tunne koko parisuhteesta puuttuu. 

Mitään lapsia mulla ei ole eikä tule, joten onneksi ei tarvitse miettiä miltään muulta kannalta asiaa. Ja sitä paremmalla syyllä niitä lapsia ei tulekaan, koska en halua niiden jumittavan mua huonoon suhteeseen. Parisuhde on siis vain kahden kauppa ja todellakin siihen kauppaan kuuluu rakastelu.

Ja ennen kuin kukaan tulee tähän mitään neuvomaan, niin en edellä yleistä mitään vaan puhun ainoastaan omalta kohdaltani. Sulla sun mielipiteet, mulla mun. 

Olen täysin samaa mieltä. En kerro ikääni, koska eräässä muussa ketjussa minut haukuttiin, koska tykkään, että seksi on mulle erittäin tärk

Älä valehtele ukko 58.

Meille tuli ero kun mies lakkasi haluamasta seksiä lähes kokonaan. Pitkään sai vongata ja senkin jälkeen se oli sitten pikapano. En tiedä mutta veikkaan että katseli mielummin pornoa koneellaan kun tuli mun kanssa makkariin. Kaiken kyllä yritin ja hankittiin leluja mitä mies ei sitten kuitenkaan tahtonut käyttää. Sitten se rupeaa heijastumaan vähän kaikkeen ja se ei-haluava osapuoli alkaa muutenkin vältteleväksi. Varmaan "pelkää" että muuten tässä joutuu vielä intiimiin kanssakäymiseen jos liikaa alkaa halailemaan. Ei siitä sitten mitään tietenkään tule. Tuollaista välttelijää ei myöskään saa mukaansa pariterapiaan, seksuaaliterapiasta nyt sitten puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista että kaikki muu on kunnossa mutta seksi vain ei toimi?

Ei se olekaan. Mutta kun seksi loppuu, niin paljon haluavan osalta suhteesta tulee tuskaa ja se alkaa heijastumaan kaikkeen muuhunkin.

Paljon haluavan? Meillä ei ollut seksiä moniin kuukausiin. 

Niin. Olin itse se halukas osapuoli. Toisen mielestä kerta kuussa riitti oikein hyvin ja liiton loppua kohden meni useampi kuukausi helposti ilman. Ja koskaan ei seksiä ollut puolison aloitteesta.

Nyt on uusi kumppani ja on päiviä jolloin seksiä on useamman kerran. Molempien halusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^ Kauheasti sinä käytät aikaa ja ajatusta tähän naiseen joka nyt on niin yksin ja surullinen. Ehkä et itse kuitenkaan ole niin sinut asian kanssa kuitenkaan. 

No enhän minä ole sitä mitenkään yrittänyt peitellä, että täydellisessä maailmassa oltais edelleen yhdessä, mutta vaihtoehtojen puitteissa olen kyllä sujut asian kanssa. Sun kirjoituksesta muutenkin oikein paistaa pahansuopaisuus, mutta ei mua kiinnosta sun paha olo.

Elämässä ja parisuhteessa hyvin harvoin kaikki on täydellistä. Me kun ollaan kaikki epätäydellisiä ihmisiä, kukin omalla tavallaan. Sitähän se rakkaus aidoimmillaan on. Sen toisen ihmisen hyväksymistä ja arvostamista sellaisena kuin hän on, ja niistä virheistä ja puutteista huolimatta. Eihän se sun nykyinen parisuhdekaan käsittääkseni täydellinen ole - saat sellaista se

Ehkä olin hieman puolustuskannalla ja siksi tulkitsin helposti ryppyilyksi. Yhtä kaikki, mielestäni tein oikean ratkaisun, olen sujut sen kanssa ja silti toivon että asiat olisi mennyt toisin, mutta tiedän ettei edes sielunkumppanuus tee minusta aseksuaalia, enkä pysty ymmärtämään miten sielunkumppania varten ei voi välillä esittää haluavansa, joka on eri asia kuin antaa itsensä "käytettäväksi". Itse olisin ollut valmis esittämään ja tekemään mitä tahansa, mutta seksihalut ei vaan poistu esittämällä. Niin tosissani kuitenkin olin, että joskus ajattelin jopa jonkinlaista kemiallista kastraatiota ja vastaavaa että saisin ne halut pois.

Vierailija kirjoitti:

Meille tuli ero kun mies lakkasi haluamasta seksiä lähes kokonaan. Pitkään sai vongata ja senkin jälkeen se oli sitten pikapano. En tiedä mutta veikkaan että katseli mielummin pornoa koneellaan kun tuli mun kanssa makkariin. Kaiken kyllä yritin ja hankittiin leluja mitä mies ei sitten kuitenkaan tahtonut käyttää. Sitten se rupeaa heijastumaan vähän kaikkeen ja se ei-haluava osapuoli alkaa muutenkin vältteleväksi. Varmaan "pelkää" että muuten tässä joutuu vielä intiimiin kanssakäymiseen jos liikaa alkaa halailemaan. Ei siitä sitten mitään tietenkään tule. Tuollaista välttelijää ei myöskään saa mukaansa pariterapiaan, seksuaaliterapiasta nyt sitten puhumattakaan.

Itselläni on se kokemus että myös halukkaampana osapuolena alkaa vältellä kaikkea läheisyyttä, koska se vain satuttaa liikaa. Mulla on kokemusta suhteesta jossa oli tosi paljon kaikkea läheisyyttä ja kosketusta, mutta jossa mies ei kuitenkaan halunnut seksiä. Ennen pitkää se läheisyys alkoi tuntua kidutukselta ja aloin itse vältellä sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^ Kauheasti sinä käytät aikaa ja ajatusta tähän naiseen joka nyt on niin yksin ja surullinen. Ehkä et itse kuitenkaan ole niin sinut asian kanssa kuitenkaan. 

No enhän minä ole sitä mitenkään yrittänyt peitellä, että täydellisessä maailmassa oltais edelleen yhdessä, mutta vaihtoehtojen puitteissa olen kyllä sujut asian kanssa. Sun kirjoituksesta muutenkin oikein paistaa pahansuopaisuus, mutta ei mua kiinnosta sun paha olo.

Elämässä ja parisuhteessa hyvin harvoin kaikki on täydellistä. Me kun ollaan kaikki epätäydellisiä ihmisiä, kukin omalla tavallaan. Sitähän se rakkaus aidoimmillaan on. Sen toisen ihmisen hyväksymistä ja arvostamista sellaisena kuin hän on, ja niistä virheistä ja puutteista huolimatta. Eihän se sun nykyinen parisuhdekaan käsittääkseni täydellinen ole - saat sellaista seksiä jota haluat mutta muut tarpeet tyydyttää kaverit. Edellisessä olit sielunkumppanin kanssa jolta sait kaiken muun mutta et haluamasi kaltaista seksiä. Olet valintasi tehnyt ja vain sinun tulee sen kanssa pystyä elämään. Mitä sinä turhaan meidän muiden mielipiteistä välität. Itse olisin valinnut toisin, mutta ei se tarkoita sitä että tässä pahansuopaisuuttani sulle kommentoin. Mulle ne kaikki muut asiat on vaan arvojärjestyksessä korkeammalla. 

MIksi jauhat siitä sielunkumppanuudesta, kun tuossa tapauksessa ei selvästikään ollut kyse siitä, vaikka moni muu asia olikin kohdallaan?

Sielunkumppanuus on taivas maan päällä, ja siihen kuuluu myös yhdessä nauttiminen seksuaalisesen ulottuvuuden ihmeistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin menee. Nyt on seksiä haluava mies.

Hyvä tilanne, jos se mies on myös fiksu ja mukava.

En ole tuo, jota lainasit, mutta vastaava tilanne.

Nyt on mies, joka haluaa minua. Arvostaa ja hemmottelee. 

Vierailija kirjoitti:

Seksiaddiktioon apua löytää googlettamalla, mutta samat säännöt pätevät kuin muihinkin addiktioihin. Ärsykkeitä täytyy vähentää ja addiktion ruokkiminen lopettaa

Seksihän on parittelua, ja esim. pornon katsominen tuottaa aivoille illuusion, kun mies siittäisi useita naisia peräkkäin. Oman puolison jatkuva siittäminen on samalla tavalla valheellista aivojensa huijaamista. Tämä on myös naisille äärimmäisen haitallista, sillä sperma on immunosuppressantti ja esim. hormonaalinen ehkäisy aiheuttaa sukuelinsyöpiä. Lääkärit sitten poistelevat kohtuja yllättäin synnytysten yhteydessä, kun ovat ensin steroideilla ne tuhonneet... 

Se että jätät oman vaimosi, lastesi äidin ja lähdet metsästävään tällä tavoin hyväksikäytettävää ja tuhottavaa naista muualta kertoo sinusta ihmisenä niin paljon, etten olisi missään tekemisissä kanssasi, puhumattakaan mistään romanttisesta kanssakäymisestä

Melko katkeran kuuloista tilitystä. Taisi miehesi lähteä jonkun kiihkeän naisen matkaan.

Vierailija kirjoitti:

Joskushan yhteinen seksi kuitenkin loppuu (paitsi ehkei joiltakuilta poikkeuksellisen viriileiltä vanhuksilta). Mikähän on se ikä ja aika, jolloin sen helpommin hyväksyy?

Ikäännymme ja vanhenemme kaikki.

Varmaan se ikä, jossa itsekin alkaa tuntea jo kiinnostuksen vähenevän. Tunnen pareja, joilla seksi on loppunut jo kolmekymppisenä ja pareja, joilla seksiä on pitkälle keski-iän yli. Itsellä on vielä 44-vuotiaana sen verran haluja jäljellä, että vaikea kuvitella niiden lähivuosina hiipuvan sellaiselle tasolle, että olisin valmis sitoutumaan seksittömään suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole edes yhteistä taloutta, yhteisiä lapsia, ei yhteistä asuntoakaan. Silti en aio erota seksittömyyden vuoksi, koska suhteessa kertakaikkiaan on kaikki muu. En sano että tilanne on mulle helppo, mutta otan sen kasvun paikkana. Yritän kehittyä paremmaksi ihmiseksi, joka voi nousta tämän yläpuolelle. 

Miksi olla parisuhteessa, missä ei ole helppo olla?

Tai no, olin itsekin ihan liian monta vuotta lasten ja niiden kuuluisien kulissien vuoksi. Nyt olen suhteessa missä on kaikilta osin hyvä olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista että kaikki muu on kunnossa mutta seksi vain ei toimi?

Ei se olekaan. Mutta kun seksi loppuu, niin paljon haluavan osalta suhteesta tulee tuskaa ja se alkaa heijastumaan kaikkeen muuhunkin.

Mun kokemuksen mukaan päinvastoin. Ensin tulee suhteeseen kaikkea muuta ja se heijastuu seksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin menee. Nyt on seksiä haluava mies.

Aivan. Kun tietää miehen haluavan, voi hinnoitella seksin reilummin. Voi myös kiristää ja nauttia toisen kärsimyksestä koko rahalla.

Tätä se ex-vaimo yritti pitkään. Oli sitten muka kauhean yllättynyt ja shokissa, kun halusin eron.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskushan yhteinen seksi kuitenkin loppuu (paitsi ehkei joiltakuilta poikkeuksellisen viriileiltä vanhuksilta). Mikähän on se ikä ja aika, jolloin sen helpommin hyväksyy?

Ikäännymme ja vanhenemme kaikki.

Varmaan se ikä, jossa itsekin alkaa tuntea jo kiinnostuksen vähenevän. Tunnen pareja, joilla seksi on loppunut jo kolmekymppisenä ja pareja, joilla seksiä on pitkälle keski-iän yli. Itsellä on vielä 44-vuotiaana sen verran haluja jäljellä, että vaikea kuvitella niiden lähivuosina hiipuvan sellaiselle tasolle, että olisin valmis sitoutumaan seksittömään suhteeseen.

Särähti korvaan "vielä 44-vuotiaana sen verran haluja jäljellä". Tismalleen sama ikä täällä ja mä tarvitsen seksiä päivittäin. En tietenkään vaimolta niin usein saa, joten oman käden kautta se enimmäkseen menee, mutta joka ikinen kerta kun on vain mahkuja niin lähden hänen kanssaan makkariin. Mulla ei "vielä tässä iässä" näy kyllä yhtään mitään merkkejä seksuaalisen halun vähenemisestä.