Jaatteko puolison kanssa kaiken? Onko puolisollasi pääsyä puhelimellesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni pitää mielellään somensa yksityisenä ja kirjoittelee anonyyminä, mutta puhelimensa näyttää kaikkine tietoineen ihan huithapelina puolisolleen. Osan mielestä on tosi jees, jos kaikki muutkin tekevät saman.

Mitä erikoista siinä puhelimessa on ettei sitä saa kukaan nähdä?

Äitinikään ei yhtään ymmärtänyt miksi olin ärtynyt, kun äiti vastaa soittaessani isäni puhelimeen no heeeeei... Toki tunnistin äitini äänen.

En mäkään ymmärrä. Isäni vastaa monesti äidin puhelimeen kun soitan. Vie puhelimen sitten äidille. Mitä kamalaa ärtymisen aihetta tässä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsilaukku, pankkitili, lompakko, puhelin, sähkö- ja kirjeposti sekä vaatteiden taskut ovat yksityisiä asioita. Niihin ei ole muilla pääsyä, eikä tulisi mieleenikään puolison tai lasten noihin kajota. Mitä minä sillä tiedolla tekisin, mitä kenelläkin niissä on?

Paljon on eroja - mulle esim on ihan sama jos puoliso penkoo mun käsilaukun vaikka huulirasvaa etsiessään, tyhjistä taskuista puhumattakaan. Lompakostakin saa rahaa ottaa luvalla. Mutta tosiaan rahat ja tilit on tarkasti erillään eikä sähköisiin laitteisiin ole pääsyä. Vähän mua kyllä hirvittää se päivä jos kuolen ennen häntä ja hän alkaa selailla mun vanhoja valokuvakansioita - eihän sillä enää mitään väliä sinänsä tietysti ole mutta saattaa herättää vähän ihmetystä ja huvitusta. 

Ja mä taas en ymmärrä alkuunkaa

Eli jos jompikumpi saa käsin kirjoitetun kirjeen, niin toinen voi sen omin päin kaikessa rauhassa lukea ensin. Herranjestas. 

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna inhoan pariskuntia jotka "jakavat kaiken". En siis kerro enää mitään luottamuksellista tai kipeää asiaa yhdellekään näistä koska en halua että niistä keskenään keskustelevat jopa naureskelevat. 

Ja pitkässä parisuhteessa elävänä vituttaa, että seulana kaiken puolisolleen vuotavien takia joku voi epäillä minuakin yhtä epäluotettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Pääsy toisen puhelimeen?!!! EI helvatissa. Kuka antaa? Joku täysin tahvo? orja? tahdoton nahjus?

Se, että tietää puolison puhelimen koodin, ei tarkoita, että sitä mennään lukemaan. 

Vierailija kirjoitti:

Puhelimensa jakavat voisivat infota ystäviään, että päivittäivät numeron yhteystiedot kännyköihinsä. Marjatan tilalle voi laittaa Marjatta ja Jarmo. 

Tämä olisi kyllä vähintäänkin kohtuullista. 

"Eli jos jompikumpi saa käsin kirjoitetun kirjeen, niin toinen voi sen omin päin kaikessa rauhassa lukea ensin. Herranjestas."

Eipä ole käsin kirjoitettuja kirjeitä tullut meille kummallekaan enää varmaan 20 vuoteen.

Vierailija kirjoitti:

Puhelin, lompakko, muistikirja, yms... Niitä EI tutkita tai katsota ilman nimenomaista lupaa.

Ei mun mies tuollaisia mene tutkimaan, vaikka koodin tietääkin. Miksi menisi? Lompakko on laukussa ja muistikirja paperikalenterissa pöydällä, ei hän niitäkään tutkiskele, miksi tutkisi? Voisiko joku valaista oletteko itse toisten tavaroiden tutkijoita? Että jos niitä ei ole piilotettu tai salattu jotenkin, niin on ihan pakko tutkia? Vai mistä tämä hirveä epäluuloisuus omaa puolisoaankin kohtaan jopa tulee? Yleensä se epäilee jolla itsellään ei ole puhtaat jauhot pussissa.

Vierailija kirjoitti:

"No jo on omituista. Itsestään selvää luottamuksen vuoksi on, että oikeus tarkastella puhelinta pitää olla, mutta sen vertaa ei keskustella asiasta, että tietäisi,miksi se puoliso on puhelimesta kiinnostunut."

Ei meillä mitenkään luottamukseen liity se että kodin kaikkia laitteita saa käyttää kumpi vaan. Se vaan on meillä muotoutunut sopivaksi tavaksi. Ei ole syytä sitä alkaa muuttamaankaan. Ja jos taas puoliso käyttää mun puhelinta niin ei mua pätkääkään kiinnosta miksi. En tajua miksi pitäisikään kiinnostaa. Se on vaan puhelin.

Ja ei, enää en vastaa seuraaviin jankutuksiin kun olen kaikkeen jo monta kertaa vastannut, eikä sekään riitä 😄 Teidän pitää nyt vaan oppia hyväksymään se, että parisuhteita on erilaisia ja se on aivan ok. Ei millään lailla teidän asia.

Veikkaan että se on parisuhteesta kiinni. Kuunaan ei kukaan olisi existä saanut mitään salasanojani mihinkään (toki silloin kaikki sellainen oli mulla vielä paperilla) mutta nykyisen 11v suhteeni puolisolla on kyllä kaikkintiedossa. Tämä on vain niin erilainen suhde kuin aiemmat. Tietystikään en pui minkään viestien välityksellä omia tai muiden hlökohtasioita, en haluaisi että minun takanani olisi sellaista kirjeenvaihtoa joka ei saa vuotaa mihinkään. En myöskään itse kirjoita kellekään mitään raskauttavaa, ne puhutaannä puhrlimessa tai kasvokkain.

Miehelle olen vain sanonut että jos joskus sattuu silmiin kirjoituksiani, niin ei kannata lukea enempää, hän kyllä kuulee sitten kun biisi on valmis😁 Ja siis kirjoitan milloin minnekin, lehden reunaan, kuittiin, wa:iin itselleni txtviestin, ja toki myös nauhuri on täynnä kaikenlaista😁

Toisilla nyt vain ei ole mitään  sellaista älylaitteilla jota ei puoliso saisi nähdä, jännä että se on kovin vaikeaa joidenkin ymmärtää, ja väkisin pitää keksiä toisille asioita joiden vuoksi heidänkin pitäisi visusti salata luurinsa. 

 

Mulla on paljonkin asioita joista en kumppanille kerro, mutta kun ne nyt vain eivät sijaitse puhelimessa tai herra soikoon missään somessa😁

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna inhoan pariskuntia jotka "jakavat kaiken". En siis kerro enää mitään luottamuksellista tai kipeää asiaa yhdellekään näistä koska en halua että niistä keskenään keskustelevat jopa naureskelevat. 

Minä kysyn aina että saanko kertoa Pekalle tämän. Kaveri voi vastaavasti sanoa että älä kerro kellekään. Toisaalta se on ihan turhaa kun kerron vain jos olen kysynyt luvan. Olen itsekin törmännyt pariskuntiin jossa kerrotaan toiselle kaikki, enkä ole enää piiiitkiin aikoihin tällaisille kertonut omasta elämästäni muuta kuin että hyvin menee. Vaikka ei menisikään.

Minä annoin puhelimeni aikuiselle lapselleni yhdeksi illaksi käyttöön, enkä usko, että löysi sieltä yhtään mitään salaista tietoa ja tuskin edes kiinnosti. 

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoinen keskustelu. Kuinka yksityisinä pidätte puhelintanne? Minulle muut asiat ovat paljon yksityisempiä, esimerkiksi päiväkirja tai luonnoslehtiö. Pankkitunnukset toki henkilökohtaiset, mutta muuten puhelin tuntuu tosi maalliselta asialta, ei mitenkään pyhältä. 

Päiväkirja onkin hyvä esimerkki. Olisi kiinnostavaa kuulla niiden näkemyksiä, joiden periaatteena on läpinäkyvyys ja se, että "ei ole salaisuuksia", että onko/olisiko heidän mielestään ok lukea kumppanin päiväkirjaa. Mitä puhelimeen tulee, niin monella erilaiset viestisovellukset korvaavat entisaikojen kirjeenvaihdon ja osittain korvaavat puhelinkeskustelujakin - että siinä mielessä kyllä siellä yksityisiä juttuja on.

Itse ajattelen tätä niin, että kyse ei ole pelkästään sisällöistä, että mitä puhelimella on. Minusta on vaan symbolisesti tärkeää osoittaa kumppanille, että hänellä SAA olla omiakin asioita, ja että kaikki eivät ole automaattisesti minulle kuuluvia. Tämä on syy, miksi en ikinä menisi omin päin penkomaan toisen laukusta tai taskuista mitään, avaamaan puhelinta tai hakemaam sieltä mitään. Jos etsin jotain ja kumppani sanoo, että "ota mun  laukusta/taskusta", silloin se on eri juttu. Tai jos kumppani sanoisi, että "googlaa mun puhelimella, pin-koodi on se-ja-se", voisin googlata, mutta IKINÄ en menisi tutkimaan toisen puhelinta (kuten jotkut ovat ketjussa sanoneet!) enkä selailisi hänen viestejään tai valokuviaan. Vaikka tietäisin, ettei kuvissa ole muita kuin meidän yhteisiä juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhelin, lompakko, muistikirja, yms... Niitä EI tutkita tai katsota ilman nimenomaista lupaa.

Ei mun mies tuollaisia mene tutkimaan, vaikka koodin tietääkin. Miksi menisi? Lompakko on laukussa ja muistikirja paperikalenterissa pöydällä, ei hän niitäkään tutkiskele, miksi tutkisi? Voisiko joku valaista oletteko itse toisten tavaroiden tutkijoita? Että jos niitä ei ole piilotettu tai salattu jotenkin, niin on ihan pakko tutkia? Vai mistä tämä hirveä epäluuloisuus omaa puolisoaankin kohtaan jopa tulee? Yleensä se epäilee jolla itsellään ei ole puhtaat jauhot pussissa.

Saanen huomauttaa, että tässä keskustelussa aiemmin on ollut sellaisiakin kirjoittajia, jotka nimenomaan sanoivat, että kumppani voi halutessaan tutkia puhelimen. Että tuntuu niitä toisen asioiden penkojia olevan enemmän näissä "meillä ei ole salaisuuksia" -tyypeissä. Ne, jotka kunnioittavat toisen yksityisyyttä, kunnioittaisivat sitä tietysti oli koodit tai ei. Mutta useimmilla puhelimessa menee lukitusnäyttö päälle ihan itsestään, ja ei ole ollut mitään syytä keskustella puhelimen koodeista, joten senKÄÄN takia moni ei sitä ole kertonut. Itselleni on ollut suuri yllätys, että jotkut ihan oikeasti suostuvat olemaan suhteessa, jossa periaatteena on, että toinen voi halutessaan "tutkia puhelimen" tai lukea viestit - kyllähän tässäkin keskustelussa joku perusteli sitä sillä, että se auttoi perusteettoman mustasukkaisuuden oireiluun, ja joku toinen kirjoitti, että luottamusta ei suhteessa automaattisesti ole, vaan se pitää "ansaita" - nimenomaan läpinäkyvyydellä eli pitää olla valmis todistamaan puhelimen sisältöä esittelemällä, että on luotettava.

Kannattaa aina lukea koko ketju! Näissä on joskus uskomattoman hulluja tapauksia. Mitä itse olen lukenut, niin osalla niistä, joiden puhelimen koodi on kumppanin tiedossa, on silti periaatteena täsmälleen sama kuin niillä, joilla koodeja ei ole kerrottu, eli periaate on se, että toisen asioita ei pengota. On aika turhaa näiden vängätä keskenään, kun eivät ole varsinaisesti kovinkaan eri mieltä. Olennaista on mielestäni tämän aiheen ympärillä se, kunnioitetaanko toisen yksityisyyttä vai ei, ja edellytetäänkö joka ikisen asian raportointia vai eikö edellytetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on puhelimessani esim. Facebookin sovellus, mistä pääsee suoraan profiiliini. Siellä taas olen useammassakin ehdotonta luottamuksellisuutta edellyttävässä ryhmässä, sen lisäksi että kavereistani useimpien profiili on yksityinen. Olisin siis ihan suoranainen kusipää, ellen huolehtisi, ettei niitä pääse selaamaan kukaan muu minä, kenelle näkymä on tarkoitettu.

Ikävää ettei kumppaniisi pysty luottaa 😕

Minä luotan kumppaniini ja hän minuun, mutta me molemmat haluamme, että myös ystävämme voivat luottaa meihin, joten siksi ei meillä ole pääsyä toistemme puhelimiin.

Sivusta ohis

Eli luette toistenne ystävien viestit? Mutta samalla luotatte toisiinne? Jokin ei nyt täsmää🤔

Vierailija kirjoitti:

Minä annoin puhelimeni aikuiselle lapselleni yhdeksi illaksi käyttöön, enkä usko, että löysi sieltä yhtään mitään salaista tietoa ja tuskin edes kiinnosti. 

No sulla ei sitten ollut puhelimessasi mitään salaista tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on puhelimessani esim. Facebookin sovellus, mistä pääsee suoraan profiiliini. Siellä taas olen useammassakin ehdotonta luottamuksellisuutta edellyttävässä ryhmässä, sen lisäksi että kavereistani useimpien profiili on yksityinen. Olisin siis ihan suoranainen kusipää, ellen huolehtisi, ettei niitä pääse selaamaan kukaan muu minä, kenelle näkymä on tarkoitettu.

Ikävää ettei kumppaniisi pysty luottaa 😕

Minä luotan kumppaniini ja hän minuun, mutta me molemmat haluamme, että myös ystävämme voivat luottaa meihin, joten siksi ei meillä ole pääsyä toistemme puhelimiin.

Sivusta ohis

Jep, näinhän se on! Pitää päästä toistensa puhelimiin, koska EIVÄT LUOTA TOISIINSA.

Ei vaan sinä epäilet kumppaniasi etkä luota häneen, joten siksi puhelin on salainen

Vierailija kirjoitti:

"Eli jos jompikumpi saa käsin kirjoitetun kirjeen, niin toinen voi sen omin päin kaikessa rauhassa lukea ensin. Herranjestas."

 

Eipä ole käsin kirjoitettuja kirjeitä tullut meille kummallekaan enää varmaan 20 vuoteen.

Ja näin kiersit kysymyksen, kun tajusit, että se olikin sinulle hankala.

t. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No jo on omituista. Itsestään selvää luottamuksen vuoksi on, että oikeus tarkastella puhelinta pitää olla, mutta sen vertaa ei keskustella asiasta, että tietäisi,miksi se puoliso on puhelimesta kiinnostunut."

Ei meillä mitenkään luottamukseen liity se että kodin kaikkia laitteita saa käyttää kumpi vaan. Se vaan on meillä muotoutunut sopivaksi tavaksi. Ei ole syytä sitä alkaa muuttamaankaan. Ja jos taas puoliso käyttää mun puhelinta niin ei mua pätkääkään kiinnosta miksi. En tajua miksi pitäisikään kiinnostaa. Se on vaan puhelin.

Ja ei, enää en vastaa seuraaviin jankutuksiin kun olen kaikkeen jo monta kertaa vastannut, eikä sekään riitä 😄 Teidän pitää nyt vaan oppia hyväksymään se, että parisuhteita on erilaisia ja se on aivan ok. Ei millään lailla teidän asia.

Veikkaan että se on parisuhteesta kiinni. Kuunaan ei kukaan olisi existä saanut mitään salasanojani mihinkään (toki silloin kaikki sellainen oli mulla vielä paperilla) mutta nykyisen 11v suhteeni puolisolla on kyllä kaikkintiedossa. Tämä on vain niin erilainen suhde kuin aiemmat. ......

Just näin. Mä olen ollut mieheni kanssa yli 30 vuotta. Ihan selvää että suhde on erilainen, kuin jos vaikka alkaisin nyt seurustella uuden ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni pitää mielellään somensa yksityisenä ja kirjoittelee anonyyminä, mutta puhelimensa näyttää kaikkine tietoineen ihan huithapelina puolisolleen. Osan mielestä on tosi jees, jos kaikki muutkin tekevät saman.

Mitä erikoista siinä puhelimessa on ettei sitä saa kukaan nähdä?

Äitinikään ei yhtään ymmärtänyt miksi olin ärtynyt, kun äiti vastaa soittaessani isäni puhelimeen no heeeeei... Toki tunnistin äitini äänen.

En mäkään ymmärrä. Isäni vastaa monesti äidin puhelimeen kun soitan. Vie puhelimen sitten äidille. Mitä kamalaa ärtymisen aihetta tässä on?

Voisko joku vastata? Miksi tällainen toisen puheluun vastaaminen, tutulle ihmiselle, olisi paha asia? 😄

Melko vainoharhainen pitää ihmisen olla, jos kuvittelee tunnistavansa täällä jonkun ihmisen 🤯

"Itselleni on ollut suuri yllätys, että jotkut ihan oikeasti suostuvat olemaan suhteessa, jossa periaatteena on, että toinen voi halutessaan "tutkia puhelimen""

EI kukaan ole sanonut olevan ok että toinen "tutkii puhelimen". Kun se ei ole mitään "tutkimista", ei "penkomista", ei "kyttäämistä". Se on vaan puhelin. Ei mikään salaisuuksien kammio.

Mulle on ollut suuri yllätys että puhelin on niin monelle Pyhä Asia. En osaa kuvitella tilannetta että esim uudessa parisuhteessa mulle tehtäisiin selväksi ettei mulla ole sitten MITÄÄN oikeutta koskea kumppanin puhelimeen, KOSKAAN. Kuten ketjussa moni on sanonut. En jäisi suhteeseen.

Ja lisättäköön vielä että en käytä mieheni puhelinta mitenkään "väärin". Voin esim. etsiä sieltä haluamani valokuvan ja lähettää sen itselleni, mutta en minä koskaan puhelinta mitenkään "käy läpi" kuten nyt tunnutte ajattelevan.