Jaatteko puolison kanssa kaiken? Onko puolisollasi pääsyä puhelimellesi?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä parisuhteissakin on havaittavissa epäterveitä toimintatapoja. Se, onko jokin toimintatapa terve vai epäterve, ei ole pelkästään mielipidekysymys. Suhteissa esiintyy monenlaista henkistä poahoinvointia, ihmiset toteuttavat suhteissaan paljon haitallisia käyttäytymistapoja, suhteissa voi olla epäterveitä valta-asetelmia ja kontrollointia. Se, että se on suostumuksellista, ei tee siitä automaattisesti neutraalia. Moni suostuu itselleen vahingollisiin tapoihin siksi, että taustalla on traumaa tai opittuja huonoja toimintatapoja. Sinänsä aikuiset "saavat" toimia miten haluavat, mutta se ei muuta sitä asiaa, että jotkut toimintatavat voivat olla luonteeltaan epäterveitä - esimerkiksi oireilua jostain muusta. Kontrollointi parisuhteessa on niitä epäterveitä toimintatapoja, jotka on yleensä helpoin havaita ulkoapäin. Esimerkiksi suurin osa pitäisi varmasti aika epäterveenä sitä, jos toinen osapuoli joutuu antamaan aina yksityiskohtaiset raportit liikkumisestaan tai keiden kanssa on keskustellut - vaikka henkilö itse kokisi, että raportteja vaativa kumppani "vain välittää niin paljon", ja vaikka hän ajattelisi, että tuo "on ihan ok, kun ei minulla mitään salattavaa ole", se ei tekisi tuollaisesta tervettä. Samalla lailla se, että tutkitaan ja ratsataan kumppanin puhelin "luottamuksen nimissä", ei muutu terveeksi toimintatavaksi, vaikka kuinka selitettäisiin, että molemmat sitä haluavat.

Vaan kun kukaan ulkopuolinen harvoin tietää totuutta toisen parisuhteesta. Silloin mennään todella helposti täysin pieleen omien kuvitelmien kanssa, kun ei tiedetä vaan tehdään omia päätelmiä.

Esim. tässä ketjussa omaa suhteessani on väitetty olevan sairasta mustasukkaisuutta ja kontrollointia. Ei voisi mennä enempää pieleen! Olen elänyt sellaisessa suhteessa joskus, enkä tasan elä hetkeäkään enää. Mitään kontrollointia jos tulisi miehen puolelta, se olisi siinä. Mutta en usko näin koskaan tapahtuvan, ellei nyt mies henkisesti sairastuisi. 

Ja joku kirjoitti että tällaisessa suhteessa, jos toinen yhtäkkiä vaihtaisi koodinsa, tulisi ero heti. Ei pidä omalla kohdallani ollenkaan paikkaansa, mikä ihmeen syy tuollainen erolle olisi? Toteaisin vaan että ok. Jatkettaisiin kuten tähänkin saakka. Hän varmaan kertoisi uuden koodin jos/kun taas pyytää sieltä jotain katsomaan.

Elämä ei ole niin vakavaa. Meillä on hyvä olla yhdessä ja näin jatketaan 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä parisuhteissakin on havaittavissa epäterveitä toimintatapoja. Se, onko jokin toimintatapa terve vai epäterve, ei ole pelkästään mielipidekysymys. Suhteissa esiintyy monenlaista henkistä poahoinvointia, ihmiset toteuttavat suhteissaan paljon haitallisia käyttäytymistapoja, suhteissa voi olla epäterveitä valta-asetelmia ja kontrollointia. Se, että se on suostumuksellista, ei tee siitä automaattisesti neutraalia. Moni suostuu itselleen vahingollisiin tapoihin siksi, että taustalla on traumaa tai opittuja huonoja toimintatapoja. Sinänsä aikuiset "saavat" toimia miten haluavat, mutta se ei muuta sitä asiaa, että jotkut toimintatavat voivat olla luonteeltaan epäterveitä - esimerkiksi oireilua jostain muusta. Kontrollointi parisuhteessa on niitä epäterveitä toimintatapoja, jotka on yleensä helpoin havaita ulkoapäin. Esimerkiksi suurin osa pitäisi varmasti aika epäterveenä sitä, jos toinen osapuoli joutu

Teidän kohdallanne ilmeisesti sitten se koodin tietäminen on ollut toissijainen asia eikä liittynyt mihinkään ehdottomaan läpinäkyvyyteen tai periaatteeseen, että salaisuuksia ei saa olla? On eri asia kädet taikinassa pyytää puolisoa tarkistamaan puhelimella auki olevasta reseptistä, kuinka paljon jotain maustetta pitikään lisätä, ja jos näyttö on sulkeutunut, sanoa koodi, jotta puoliso voi tsekata sen mausteen - kuin että koodien kertominen on itseisarvo ja liittyy periaatteeseen läpinäkyvyydestä ja siitä, että "mitään salaisuuksia ei saa olla", ja käytäntöön, jossa kumpi tahansa voi tarkistaa toisen puhelimen ja lukea viestit, jos haluaa. Tällaisia tilanteita ja ajatuksia on tässä ketjussa oikeasti esitetty, ja NÄITÄ vastaan ainakin itse olen argumentoinut. Kuten moni muukin. Keskustelua vähän haittaa se, ettei aina tiedä, mitkä viestit ovat kenenkin kirjoittamia, joten on mahdollista, että sinunkin joku viestisi on tulkittu jonkun kontrollifriikin kirjoittamaksi.

Vierailija kirjoitti:

Teidän kohdallanne ilmeisesti sitten se koodin tietäminen on ollut toissijainen asia eikä liittynyt mihinkään ehdottomaan läpinäkyvyyteen tai periaatteeseen, että salaisuuksia ei saa olla? On eri asia kädet taikinassa pyytää puolisoa tarkistamaan puhelimella auki olevasta reseptistä, kuinka paljon jotain maustetta pitikään lisätä, ja jos näyttö on sulkeutunut, sanoa koodi, jotta puoliso voi tsekata sen mausteen - kuin että koodien kertominen on itseisarvo ja liittyy periaatteeseen läpinäkyvyydestä ja siitä, että "mitään salaisuuksia ei saa olla", ja käytäntöön, jossa kumpi tahansa voi tarkistaa toisen puhelimen ja lukea viestit, jos haluaa. Tällaisia tilanteita ja ajatuksia on tässä ketjussa oikeasti esitetty, ja NÄITÄ vastaan ainakin itse olen argumentoinut. Kuten moni muukin. Keskustelua vähän haittaa se, ettei aina tiedä, mitkä viestit ovat kenenkin kirjoittamia, joten on mahdollista, että sinunkin joku viestisi on tulkittu jonkun kontrollifriikin kirjoittamaksi.

Meillä nimenomaan on vapaa pääsy kaikkeen omaisuuteen, ilman salaisuuksia. Kännyköihin siitä saakka kun ne on olleet olemassa. Ei tarvitse olla syytä miksi koskee toisen puhelimeen, eikä se myöskään haittaa yhtään jos toinen sieltä jotain katsoo. En pidä sitä mitenkään "tarkistamisena", en "kyttäämisenä" tai vastaavana. Se on vaan puhelin. Sieltä voi selata kuvia tai mitä vaan. Se on ihan ok.

En osaa sanoa "saako salaisuuksia olla", koska itselläni sellaisia ei vaan ole. En koe siihen mieheni kanssa mitään tarvetta. Ja uskon täysin että mieheni on ihan samaa mieltä, koska voidaan puhua ihan kaikesta. Se taas saako salaisuuksia olla jonkun toisen parisuhteessa, se ei ole mun asiani millään lailla enkä sellaisia ole tässäkään ketjussa kommentoinut.

Vierailija kirjoitti: 

Meillä nimenomaan on vapaa pääsy kaikkeen omaisuuteen, ilman salaisuuksia. Kännyköihin siitä saakka kun ne on olleet olemassa. Ei tarvitse olla syytä miksi koskee toisen puhelimeen, eikä se myöskään haittaa yhtään jos toinen sieltä jotain katsoo. En pidä sitä mitenkään "tarkistamisena", en "kyttäämisenä" tai vastaavana. Se on vaan puhelin. Sieltä voi selata kuvia tai mitä vaan. Se on ihan ok.

En osaa sanoa "saako salaisuuksia olla", koska itselläni sellaisia ei vaan ole. En koe siihen mieheni kanssa mitään tarvetta. Ja uskon täysin että mieheni on ihan samaa mieltä, koska voidaan puhua ihan kaikesta. Se taas saako salaisuuksia olla jonkun toisen parisuhteessa, se ei ole mun asiani millään lailla enkä sellaisia ole tässäkään ketjussa kommentoinut.

Kuulostaa epäterveeltä. Ihan mielenkiinnosta mitä sä lasket salaisuudeksi? Onko kavereiden asiat salaisuuksia ja ne pitää kertoa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: 

Meillä nimenomaan on vapaa pääsy kaikkeen omaisuuteen, ilman salaisuuksia. Kännyköihin siitä saakka kun ne on olleet olemassa. Ei tarvitse olla syytä miksi koskee toisen puhelimeen, eikä se myöskään haittaa yhtään jos toinen sieltä jotain katsoo. En pidä sitä mitenkään "tarkistamisena", en "kyttäämisenä" tai vastaavana. Se on vaan puhelin. Sieltä voi selata kuvia tai mitä vaan. Se on ihan ok.

En osaa sanoa "saako salaisuuksia olla", koska itselläni sellaisia ei vaan ole. En koe siihen mieheni kanssa mitään tarvetta. Ja uskon täysin että mieheni on ihan samaa mieltä, koska voidaan puhua ihan kaikesta. Se taas saako salaisuuksia olla jonkun toisen parisuhteessa, se ei ole mun asiani millään lailla enkä sellaisia ole tässäkään ketjussa kommentoinut.

Kuulostaa epäterveeltä. Ihan mielenkiinnosta mitä sä lasket salaisuudeksi? Onko kavereiden asiat salaisuuks

Ei meillä mitään PIDÄ kertoa. Mutta kunhan jutellaan oikeastaan kaikesta. Ystävät on tosiaan yhteisiä jo nykyään ja ystävillekin on selvää että kuulumiset kerrotaan puolin ja toisin. 

Enkä minä sano sinun suhdettasi epäterveeksi, eikä sinullakaan ole tuollaiseen kommenttiin mitään oikeutta. Kun et tosiaan meidän suhteessa elä ja totuutta näe.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka annatte miehenne lukea kaikki viestinne, toivottavasti kerrotte tämän myös ystävillenne, jotta tietävät olla avautumatta henkilökohtaisista asioistaan teille viesteillä (tai ylipäätään ollenkaan, jos siis ihan kaiken kerrotte miehellenne). Ymmärrän toki ajatuksen, että hyvässä parisuhteessa ei ole salaisuuksia, mutta eikö silti ystävän salaisuudet ole ystävän. Minusta myös ystävyyssuhde on ihmissuhde, johon kuuluu luottamus. Jos ystävä uskoo toiselle omia ongelmiaan, luotettava ystävä ei levittele niitä eteenpäin, ei edes omalle puolisolleen antamalla lukea viestejä tai kertomalla muutenkaan.

Ehkä sinun miehesi lukisi kaikki viestisi jos tietäisi puhelimesi koodin, mutta meillä muilla on kyllä ihan luottamussuhde, eikä puoliso lue viestejä vaikka pin-koodin tietäisikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni tuntuu olevan sitä mieltä, että kumppanin puhelimen kuuluu olla "vapaata riistaa". Peukutuksista päätellen noin 20% on sitä mieltä, että se kumppanin puhelin on kuin omakin, että pitää saada katsoa.

En todellakaan näytä kumppanille puhelintani, eikä kiinnosta nähdä hänenkään luuriaan. Jos sinulla on tarve vakoilla kumppanin puhelimen sisältöä, niin olet valinnut kumppaniksi väärän henkilön. Hitto, että olis raskasta elää tuollaista elämää, jossa kumppanin luurin kyttääminen on osa parisuhdetta.

Eihän puhelinta pidä saada katsoa. Se että tietää toisen koodin ei tarkoita sitä että sitä pitää saada katsoa. Ei mekään katsella toisen puhelimia, ja koska kummankaan ei PIDÄ msaada katsoa, niin ei haittaa vaikka koodi on toisenntiedossa.<

Teidän IT turva on näemmä ihan huipussaan ja nyt en tarkoita puolisosi luotettavuutta 😌

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ovat arkaluontoiset viestit joita lähetellään ja vastaanotetaan? Itse en muista koko elämäni aikana lähettäneeni puhelimella sellaisia arkaluonteisia viestejä, joita puolisoni ei saisi nähdä. En myöskään ole vastaanottanut näin arkaluontoisia viestejä. 

No jos minä vaikka kirjoittaisin ystävälle, että inhottaa ajatus vaihdevuosista, en haluaisi hänen miehensä lukevan sitä. Eihän se arkaluonteista ole, mutta henkilökohtaista, tarkoitettu puheeksi naiselta naiselle.

Miksi ystävän mies lukisi tuon viestin? 

Sitä minä olen ihmetellytkin, että miksi niitä toisen viestejä pitäisi lukea tai puhelinta tutkia. Tässä ketjussa on useammassa viestissä sanottu, että kumppani voi tutkia puhelimen ja lukea viestit. Olen

jos mies lukisi viestejäni ja tutkisi puhelintani, niin vaihtaisin pin-koodin. Hänellä ei ole asiaa tutkia puhelintani. Mutta koska hän ei sitä tutki luvatta, tiedän sen, niin voin hyvin antaa koodin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos suhde olisi terve ja pohjautuisi luottamukseen, ei olisi mitään tarvetta lukea kumppanin viestejä, sähköposteja tms. 

 

 

Kun suhde on terve ja pohjautuu luottamukseen, ei haittaa yhtään vaikka kumppani tietää sen puhelimen koodin, koska voi luottaa, että hän ei siitä huolimatta mene sitä puhelinta tutkimaan.

Jos toiseen luottaa, ei ole mitään tarvetta ylipäätään tietää sitä koodia. Miksi hänen pitäisi tietää se, jos ei muka koskaan käytä sitä? 

 

Eihän se mikään pakko olekaan, mutta moni kokee sen helpottavana. Eli tokihan sillä koodilla silloin voi käyttöä olla mikäli se koetaan tarpeelliseksi. Harvoin mekään toisten puhelimia käytetään, mutta ei ole kuin pari päivää kun miehellä oli puhelin hukassa ja hän soitti omaansa minun puhelimellani minun ollessa lumitöissä.

Vierailija kirjoitti:

Pankkitunnuksia ei saa antaa kenellekään toiselle. Mutta käyttöoikeudet meillä on annettu toisen tiliin heti kun pankkitunnukset tuli käyttöön. Oli itsestäänselvää, koska helpotti arkea.

Ne voi silti antaa jos haluaa antaa, näin meilläkin on tehty. Jos jotain sattuu toiselle, niin toinen voi hoitaa asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankkitunnuksia ei saa antaa kenellekään toiselle. Mutta käyttöoikeudet meillä on annettu toisen tiliin heti kun pankkitunnukset tuli käyttöön. Oli itsestäänselvää, koska helpotti arkea.

Ne voi silti antaa jos haluaa antaa, näin meilläkin on tehty. Jos jotain sattuu toiselle, niin toinen voi hoitaa asioita.

Ymmärräthän tekeväsi rikoksen siinä vaiheessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän moni tuntuu olevan sitä mieltä, että kumppanin puhelimen kuuluu olla "vapaata riistaa". Peukutuksista päätellen noin 20% on sitä mieltä, että se kumppanin puhelin on kuin omakin, että pitää saada katsoa.

En todellakaan näytä kumppanille puhelintani, eikä kiinnosta nähdä hänenkään luuriaan. Jos sinulla on tarve vakoilla kumppanin puhelimen sisältöä, niin olet valinnut kumppaniksi väärän henkilön. Hitto, että olis raskasta elää tuollaista elämää, jossa kumppanin luurin kyttääminen on osa parisuhdetta.

Ei vapaa pääsy puhelimeen tarkoita käyttämistä, läpinäkyvä asenne on paras mahdollinen suoja avioliitossa. Jos kaikki ei ole läpinäkyvää, silloin henkilöllä on jotain sellaista mitä ei halua toisen näkevän. Pettäminen alkaa samalla hetkellä kuin salaaminenkin.

Näinpä, eikä pääsy kaikille laitteille estä pettämistä, sitä voi tapahtua siitä huolimatta että kumppanilla on pääsy laitteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En keksi mitään syytä, miksi miehelläni ei pitäisi olla pääsyä puhelimeeni. Kukaan kaverini - enkä itse - ole siellä tunnustanut pettämisiä tai murhia. 

Toisaalta miksi on tarpeellista, että kumppani voi halutessaan tutkia puhelimen ja lukea viesit?

Miksi hän tutkisi ja lukisi? Ei kai kukaan sellaiselle koodejaan annakaan, eikä pitäisi edes olla suhteessa moisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te jotka annatte miehenne lukea kaikki viestinne, toivottavasti kerrotte tämän myös ystävillenne, jotta tietävät olla avautumatta henkilökohtaisista asioistaan teille viesteillä (tai ylipäätään ollenkaan, jos siis ihan kaiken kerrotte miehellenne). Ymmärrän toki ajatuksen, että hyvässä parisuhteessa ei ole salaisuuksia, mutta eikö silti ystävän salaisuudet ole ystävän. Minusta myös ystävyyssuhde on ihmissuhde, johon kuuluu luottamus. Jos ystävä uskoo toiselle omia ongelmiaan, luotettava ystävä ei levittele niitä eteenpäin, ei edes omalle puolisolleen antamalla lukea viestejä tai kertomalla muutenkaan.

Se että tietää puhelimen koodin ei tarkoita että lukisi viestejä

On kaunista uskoa lähimmäisistään parasta, mutta tässä kohtaa olet aika yksinkertainen. 

Sinä taas olet epäluuloinen salajilija. Sä tykkäät elää elämääsi epäillen puolisoasi, minä taas en. Näin me ollaan erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pankkitunnuksia ei saa antaa kenellekään toiselle. Mutta käyttöoikeudet meillä on annettu toisen tiliin heti kun pankkitunnukset tuli käyttöön. Oli itsestäänselvää, koska helpotti arkea.

Ne voi silti antaa jos haluaa antaa, näin meilläkin on tehty. Jos jotain sattuu toiselle, niin toinen voi hoitaa asioita.

No niitä EI SAA antaa kenellekään toiselle. Se on laitonta. Jos annat, syyllistyt rikokseen. Jos puolisosi käyttää pankkitunnuksiasi, hänkin syyllistyy rikokseen. Tässä ei neuvotteluvaraa ole.

Juuri puoli tuntia sitten tarvittiin ajastinta. Miehen puhelin oli vieressäni pöydällä, oma puhelimeni olohuoneessa. Joten otin miehen puhelimen, avasin sen koodilla, ja laitoin ajastimen päälle. Sitten laitoin lukituksen takaisin päälle. Kauheaa, eikö 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minun puhelimessani ole mitään sellaista, jota puolisoni ei saisi nähdä. Toisaalta ystävieni kuulumisia en välttämättä kaikkia kerro miehelleni. 

Jäi pois aloituksesta, mutta ystävätär suutahti kun mieheni luki viestin, jossa ystävätär kommentoi miestäni ja parisuhdettamme. Mies vastasi puhelimellani ystävättärelleni että suhteessamme kaikki on yhteistä jos ne tulevat puhelimitse. Mies sanoi, ettei ymmärrä miksi ystävätär puuttuu meidän elämään ja kritisoi miestä, koska ei tunne tätä kunnolla. Puolin ja toisin emme jaa kasvotusten ystäviemme elämää ja asioita, mutta meillä on pääsy molempien puhelimiin, sähköposteihin ja muihin. Ap

Toivottavasti kaikki sun ystävät tietää että kaikki info menee myös sun miehelle. Melko paska

Kaikki jaetaan, mikään ei ole salaista.

Oletan jo lähtökohtaisesti, että kaverit  ymmärtävät sen, että asian tietää seuraavaksi myös mies (jos se nyt uutiskynnyksen ylittää). Kaveri voi jättää laittamatta viestin, jos järjestely ei sovi. En jää kaipaamaan. Jos se tekee minusta ihmisenä p*skan, niin onpa kovaa. Miksi ihmeessä laittaisin jonkun kaverin elämäni tärkeimmän ihmisen edelle?

Eipä silti, mies ei ole mitenkään erityisen kiinnostunut kuulemaan jotain tyhjänpäiväistä  (kuten en minäkään), mutta saatan jotain mainita, jos on tärkeää.

Vastaavasti en ole hänen työasiostaan kuin päällisin puolin kiinnostunut, mutta luen tarvittaessa hänen puhelimensa viestit. 

Näin menty kohta 30v, ja näin jatketaan. Jos ei muille sovi, niin ei haittaa ;-)

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsy toisen puhelimeen?!!! EI helvatissa. Kuka antaa? Joku täysin tahvo? orja? tahdoton nahjus?

Miksi ei? Mitä salattavaa sinulla on? Kaksoiselämä?

Enemmän se luottamuksenpuutteesta kertoo jos puolisolla on tarve päästä luuria tai läppäriä tutkimaan. En ikinä haluaisi tuollaista ystävää johon ei voi luottaa sen vertaa että esim. yhteiset viestittelyt pysyisivät kahdenkeskisinä asioina.

Itse en ainakaan jaksa sellaisia tyyppejä muutenkaan, jotka viesteilee jotain oikeasti tärkeitä asioita, en ole teini en jaksa mitään viestittelyä. Ne puhutaan puhelimessa tai kasvotusten. Ehkä siksi onkin helppo päästää mies puhelimelle jos sitä sattuu tarvitsemaan. Minulla on pääsy myös hänen kaikkiin tietoihinsa.

En tosiaan jaa puhelimeni pääsykoodia miehelleni. Enkä muillekaan. Pidän tietystä yksityisyydestä. En myöskään kyttää mieheni puhelinta. Kumpikin saa toki lainata toisen luuria tai näyttää sieltä juttuja jos sattuu toisen puhelin olemaan esim lähempänä. 

Emme piilottele puhelimia tai kyttää niitä hämärissä oloissa :D

Tämä ei toki ole aina ollut näin parisuhteissani. Ensimmäinen laatuaan, jossa todella huomaa toisen käytöksestä ettei ole salattavaa.

Jaamme kulut aikalailla puoliksi, toki nyt kun minä opiskelen lääkäriksi niin mieheni maksaa enemmän sähköasentajan palkastaan. Tulevaisuudessa maksan sitten kyllä varmasti taas itse enemmän.

Huolet, murheet, ilot ja surut jaamme aina!