Lue keskustelun säännöt.
Olitko pettynyt joululahjaan ja mitä sait? - salainen keskustelu epämieluisista joululahjoista
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Hyviä lahjoja sain, juuri niitä mitä pyysinkin. Tähän ikään varttuneena kaikkea tarpeellista ja tarpeetontakin on kertynyt, joten ne kaikki herkut, joita sain, tulevat kyllä syötyä. Tavaraa en yksineläjänä ja parantumatonta tautia sairastavana tarvitse, on jo tiedossani, etten täällä kauaa enää elele, joten nautinpa nyt hyvällä omallatunnolla herkuista. Oikein mieleisiä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saanut yhtään lahjaa, enkä olisi halunnutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut lahjaa.
Voi ei😞😞. Toivottavasti joulusi oli muuten mukava
Ei meilläkään aikuisille anneta lahjoja. Jokainen hankkii lahjat omille lapsilleen, ja mummo lapsen lapsille jotain. Mutta aikuisten kesken ei lahjoja vaihdeta, ja näin pienituloisena se on ihan hyvä juttu
Olen siis yh, mutten minä mitään pakkolahjimista ole parisuhteessakaan kaivannut, lähinnä siksi, etten edes keksi, mitä tarvitsisin lahjaksi. Edes teineillä ei oikein ollut enää lahjatoiveita, toki he paketit saivat.
Mutta minä annoin lahjan miehelleni.
T. Lahjaton
Minäkin ostin exälleni, kun oltiin yhdessä, aina joululahjan. Koskaan en saanut mitään
Herää kysymys miksi seurustelit ilkeän miehen kanssa?
Sain ihania lahjoja, lapsi oli itse askarrellut kauniin koristeen, puolisolta sain korvakorut ja riipuksen ja vanhemmiltani smegin leivänpaahtimen.
Kaksi rasiaa suklaata. Toki sentään edes nuo, mutta jotenkin toivoisi jotain mistä olisi iloa enemmän kuin päivän pari. Iso perhe meillä kuitenkin ja muut sai enemmän lahjoja ja muutakin kuin karkkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan liian suuret villasukat. Lahjan antaja tietää kyllä hyvin jalkani koon.
Ne pystyy helposti lyhentämään pienemmiksi. Jos et itse osaa, ehkä joku kutomistaitoinen voi auttaa.
Jos saa liian pienet sukat, ne voi muuttaa kärjestä avonaisiksi purkamalla kärjen ja päättelemällä silmukat. Sellaisia voi käyttää vaikka unisukkina, eipähän tule varpaille liian kuuma.
Ne eivät olleet pelkästään senrtitolkulla liian pitkät, vaan myös aivan liian leveät joka suunnalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassun hauskan huumorimukin sain lahjaksi. Voi harmi kun se tippui jo eilen illalla vahingossa pihalaatoitukselle ja meni rikki.
Ei mukin tarvitse mennä rikki. Se voi unohtua vaikka puiston penkille, josta joku huumorimukien ystävä voi löytää sen.
Tai työpaikan kahvihuoneeseen
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain korvakorut, minulla ei ole reikiä korvissa eikä tule, haluan pitää korvani lävistämättöminä.
Kauniit nuo korvakorut kyllä ovat, sitä en kiellä, mutta pettymys kuitenkin, kaulakoru olisi ollut mieluisampi koska niitä pidän.
Jos tykkäät korvakoruistasi ja ovat malliltaan riipukseksikin soveltuvat, suosittelen muokkaamaan toisesta kaulakorun. Olen itse tehnyt niin monesta korviksesta (siis ihan ostanut ihastuttavat korvikset ja tuunannut kaulakoruksi, kun ei ole korvissa reikiä) ja olen ollut niihin todella tyytyväinen.
Hyvä idea, kiitos, taidanpa tehdä näin. Käyvät kyllä kaulakoruiksikin, en tiedä miksi ei tullut itselleni mieleen että voin tehdä riipuksen/t.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain kaksi silkkityynyliinaa. Kauniit ja ihanantuntuiset mutta pesuohjeessa suositellaan käsinpesua!! En ymmärrä kenellä on aikaa ja jaksamista alkaa erikseen käsin pesemään tyynyliinoja, eihän ne edes puhdistu kunnolla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Halpaakin halvemmat kahvikupit, toisessa on vielä kahva vinossa. Tekisi mieli vain heittää ne pois,mutta ne on anopilta.
Hahhaaa. Nämä anopit on kyllä parhaita.
Kysy multa mitä haluun tuliaisina kun lähtevät Thaimaahan.
Ei, ei mitää. No sano nyt? Anoppi vänkäsi.
No vaikka puisen elefantin? Tai puusta joku muu eläin?
No tulivat takasin, olivat ostanut puusta tehtyjä naispatsaita kolme. Mä sain sen mikä oli selvästi vino. Toiselle miniälle ja heille itselle oli löytynyt ihan samanlaiset patsaat mitkä olivat suorat.
Oli myös ostanut elefantteja sieltä, mltkä pitikin sitten itsellään.
Anoppi on anoppi vaikka voissa paistaisi.
Minä en saa appivanhemmilta oikeastaan mitään lahjoja ikinä. Ja ihan hyvä niin, en usko että makumme kohtaavat. Enpä itsekään ostele heille mitään.
Yhtenä vuotena sain lahjaksi lehden välissä tulleen kylkiäs-cd:n. Ammoisina aikoina sain heiltä lahjaksi toiselle miniälle ostetun paidan, mutta eron koitettua se annettiinkin minulle.
Lomilla käydessään anoppi kantaa Turkista ja Egyptistä feikki-Tommy Hilfigereitä ja muita euron vaatteita ja pyytää minua valitsemaan tuomastaan kasasta parhaat päältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostin itselle ihanat villasukat jo aiemmin, ovat käsintehdyt ja niissä on kuviona minun koirani. Poika oli vähillä rahoilla ostanut suklaalevyn ja paketoinut
Saan joka vuosi saippuaa ja kosteusvoiteita (eri ihmisiltä). Niitä tuli tänäkin vuonna, voiteita käsille, jaloille ja vartalolle. Saippuan saan jotenkin kulumaan, mutta vielä on toissavuotisiakin käyttämättä. Kosteusvoiteita en käytä koska iho ei niitä vaadi. Ajatteleeko ihmiset, että kaikki näitä käyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain kaksi silkkityynyliinaa. Kauniit ja ihanantuntuiset mutta pesuohjeessa suositellaan käsinpesua!! En ymmärrä kenellä on aikaa ja jaksamista alkaa erikseen käsin pesemään tyynyliinoja, eihän ne edes puhdistu kunnolla...
Laita pesupussiin ja hienopesuohjelma. Tai villapesu. Tai eteenpäin
🇺🇦🇮🇱
Teen pientä businesstä kirppiksellä. Lähinnä saan 2 kollegalta tarpeetonta ja vien ne kirppikselle.
Koska määrät ovat suuret, toinen tekee kuolinsiivousta ja toinen tyhjentää lapsuudenkotiaan, tässä myös tienaa jotain. Mutta siihen näen myös paljon vaivaa.
Kävimme itsenäisyyspäiväviikonloppuna moikkaamassa minun vanhempia, muut sisarukset tulivat sinne lapsineen. Sieltä ystävälleni ja paluussa kävimme myös mieheni vanhempien luona, jonne tuli myös muita sisaruksia.
Omilta sain lisää kirppistavaraa. Tämä oli tiedossa, määrät vähäiset ja vanhempieni kotikylällä ei edes ole mitään paikkaa, minne viedä. Tämä oli myös sovittu etukäteen.
Miehen vanhemmilla minulle oli kerätty myös kirppistavaraa, joka oli aika lailla pelkkää roskaa ja sitä oli hyvin paljon. Tulimme myöhään yöllä kotiin, heti piti alkaa tyhjentämään autoa. Seuraavana päivänä sitten käytiin tavaroita läpi, mm kirjoja, joista puuttui sivuja, keittokirjoitta tahroja, rikkinäisiä leluja jne.
Miesystävä sai onnistuneen lahjan, annoimme yhdessä toivelahjan ja minun lahjani oli nämä kirppistavarat.
Lähdimme myös jouluksi matkoille, taloyhtiön roskis on pitkään ollut täynnä. Kun kotiudumme, saan sitten täytellä roskista pitkään
Sain viime jouluna avatun pakkauksen pölynimurinpusseja kauniissa lahjakassissa. Miesystävä oli ostanut itselleen uuden imurin ja vanhat pussit eivät enää käyneet.
Oli vaivautunut kuitenkin hankkimaan sen lahjakassin, siitä pisteet.
Mäkin valitan lahjasta jota en saanut. Mies tietää, että haluan joka vuosi englanninlakuboksin. No ei löytänyt sellaista mistään, niin en sitten saanut häneltä mitään herkkulahjaa. Eikö se nyt oo itsestäänselvää että esim. englanninlakupussi olisi parempi kuin ei mitään? No mies kyllä oli ajatellut vielä aattona metsästää boksia mutta oli vahingossa laittanut kännykkämuistutuksen liian myöhäiselle. Ehkä olisi sitten siltä viimeiseltä metsästysreissulta tullut jonkun korvaavan tuotteen kanssa tarvittaessa.
En sinänsä :)
Sain ihanat villasukat, mutta väri ei ollut mieluinen (ruskea). Ei sillä värillä kuitenkaan ole oikeasti väliä, tulevat taatusti käyttöön ja oikeasti ovat kauniit.
Sain myös kauniin puisen juustosetin nätissä lahjapakkauksessa servetteineen ym. Se on kiva ja kaunis, mutta olisin toivonut, ettei tämä vähävarainen sukulainen olisi antanut mitään, vaan että olisi ennemmin käyttänyt rahat itseensä, eikä meillä ole sille paikkaa ja olemme muutenkin tekemässä tavaroissa karsintaa rankalla kädellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut lahjaa.
Voi ei😞😞. Toivottavasti joulusi oli muuten mukava
Ei meilläkään aikuisille anneta lahjoja. Jokainen hankkii lahjat omille lapsilleen, ja mummo lapsen lapsille jotain. Mutta aikuisten kesken ei lahjoja vaihdeta, ja näin pienituloisena se on ihan hyvä juttu
Olen siis yh, mutten minä mitään pakkolahjimista ole parisuhteessakaan kaivannut, lähinnä siksi, etten edes keksi, mitä tarvitsisin lahjaksi. Edes teineillä ei oikein ollut enää lahjatoiveita, toki he paketit saivat.
Mutta minä annoin lahjan miehelleni.
T. Lahjaton
Minäkin ostin exälleni, kun oltiin yh
Herää kysymys miksi seurustelit ilkeän miehen kanssa?
Olimme naimisissa. Yhteinen koti, yhteiset lapset. Aluksi hän olikin oikein ihana, hyvä mies. Hän vain muuttui vuosien myötä, ja alkoi halveksimaan minua. Myöhemmin selvisi paljon muutakin hänen käytöksestään. On ihan normaali kuvio, että suhteessa, jossa on henkistä tai fyysistä väkivaltaa, se todellisuus tulee näkyviin vasta ajan päästä. Ei kukaan näytä oikeaa luontoaan heti.
Tuollaisesta suhteesta ei myöskään ole helppoa erota. Sitä on helppo ihmetellä jälkeenpäin tai sivusta, miksi tuo ei vain lähde, mutta ihan oikeasti, suurin osa ei vain pysty lähtemään heti. En minäkään. Ihana,kun koetin erota tai otin eron puheeksi, mies muuttui, se saa uskomaan, että olen tullut kuulluksi. Tietysti tuo muutos oli vain hetkellistä,mutta silti se eroaminen vei minultakin useamman vuoden, ja vaati myös paljon onnea, ja ennenkaikkea sen, että olin työstänyt asian niin hyvin, ettei paluuta vanhaan enää ollut. Olin jo tuohon jouluun mennessä koittanut korjata suhdetta ja siis miettinyt eroa, parisen vuotta, ja tuo oli yksi niistä viimeisistä kiireistä suhteeseen. Vasta eron jälkeen, alkoi konkretisoitua, mitä se elämä suhteessa oikeasti oli ollut. Sitä niin sokaistuu ja kai oman jatkuvuutensa kannalta myös sulkee silmiään todellisuudelta.
Myöskin ne suhteessa olleet asiat muistuivat mieleen pikkuhiljaa, järkeilin sen niin, ettei kenenkään psyyke kestä koko totuutta kerralla. Tämä "ilkeily" oli siis vain jäävuoren huippu.
En osaa sitä paremmin selittää, ja tiedän, että moni, joka ei ole vastaavaa kokenut, ei ymmärrä. Mutta toivon, että tämän kertomuksen myötä ne, jotka ovat vastaavassa tilanteessa saisivat voimia lähteä. Se ei ole helppoa mutta se on sen arvoista.
Hahhaaa. Nämä anopit on kyllä parhaita.
Kysy multa mitä haluun tuliaisina kun lähtevät Thaimaahan.
Ei, ei mitää. No sano nyt? Anoppi vänkäsi.
No vaikka puisen elefantin? Tai puusta joku muu eläin?
No tulivat takasin, olivat ostanut puusta tehtyjä naispatsaita kolme. Mä sain sen mikä oli selvästi vino. Toiselle miniälle ja heille itselle oli löytynyt ihan samanlaiset patsaat mitkä olivat suorat.
Oli myös ostanut elefantteja sieltä, mltkä pitikin sitten itsellään.
Anoppi on anoppi vaikka voissa paistaisi.