Mitkä jouluperinteet/tavat ovat ominaisia eri sosiaaliluokille?
Kiinnostaa kuulla, mitkä jouluperinteet ja tavat ovat ominaisia eri sosiaaliluokille. Tarkoitukseni ei ole olla ilkeä, vaan oppia uutta. :)
Kommentit (142)
Nämä luokkakeskustelut on aina hupaisia kun oikeastihan harvalla on mitään todellista tietoa siitä, miten eri luokkiin kuuluvat viettää joulua. Eihän oma tuttavapiiri ooe kovin laaja otanta ja harvan tuttuihin kuuluu runsaasti eri luokkien edustajia, että voisi oikeasti vertailla. Joten kommentointi perustuu ihan puhtaasti stereotypioihin ja niitten perusteella keksittyihin kuvitelmiin.
Joulupöydässä on kallista ruokaa. Mätejä, kaloja, ei mitään marketin laatikoita yms.
On hieno pöytäliina ja juhla-astiat alku-pääruuille, hopeaa ja kristallia. On pukeuduttu juhlavasti.
Lahjoja ei ole paljon, mutta ovat laadukkaita.
Haudoilla käydään ja vietetään ilta läheisten kanssa keskustellen, pelaten ja hyvää viiniä maistellen.
Siinä ylemmän luokan joulu..
Alempi luokka..
On jouluruokaa, mutta halpaa. Arkiastiat ja jouluiset servetit. Ei juhlapukeutumista, lahjoja on enemmän, mutta ei kallista. Ilta menee pelaten, normi tv katselussa ja muutama jouluolut.
Miehen perhe oli omaani varakkaampi, heille oli joulukukat, avustukset, pukeutuminen tärkeitä.
Tästä jäänyt perinne eron jälkeenkin, en voi kuvitella joulua ilman lahjoituksia.
Ehkä varakkailla oli kalliimmat lahjat.
Meillä on mätiä ja kaloja mutta on myös niitä valmislaatikoita ja kinkkua. Haudoilla ja kirkossa käydään mutta katsottiin myös lastenohjelmia aamusta.
Vierailija kirjoitti:
Yläluokkaiset arvostavat sukujensa perinteitä ja perintöä. Esille laitetaan mielellään ne todella vanhat joulukoristeet, perintöastiat ja muut sen sijaan, että ostettaisiin uutta tai tehtäisiin trendikäs joulu.
En ole ennen tiennytkään, että meillä on peräti yläluokkaisia tapoja.
Vierailija kirjoitti:
Nämä luokkakeskustelut on aina hupaisia kun oikeastihan harvalla on mitään todellista tietoa siitä, miten eri luokkiin kuuluvat viettää joulua. Eihän oma tuttavapiiri ooe kovin laaja otanta ja harvan tuttuihin kuuluu runsaasti eri luokkien edustajia, että voisi oikeasti vertailla. Joten kommentointi perustuu ihan puhtaasti stereotypioihin ja niitten perusteella keksittyihin kuvitelmiin.
Ei tiedä, pitäisikö näitä itkeä vai nauraa, kun eräät yrittävät väkisin vääntää Suomeenkin sosiaaliluokkia. Ne jäivät tässä maassa historiaan jo viime vuosisadan alkupuolella.
Yhteiskunnallisesta ja sosioekonomisesta asemasta voisi kyllä keskustella, mutta se on Sosiaaliluokkahullulle aivan liian haastava aihe.
Vierailija kirjoitti:
Joulupöydässä on kallista ruokaa. Mätejä, kaloja, ei mitään marketin laatikoita yms.
On hieno pöytäliina ja juhla-astiat alku-pääruuille, hopeaa ja kristallia. On pukeuduttu juhlavasti.
Lahjoja ei ole paljon, mutta ovat laadukkaita.
Haudoilla käydään ja vietetään ilta läheisten kanssa keskustellen, pelaten ja hyvää viiniä maistellen.
Siinä ylemmän luokan joulu..
Alempi luokka..
On jouluruokaa, mutta halpaa. Arkiastiat ja jouluiset servetit. Ei juhlapukeutumista, lahjoja on enemmän, mutta ei kallista. Ilta menee pelaten, normi tv katselussa ja muutama jouluolut.
Meillä on lähes täsmälleen tuo jälkimmäinen versio. Pelaamisesta en tykkää, luen mieluummin tätä palstaa rauhassa.
T. Aatelinen ja akateeminen
Vierailija kirjoitti:
Miehen perhe oli omaani varakkaampi, heille oli joulukukat, avustukset, pukeutuminen tärkeitä.
Tästä jäänyt perinne eron jälkeenkin, en voi kuvitella joulua ilman lahjoituksia.
Ehkä varakkailla oli kalliimmat lahjat.
Siis niin kuin englantilaisilla aatelisilla, että pitää jotenkin lahjoa alempiarvoisia, köyhiä ja palvelijoita? Suomessa sosiaalihuolto on pitänyt siitä huolta ja eräät aateliset ovat aikanaan toimineet nimenomaan niin, että yhteiskunta avustaa eikä rikkaan suoraan vaan verojen välityksellä.
Toisaalta, kaikin kriteerein alimpiin luokkiin kuuluvilla on tapana lahjoittaa varsinkin jouluna itseään vähäosaisemmille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkaiset kattavat joulupöytään sävy sävyyn iittalaa, arabiaa tms. Ja tarjoilukulhot on myös jotain vastaavaa merkkiä, eikä mitään Tokmannin halpiskulhoja.
Nää Iittalat ja Arabiat on nimenomaan Tokmannikamaa.
Tää on hauskaa kun tokmannista tuli parempi kun stockmannista
Ei tullut, vaan Iittalan ja Arabian status laski, kun sitä kerran saa Tokmanninkin kaltaisista kaupoista ja taviksillakin on siihen varaa. Näin se kaikissa asioissa menee, joskushan esim jotkut ratsastus ja laskettelukim oli lähes pelkkien parempiosaisten lajeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen perhe oli omaani varakkaampi, heille oli joulukukat, avustukset, pukeutuminen tärkeitä.
Tästä jäänyt perinne eron jälkeenkin, en voi kuvitella joulua ilman lahjoituksia.
Ehkä varakkailla oli kalliimmat lahjat.
Siis niin kuin englantilaisilla aatelisilla, että pitää jotenkin lahjoa alempiarvoisia, köyhiä ja palvelijoita? Suomessa sosiaalihuolto on pitänyt siitä huolta ja eräät aateliset ovat aikanaan toimineet nimenomaan niin, että yhteiskunta avustaa eikä rikkaan suoraan vaan verojen välityksellä.
Toisaalta, kaikin kriteerein alimpiin luokkiin kuuluvilla on tapana lahjoittaa varsinkin jouluna itseään vähäosaisemmille.
Mies oli semmoinen että jouluna antoi rahaa jos joku sanoi ettei ollut. Puhuin tietysti menneistä ajoista kun ei ollut asumistukia ja muita.
Vierailija kirjoitti:
Alemmissa sosiaaliluokissa arvostetaan lahjojen määrää. Mitä enemmän, sen parempi.
Kyllä mä ottaisin lahjaksi mieluummin yhden omakotitalon tai sijoitusasunnon kuin kynttilänjalan, suklaata, sukat, käsivoidetta ja hiustuotteita tms.
t. alemman sosiaaliluokan tantta
Vierailija kirjoitti:
Joulua varten ostettavat joulupaidat yms jouluvaatteet ovat alempien luokkien ilmiö. Ylemmät luokat käyttävät jouluna juhlavia vaatteita/juhlavaatteita, joita löytyy kaapista jo valmiiksi.
Juu, mutta lapsille puetaan tonttulakit. Vanhat tietysti.
Vierailija kirjoitti:
Kotitalouteni kuuluu Suomen varakkaimpaan 5 prosenttiin ja määrä on kyllä meille kaikille tärkeää tosi monessa asiassa. Laadusta tinkimättä toki. Esim. mikään tilauskakku ei kelpaa (sekä maun että hinnan vuoksi), vaan pitää olla parhaimpia herkkuja, joita saa vain itse tehtynä. Ja niitä pitää juhlissa olla paljon, arkena ei.
Varakkuus ei ole sama kuin sosiaaliluokka.
En vietä joulua. Mikä sosiaaliluokka?
Sosiaaliluokkaketjuissa ylemmän keskiluokan joulukin on kuin kiiltokuvissa, ja köyhät tietenkin viettävät joulua väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen perhe oli omaani varakkaampi, heille oli joulukukat, avustukset, pukeutuminen tärkeitä.
Tästä jäänyt perinne eron jälkeenkin, en voi kuvitella joulua ilman lahjoituksia.
Ehkä varakkailla oli kalliimmat lahjat.
Siis niin kuin englantilaisilla aatelisilla, että pitää jotenkin lahjoa alempiarvoisia, köyhiä ja palvelijoita? Suomessa sosiaalihuolto on pitänyt siitä huolta ja eräät aateliset ovat aikanaan toimineet nimenomaan niin, että yhteiskunta avustaa eikä rikkaan suoraan vaan verojen välityksellä.
Toisaalta, kaikin kriteerein alimpiin luokkiin kuuluvilla on tapana lahjoittaa varsinkin jouluna itseään vähäosaisemmi
Alin kriteeri? Onhan ihminen köyhä jos ei ole taloa tai maaomaisuutta. Hauskaa joulua sinullekin.
Vierailija kirjoitti:
Joulupukeutuminen.
Ylempiin sosiaaliluokkiin kuuluvilla ei näe jouluna mitään paljettiminimekkoja, joita alemmissa sosiaaliluokissa voisi nähdä. Ylemmissä sosiaaliluokissa pukeudutaan myös jouluna paremmin, varsinkin jos lähdetään ihmisten ilmoille esimerkiksi kirkkoon tai sukuloimaan. Alemmissa sosiaaliluokissa näkee sitäkin, että joulukirkkoon tai sukuloimaan lähdetään pieruverkkareissa, jotka ovat mahdollisimman mukavat.
(Ja kun joku sanoo, niin ei tulotaso tätä kerro. Myös vähävarainen voi pukeutua siisteihin, juhlaviin vaatteisiin)
Mä olen taustaltani keskituloinen, miehen vanhemmat on duunaritaustaisia. Tässä sitä vietetään miehen vanhemmilla joulua heidän perheensä mukaan: porukka katsoo telkkaria ja kaikilla on arkiset vaatteet/verkkarit. Itse olen ainoa, jolla on mekko päällä. :D Hämmentää myös, miten mitään isompia jouluperinteitä ei ole, eikä mukaan lähdetty, kun halusin viedä kynttilän hautausmaalle.
Keskiluokkaan identifioitumaan halajavat käyvät aattona kierroksen "läheisten" luona viemässä lahjaksi joulukukan ja suklaakonvehtirasian. Sitä isomman ja kalliimman rasian, mitä tärkeämpi "ystäväperhe."
Joulu on lavastettu kotiin vimpan päälle kuusineen ja joulukoristeineen. Aattona pistetään parempaa päälle. Joululauluja soitetaan kokko päivä. Lapset pyntätään juhlavaatteisiin kun pukki tulee. Lapset pakotetaan laulamaan pukille.
Illalla jotkut menevät joulukirkkoon saadakseen itselleen joulufiilistä, vaikkeivät edes usko Jumalaan.
Duunarikodeissa kokoonnutaan "porukoille" syömään valmisjouluruokia. Katsotaan Samu-sirkan joulutervehdys ja jaetaan lahjat. Lähdetään pikaisesti kavereille ryyppäämään. Illalla baariin.
Tän päivän Hesarista:
"Kenties jopa tärkeämpi kuin hyväosaiselle, koulutetulle luokalle, joka on viime vuosina kehitellyt vaihtoehtoisia joulunviettotapoja. Staycationeja hotelliin, äkkilähtöjä etelän lämpöön."
Eli ne kinkut ja kirkot ei eliitillä nappaa.
Joo omassa tuttavapiirissä osa käy haudoilla ja kirkossa, osa ei, ei riipu tulotasosta mitenkään. Ja tunnen väkeä professorista sekatyöläisduunariin. Ja aika paljon just sitä parjattua keskiluokkaa, joista osaa kiinnostaa perinteet ja osa tilaa pitsaa kun ei kiinnosta perinteet. Ja osa on töissä.