Lue keskustelun säännöt.
Joulu on rakkauden ja rauhan juhla, mutta onko se sitä myös eläinten näkökulmasta, mitä mieltä olet?
21.12.2024 |
Kinkkua syödään joka joulu noin 67 miljoonaa kiloa. Yksilöiksi muutettuina joulun ruokapöytiä varten siis kuolee noin 75 000 sikaa. Kun vielä muistamme, että sika on yhtä älykäs eläin kuin koira, voi vain ajatella, mikä haloo nousisi, jos jokavuotisen traditiomme edellyttäisi samansuuruisen koiramäärän joukkoteurastusta (toki ihmisten katseilta piilossa). Arvatenkin sitä pidettäisiin äärimmäisenä eläimellisenä barbarismina.
Ei ole kuitenkaan realistista olettaa, että kaikki ihmiset haluaisivat tässä ja nyt ryhtyä vegaaneiksi tai edes kasvissyöjiksi, monien elimistö kun ei sitä vielä sulattaisi, mielestä puhumattakaan, mutta jokainen voi silti (halutessaan) tehdä pieniä arjen ja juhlan valintoja, korjausliikkeitä, jotka huomioisivat paremmin eläinoikeuksia. Ostanko riistaa vai tehotuotettua lihaa? Ostanko leivän päälle aina myös leikkelettä vai riittäisikö pelkkä juusto, kokeilisinko toisinaan korvata leivonnassa kananmunan, ostaisinko jouluna suuren kinkun sijasta vain pienen kinkun, kalalajitelman sijasta vain yhtä kalaa.
Sikojen lisäksi joulu riistää hengen myös kalkkunoilta, hanhilta, lohilta, silleiltä sekä lukuisilta muilta eläimiltä, joita syömällä me juhlistamme rauhanjuhlaamme. Joulun päälukuun voi laskea mukaan myös osan kanoista ja naudoista, sillä käytetäänhän jouluruokiin ja -leivonnaisiin runsaasti myös munia, voita ja kermaa, siis eläinten syntymättömiä poikasia sekä eläinten poikasille tarkoitettua äidinmaitoa.
Myönnettäköön, että eihän jouluruoka ole aivan yhtä maittavaa ilman kunnon voita, kermaa, munaa, jne, mutta onko omien aistiemme äärimmäinen tyydyttäminen todellakin arvokkaampaa kuin elollisen elämän vaaliminen? Kuinka moni on edes koskaan kokeillut tähtitorttujen tai laatikoiden valmistamista ilman kananmunaa?
Entä miten ylipäätänsä jouluun, tähän rakkauden ja rauhan juhlaan sopii eläinten joukkoteurastus- ja hyväksikäyttö? Kunnioittaako se joulun henkeä? Jokaisen olisikin hyvä miettiä, mitä me oikeastaan jouluna juhlistamme ja miten me sen teemme.
Kommentit (124)
Hienoa argumentointia tässä ketjussa, noin pääpiirteittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Voisitko kertoa minullekin, mikä on se ihmiselle - nimenomaan eläintensuojelijalle - annettu armolahja, jonka perusteella hän pystyy määrittämään, että nyt me pelastamme tuotantoeläimet lämpimistä suojistaan ja aina tarjolla olevan veden ja ruuan äärestä, koska ne ovat huonoissa olosuhteissa toisin kuin laumaeläin koira 10 tuntia yksin kerrostalokämpässä. Tai miksi kissan sterilointi on eläinoikeusteko, kuka antaa ihmiselle luvan sanoa, mikä eläin saa lisääntyä?"
Täydellisimmin luonto tietysti säätelisi lajikantoja omilla ehdoillaan, kuten joku tässä ketjussa hienosti jo kuvasikin. Harmi vain, että ihminen on sekaantunut tähän luontaiseen säätelymekanismiin liikaakin tuomalla maahamme vieraslajeja, ruokkimalla saaliseläimiä, tuhoamalla eläinten luonnollisia elinympäristöjä, suosimalla jotakin lajia toisen kustannuksella ja niin edelleen.
Ne alalajit, joita ihminen on jalostanut puhtaasti tuotantoeläimiksi ja usein
Kirjoituksestasi näkee, että sinulla ei ole aavistustakaan nykyaikaisesta sianlihantuotannosta tai koirien elämästä. Koira ei lain mukaan saa kirmata vapaana metsässä tai niityllä ilman maanomistajan lupaa eikä 80 %:lla koiranomistajista ole sellaista tilaa, jossa koiraansa vapaana juoksuttaa. Lemmikki saa tyytyä koirapuiston hiekkakenttään. Sinustako se on eläimelle parasta?
Sikapossuilla on muuten pehmeät "olkipatjat" ja leluja.
Vierailija kirjoitti:
Tässä pätee sama kuin laihduttamisessa: sillä, mitä syöt uuden vuoden ja joulun välillä on enemmän merkitystä kuin sillä, mitä syöt joulun ja uuden vuoden välillä.
Pitäisin lihan juhlapöydässä, arvostettuna juhlaruokana ja erityisenä herkkuna. Arkena sitä voisi useammin korvata kasvikunnan tuotteilla.
Kasvintuotanto tuhoaa yksittäisiä eläinyksilöitä enemmän kuin lihantuotanto. Porkkana ja kaali ei kasva pelkillä ravinteilla, niitä pitää suojella kaikilta erilaisilta eliöiltä, jotka himoitsevat kasveja enemmän kuin ihmiset. Onko oikein viedä toukalta ruoka?
Kun viljelijä kasvattaa porkkanaa, on hän estänyt porkkanakempiä syömästä porkkanan taimen.
Sama on myös monelle muulla kasvilla. Ei kasvin tarkoitus ole kasvaa ihmiselle ruuaksi, vaan kasvattaa siemeniä tai lisää kasvin juuria lisääntymistä varten. Ihminen ahneudessaan tuhoaa kasvin elämän.
Vierailija kirjoitti:
Kun viljelijä kasvattaa porkkanaa, on hän estänyt porkkanakempiä syömästä porkkanan taimen.
Sama on myös monelle muulla kasvilla. Ei kasvin tarkoitus ole kasvaa ihmiselle ruuaksi, vaan kasvattaa siemeniä tai lisää kasvin juuria lisääntymistä varten. Ihminen ahneudessaan tuhoaa kasvin elämän.
Voimme kuitenkin olettaa, että kasvin tietoisuus ja kyky tuntea on selkeästi vähäisempi kuin eläimellä, tämä on aika ilmeistä. Sitä paitsi, jos ajattelemme esimerkiksi viljoja tai hedelmiä, itse kasviahan ei edes tapeta ihmisten ruoaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sikapossuilla on muuten pehmeät "olkipatjat" ja leluja."
... Ja varmasti myös tilaa kirmailla villinä ja vapaana. Kuvailusi on kaunis ideaali ja varmasti jopa todellisuutta joillakin yksittäisillä tiloilla, mutta ihan noin idylliä se ei kuitenkaan keskimäärin ole. Käy vaikka itse katsomassa useammalla sikatilalla.
Katso myös nuo Eläintehtaat-videot. Se esittää erään puolen suomalaisen "sikapossun" arkitodellisuudesta.
Koiriahan saa juoksuttaa pesimäkauden ulkopuolelle asutuksen ulkopuolella metsissä, toki niiden täytyy olla välittömästi kytkettävissä. Lisäksi koirarantoja, koirapuistoja, koirametsiä ja harrastehalleja löytyy nykyään lähes kaikista kaupungeiksi itsensä luokittelevista asuinympäristöistä.
Suomessa sikojen kasvatus perustuu suurimmaksi osaksi porsitushäkkikasvatukseen, jossa emakot viettävät noin puolet vuodesta. Emakot on suljettuna tiineytyksen, synnytyksen ja imetyksen ajaksi kääntymisen estävään häkkiin.
Porsastuotannossa olevien emakoiden keskimääräinen elinkaari on nykyisin kolmen porsimisen mittainen, eli ne teurastetaan noin kahden vuoden iässä. Luontaisesti sika eläisi toistakymmentä vuotta.
Emakko ei saa rakentaa pesää luontaisen viettinsä mukaisesti. Se ei saa myöskään hoivata poikasiaan läheskään niin pitkään kuin olisi sille ja poikasille luontaista.
Porsitushäkki estää emon ja porsaiden luonnollisen kanssakäymisen. Häkissä pitämisen aiheuttamasta toimettomuudesta voi seurata stereotyyppistä käyttäytymistä. Häkissä pidettävillä emakoilla esiintyy esimerkiksi häkin putkien pureskelua selvästi useammin ja paljon pidempään kuin karsinassa pidettävillä emakoilla.
Tiheä porsimistahti ja siitä johtuvat sairaudet johtavat emakoiden psyykkisiin ja fyysisiin hyvinvointiongelmiin. Liikkumattomuus ja häkissä makaaminen aiheuttavat jalkasairauksia ja tulehduksia. Niveltulehdukset ja makuuhaavat ovat emakoiden yleisiä vaivoja. Jalostuksella aikaansaatu runsas lihamassa rasittaa terveitäkin jalkoja, sillä luusto ja nivelet eivät välttämättä kehity riittävän nopeasti eläimen painon noustessa. Huono hygienia johtaa helposti utare-, kohtu- ja virtsatietulehduksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä pätee sama kuin laihduttamisessa: sillä, mitä syöt uuden vuoden ja joulun välillä on enemmän merkitystä kuin sillä, mitä syöt joulun ja uuden vuoden välillä.
Pitäisin lihan juhlapöydässä, arvostettuna juhlaruokana ja erityisenä herkkuna. Arkena sitä voisi useammin korvata kasvikunnan tuotteilla.
Kasvintuotanto tuhoaa yksittäisiä eläinyksilöitä enemmän kuin lihantuotanto. Porkkana ja kaali ei kasva pelkillä ravinteilla, niitä pitää suojella kaikilta erilaisilta eliöiltä, jotka himoitsevat kasveja enemmän kuin ihmiset. Onko oikein viedä toukalta ruoka?
Milläs muuten oletat, että tuotantoeläimet ruokitaan? Ja kyllä, huomattava osa viljelyspinta-alasta on valjastettu rehuntuotantoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
WWF:
Keskimäärin erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinpohjainen ravinto. Eläinten kasvattamiseksi joudutaan tuottamaan runsaasti rehua, jonka tuotanto vie muun muassa paljon peltopinta-alaa ja vaatii lannoitteita sekä torjunta-aineita. Lisäksi eläintuotanto aiheuttaa ilmastovaikutuksia eläinten ruuansulatuksen ja lannan vuoksi. Märehtijät, kuten lehmät ja lampaat, tuottavat ruuansulatuksessaan ilmastolle haitallista metaania.
Maatalous on myös suurin Itämeren rehevöitymiseen vaikuttava tekijä Suomessa. Lihan- ja maidontuotannolla on tässä iso rooli, sillä noin 70 prosenttia Suomen peltoalasta käytetään eläinpohjaisen ravinnon tuottamiseen. Pelkästään maitotuotteiden ja naudanlihan tuotantoon hyödynnetään yli puolet maatalousmaasta: lehmät syövät runsaasti nurmea ja viljaa, joiden viljely vie Suomen peltoalaa.
Eläintuotannon vaatima pinta-ala köyhdyttää luontoa merkittävästi. On arvioitu, että globaalisti lihan, maidon, kananmunien ja vesiviljelytuotteiden tuottamiseen käytetään 83 prosenttia ruuantuotannon käytössä olevasta maa-alasta, mutta ne tuottavat vain 37 prosenttia ruuasta saatavasta proteiinista ja 18 prosenttia kaloreista.
Lämpimissä maissa lihantuotanto kuluttaa tehokkaasti myös pohjavedet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinalaista tofua vaan naamaan sitten.
Tofu on tehty yleensä Euroopassa viljellystä soijasta.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo melkoinen paradoksi. Puhumme rauhasta ja hyvästä tahdosta, mutta toimimme juuri päinvastoin. Myös vegaanisina laatikoista saa loihdittua ihan maittavia, kinkun puuttumiseenkin tottuu viimeistään muutamassa joulussa.
Hohhoijjaa.
Syön juuri kinkkua -on muuten HYVÄÄ!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Metsässä susi tappaa jäniksen ja kuolema kestää minuutteja toisin kuin sian teirastus.
Niin, ennen sitä suden saaliiksi joutumista se jänis vaan on saanut elää vapaana ja luonnollisessa ympäristössään. Sian koko elämä vankeudessa taas on ollut yhtä kärsimystä syntymästä lähtien, vaikka teurastus tapahtuukin "nätisti".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsässä susi tappaa jäniksen ja kuolema kestää minuutteja toisin kuin sian teirastus.
Niin, ennen sitä suden saaliiksi joutumista se jänis vaan on saanut elää vapaana ja luonnollisessa ympäristössään. Sian koko elämä vankeudessa taas on ollut yhtä kärsimystä syntymästä lähtien, vaikka teurastus tapahtuukin "nätisti".
Eikä edes se teurastus tapahdu kovin nätisti. Siirto karjankuljetusautoon ja sieltä pois on jo sioille äärimmäisen stressaava kokemus, eikä pulttipyssy tai miksi sitä nyt kutsutaankaan anna aina kerralla riittävän tehokasta sähköiskua, jolloin sika jää kitumaan. Onhan noita videoita.
Lahjoitin tänään rahaa eläinten hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Metsässä susi tappaa jäniksen ja kuolema kestää minuutteja toisin kuin sian teirastus.
Entäs se edeltävä aika? Sika kituaa teitastukseen saakka ties missä, jänis on elänyt metsässä lajille tyypillistä elämää. Ollut jopa onnellinen vapaudessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsässä susi tappaa jäniksen ja kuolema kestää minuutteja toisin kuin sian teirastus.
Entäs se edeltävä aika? Sika kituaa teitastukseen saakka ties missä, jänis on elänyt metsässä lajille tyypillistä elämää. Ollut jopa onnellinen vapaudessaan.
teurastukseen
Olen ajatellut tätä asiaa paljon. Olen ollut lähes vegaani viimeiset kymmenen vuotta (satunnaisesti käytän hunajatuotteita, maitotuotteita, kananmunaa, kalaa ja joskus jopa lihaakin jos sitä pelkästään on tarjolla, mutta 99 prosenttisesti syön vegaanisesti.) Koen että minulla on tämän takia enemmän kompetenssia arvioida tätä asiaa koska selvästikään en suhtaudu siihen kovin fanaattisesti ja ehdottomasti.
Väitetään, että myös kasveilla on tietoisuus ja että nekin tuntevat kärsimystä jos niitä otetaan ruoaksi. Eivät nekään haluaisi tulla syödyiksi vaan ne haluaisivat myös elää onnellisena ja kukoistaa. Paitsi jos se kasvi on varta vasten valmistanut jonkun osan eläimelle syötäväksi (kuten hedelmän tai marjan), osana omaa maailmanvalloitus ja lisääntymissuunnitelmaansa.
Tämä on se syy, miksi jotkut joogit sun muut syövät ainoastaan marjoja ja hedelmiä tms. Kasvi antaa hedelmän tai marjan vapaaehtoisesti, joten siksi se on sopivaa syötävää väkivallattomuuteen sitoutuneelle ihmiselle.
Tätä vasten jos peilaa eläinten syömistä niin voidaan pohtia että miksi eläinten syöminen on tuomittavampaa kuin kasvien syöminen. Joissain elämänkatsomuksissa vedotaan eläinten korkeampaan tietoisuudentasoon, joka siten oikeuttaisi niiden erilaisen kohtelun verrattuna kasveihin. Itse en ole tästä perustelusta täysin vakuuttunut vaikka lähes vegaani olenkin.
Buddhalaiset sanovat, että elämä on kärsimystä. Sitä se todellakin on.
Ei kiinnosta lähtökohtaisesti noin hevon v vertaa sinun ahditusulinasi asiasta. Työnteleppä ne eläinoikeudet vaikkapa poikittain persiiseesi.