Lue keskustelun säännöt.
Joulu on rakkauden ja rauhan juhla, mutta onko se sitä myös eläinten näkökulmasta, mitä mieltä olet?
21.12.2024 |
Kinkkua syödään joka joulu noin 67 miljoonaa kiloa. Yksilöiksi muutettuina joulun ruokapöytiä varten siis kuolee noin 75 000 sikaa. Kun vielä muistamme, että sika on yhtä älykäs eläin kuin koira, voi vain ajatella, mikä haloo nousisi, jos jokavuotisen traditiomme edellyttäisi samansuuruisen koiramäärän joukkoteurastusta (toki ihmisten katseilta piilossa). Arvatenkin sitä pidettäisiin äärimmäisenä eläimellisenä barbarismina.
Ei ole kuitenkaan realistista olettaa, että kaikki ihmiset haluaisivat tässä ja nyt ryhtyä vegaaneiksi tai edes kasvissyöjiksi, monien elimistö kun ei sitä vielä sulattaisi, mielestä puhumattakaan, mutta jokainen voi silti (halutessaan) tehdä pieniä arjen ja juhlan valintoja, korjausliikkeitä, jotka huomioisivat paremmin eläinoikeuksia. Ostanko riistaa vai tehotuotettua lihaa? Ostanko leivän päälle aina myös leikkelettä vai riittäisikö pelkkä juusto, kokeilisinko toisinaan korvata leivonnassa kananmunan, ostaisinko jouluna suuren kinkun sijasta vain pienen kinkun, kalalajitelman sijasta vain yhtä kalaa.
Sikojen lisäksi joulu riistää hengen myös kalkkunoilta, hanhilta, lohilta, silleiltä sekä lukuisilta muilta eläimiltä, joita syömällä me juhlistamme rauhanjuhlaamme. Joulun päälukuun voi laskea mukaan myös osan kanoista ja naudoista, sillä käytetäänhän jouluruokiin ja -leivonnaisiin runsaasti myös munia, voita ja kermaa, siis eläinten syntymättömiä poikasia sekä eläinten poikasille tarkoitettua äidinmaitoa.
Myönnettäköön, että eihän jouluruoka ole aivan yhtä maittavaa ilman kunnon voita, kermaa, munaa, jne, mutta onko omien aistiemme äärimmäinen tyydyttäminen todellakin arvokkaampaa kuin elollisen elämän vaaliminen? Kuinka moni on edes koskaan kokeillut tähtitorttujen tai laatikoiden valmistamista ilman kananmunaa?
Entä miten ylipäätänsä jouluun, tähän rakkauden ja rauhan juhlaan sopii eläinten joukkoteurastus- ja hyväksikäyttö? Kunnioittaako se joulun henkeä? Jokaisen olisikin hyvä miettiä, mitä me oikeastaan jouluna juhlistamme ja miten me sen teemme.
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsässä susi tappaa jäniksen ja kuolema kestää minuutteja toisin kuin sian teirastus.
Se metsäjänis on saanut elää vapaan ja hyvän elämän, toisin kuin sika äärimmäisen kurjissa olosuhteissaan läpi elämänsä, vieläpä väkipakolla ja usein puuduttamatta kastroituna.
Sitä paitsi, susi kylläkin tappaa jäniksen sekunneissa, kunhan kiinni saa.
Susi nauttii kiiiiiiduttamisesta, ainakin kun saa saaliiksi lampaan. Miksi oletat, että jänis ta pettaisiin samantien? Ja mikä ihme saa sinut uskomaan, että jänis on saanut elää hyvän ja vapaan elämän tautien ja loisten vaivaamana?
Vastaavasti meillä ihmiset haluavat päättää kissan elämästä ja etenkin lisääntymisestä. Oikeastiko ihminen saa olla se, jolla on valta sanoa, saako tämä yksilö kokea äitiyden ilo
Jänis tapetaan, koska sudella on nälkä. Jänis on luotu elämään metsässä, siksi se on sille paras paikka. Monet ymmärtävät jo esim. ongelmat sisäkissojen pidossa, mutta vastustus on liian suurta. Uskon kuitenkin, että ihmisten ymmärrys lisääntyy ja alamme kunnioittaa myös muita täällä asuvia eläviä olentoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joskus jotenkin tympiinnyn ihmisiin yleensä, niin lihamakkaraleikkelehyllyjen edessä. Hurskastellaan miten tärkeä ravintoaine liha on, mutta enemmän siinä on kyse irvokkaasta herkuttelusta. Toisten olentojen lihalla ja elämällä.
Mrnee täsrä luennoirsimma vaika Kiinaan. Kuinka paljon siwllä pn väestöä? Kuinka paljon siellä teurastettaan sikoja, kalkkunoita, hanhia jne. Mitä sinun ulkokullattu viusastwlu auttaa? Ihminen on omnivoori. Ei olis sinuakin olemassa, jos esiisät olisivat popsinut heinää ja pelkästän kasvisruokaa. Sitäpaitsi voit kylkä itse olla vaika syömätä mitään. Koska on todistettu, että myös kasvit reagouvat musikkiin, sietävät toisia kasveja lähellä tai sitten ei. Elikä on niiläkin sieluelämä. Kohta omalla logiikalla kuolet nälkään.
Olisi erinomaisen havainnollistavaa, jos joku innostuisi tekemään satiirin niistä etu- ja jälkikäteis vaikutuksista, joita kulutuspainoitteinen länsimainen joulunvietto aiheuttaa niin globaalilla kuin yksilöllisellä tasolla.
Videon voisi aloittaa esimerkiksi kuvaamalla kehitysmaiden kaivosten ja hikityöpajojen lapsityöläisiä valmistamassa halpaa rättiä ja kulutustavaraa , myöhemmin vielä samat lapset slummeissaan syömässä "jouluaterioitaan".
Nyt kuvaan astuu pullea joulupukki Suomesta. Hän ajelee autollaan ympäriinsä jakamassa säkeittäin lahjoja "hyvin käyttäytyneille" lapsille ja miksei aikuisillekin. Mikähän on muuten tänä päivänä tuon suorituksen mittari?
Ennen kuin siirrytään kuvaamaan notkuvia joulupöytiä, katsoja kuljetetaan katselemaan elämänhalunsa menettäneitä sikoja ja muita eläinkunnan tehotuotettuja sijaiskärsijöitä. Seuraavaksi vielä rehellistä kuvaa eri eläinlajien teurastuksista, äänitehosteita ja pieleen menneitä yrityksiä unohtamatta.
Jottei katsojan mielenkiinto herpaannu liikaa, olisi seuraavaksi vuorossa jouluraivoa niin ratin takaa mummolaan ajettaessa kuin täysissä kauppakeskuksissa.
Nyt leikataankin jo rankan mässäilyn aiheuttamiin akuutteihin sydän-ja verisuoni traumoihin, eli kuvaan astuu hätäelvytykset ja avosydänleikkaukset. Hieman lisää dramatiikka saadaan, kun mukaan otetaan myös hra alkoholin aiheuttamat parisuhderiidat sekä "eukko ja lapset hankeen" tyyliset väkivaltatilanteet turvakoteineen, unohtamatta myöskään muutamaa "sätkä suussa sohvalle sammuen" ja "tuiterissa takkaan tulta" tyyppistä kohtausta palaneine taloineen ja ehkä asukkaineenkin.
Loppua kohden perspektiivi voisi siirtyä paikallisista jälkivaikutuksista globaaleihin pitkäaikaisvaikutuksiin: ensin joulusälää pursuilevia roskakatoksia, sitten paikallisten jätevedenpuhdistamoiden ennätyksellisiä ulostevuoria, lopulta valtamerten muovilauttoja ja kiihtyvää ilmastonmuutosta.
Siinäpä länsimaisen joulunvieton dramatiikkaa kerrakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mrnee täsrä luennoirsimma vaika Kiinaan. Kuinka paljon siwllä pn väestöä? Kuinka paljon siellä teurastettaan sikoja, kalkkunoita, hanhia jne. Mitä sinun ulkokullattu viusastwlu auttaa? Ihminen on omnivoori. Ei olis sinuakin olemassa, jos esiisät olisivat popsinut heinää ja pelkästän kasvisruokaa. Sitäpaitsi voit kylkä itse olla vaika syömätä mitään. Koska on todistettu, että myös kasvit reagouvat musikkiin, sietävät toisia kasveja lähellä tai sitten ei. Elikä on niiläkin sieluelämä. Kohta omalla logiikalla kuolet nälkään.
Kyllä kasvisyöjiä on ollut läpi ihmiskunnan historian, ei tosin välttämättä ihan Suomen korkeus asteilla.
Kasvit kyllä reagoivat ärsykkeisiin ja tuntevat jotakin, mutta silti jo lyhytkin vertailu kasvin ja eläimen välillä osoittaa, että niiden tietoisuuden ja älyn välillä näyttäisi olevan mittava välimatka, kuten on toki eläimen ja ihmisenkin välillä. Jokainen joka tarkkailee luontoa tekee sen havainnon, että elämä kehittyy aste asteelta, kivikunnasta kasvikuntaan, kasvikunnasta eläinkuntaan ja niin edelleen. Mitä korkeammalle kehittynyt on elämän ilmennys, sitä suurempi on sen tietoisuus ja sitä suurempi myös sen kyky tuntea esimerkiksi iloa ja surua.
Esimerkiksi eläin ei osaa stressata huomisesta, vaikka se eläisikin äärimmäisen huonoissa olosuhteissa, se kärsii "vain" tässä ja nyt tai jokatapauksessa jossakin lyhyessä aikaikkunassa. Sen sijaan ihminen samoissa olosuhteissa ymmärtäisi, että hän todennäköisesti kärsii samalla tavoin myös ensi viikolla, ehkä ensi vuonna tai koko loppuikänsä. Tämä kasvanut tietoisuus lisää luonnollisesti koetun kärsimyksen määrää.
Huomaamme myös, että ihminen on keskimäärin eläintä herkempi ulkoisille tuntemuksille, sillä ihmisen ruumiinrakenne on jalostuneempi, meidän iho on hauraampi ja hermosto kehittyneempi, joten me tunnemme helpommin esimerkiksi kylmää ja kipua. Me siis ymmärrämme eläintä helpommin, mitä on kokea esimerkiksi kylmää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös eläin voi kokea kylmää tai kipua tai pelkoa ja niin edelleen. Me vain tunnemme niin eläintä helpommin.
Voisikin ajatella, että ihmisellä on älynsä ja suuremman tuntonsa tuoman ymmärryksen ansiosta suuri vastuu alempia ilmestyksiä kohtaan. Kasvattaa niitä, huolehtia niistä, vaalia niiden oikeutta omanlaiseensa elämään, olla riistämättä niitä, katsoa että ne eivät joudu tarpeettomasti kärsimään. Juuri siksi, että ihminen ymmärtää eläintä paremmin, mitä on kärsimys ja koska hän eläintä korkeamman älynsä ansiosta omaa enemmän keinoja vähentää (tai lisätä) kärsimystä.
Jotain ihmiskunnan on syötävä ja silloin voisi ajatella, että on enemmän tuntevan eläimen sijasta parempi syödä vähemmän tunteva kasvi (tappamatta sitä, sillä mehän emme yleensä tuhoa koko kasvia ruoksi, vaan pian se kasvaa uudelleen, tai me syömme vain kasvin hedelmän tai osan siitä). Emme myöskään varmasti vielä tiedä, missä sijaitsee kasvin tietoisuuskeskus, onko sen "aivokeskus" varressa vai jossakin syvällä juuristossa vai vaihtuuko sen tietoisuuskeskus kukintojen tai lehtien mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinalaista tofua vaan naamaan sitten.
Ei Suomesta saa kiinalaista tofua, vaan Suomessa tai muualla Euroopassa valmistettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metsässä susi tappaa jäniksen ja kuolema kestää minuutteja toisin kuin sian teirastus.
Se metsäjänis on saanut elää vapaan ja hyvän elämän, toisin kuin sika äärimmäisen kurjissa olosuhteissaan läpi elämänsä, vieläpä väkipakolla ja usein puuduttamatta kastroituna.
Sitä paitsi, susi kylläkin tappaa jäniksen sekunneissa, kunhan kiinni saa.
Susi nauttii kiiiiiiduttamisesta, ainakin kun saa saaliiksi lampaan. Miksi oletat, että jänis ta pettaisiin samantien? Ja mikä ihme saa sinut uskomaan, että jänis on saanut elää hyvän ja vapaan elämän tautien ja loisten vaivaamana?
Vastaavasti meillä ihmiset haluavat päättää kissan elämästä ja etenkin lisääntymisestä. Oikeastiko ihminen saa olla se, jolla on v
Ei susi tapa siksi, että sillä on nälkä, se tappaa lampaitakin ihan vain ilokseen. Jänis ei elä onnellista elämää metsässä, se on koko ajan joko nälkäinen tai peloissaan, mutta se on sen tehtävä ravintoketjussa.
Meillä on romantisoitu eläinten perusbiologia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi erinomaisen havainnollistavaa, jos joku innostuisi tekemään satiirin niistä etu- ja jälkikäteis vaikutuksista, joita kulutuspainoitteinen länsimainen joulunvietto aiheuttaa niin globaalilla kuin yksilöllisellä tasolla.
Videon voisi aloittaa esimerkiksi kuvaamalla kehitysmaiden kaivosten ja hikityöpajojen lapsityöläisiä valmistamassa halpaa rättiä ja kulutustavaraa , myöhemmin vielä samat lapset slummeissaan syömässä "jouluaterioitaan".
Nyt kuvaan astuu pullea joulupukki Suomesta. Hän ajelee autollaan ympäriinsä jakamassa säkeittäin lahjoja "hyvin käyttäytyneille" lapsille ja miksei aikuisillekin. Mikähän on muuten tänä päivänä tuon suorituksen mittari?
Ennen kuin siirrytään kuvaamaan notkuvia joulupöytiä, katsoja kuljetetaan katselemaan elämänhalunsa menettäneitä sikoja ja muita eläinkunnan tehotuotettuja sijaiskärsijöitä. Seuraavaksi vielä rehellistä kuvaa eri eläinlajien teurastuksista,
Ja taas kerran unohdettiin yksi osa joulusta: sinun kuvaelmastasi puuttuvat porkkana- ja lanttupellot, joita säännöllisesti kastellaan kolibakteeripitoisilla jätevesillä ja käytetään runsaasti kasvinsuojeluaineita, jotta saadaan miljardit hyönteiset hengiltä. Tätä tosin ei tehdä Suomessa, mutta koska kuvaelmassasi on globaali into päällä, niin muistetaan sanoa, että myös kasvituotanto on osa luonnon tuhoamista. Sinun porkkalasi aiheuttaa syöpää ja sen takia moni eläin menetti henkensä, jostain syystä ne pienimmät aina unohdetaan.
Jätevedenpuhdistamoilla ei muuten ole ulostevuoria.
Vierailija kirjoitti:
Mrnee täsrä luennoirsimma vaika Kiinaan. Kuinka paljon siwllä pn väestöä? Kuinka paljon siellä teurastettaan sikoja, kalkkunoita, hanhia jne. Mitä sinun ulkokullattu viusastwlu auttaa? Ihminen on omnivoori. Ei olis sinuakin olemassa, jos esiisät olisivat popsinut heinää ja pelkästän kasvisruokaa. Sitäpaitsi voit kylkä itse olla vaika syömätä mitään. Koska on todistettu, että myös kasvit reagouvat musikkiin, sietävät toisia kasveja lähellä tai sitten ei. Elikä on niiläkin sieluelämä. Kohta omalla logiikalla kuolet nälkään.
Itse asiassa Suomihan vie jo nyt paljon lihaa Kiinaan ja jatkossa vieläkin enemmän. Tämä ei hyvä Suomen imagon kannalta. Olemme monin tavoin itä-blokin maiden joukossa, mitä eläinoikeuksiin tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ja taas kerran unohdettiin yksi osa joulusta: sinun kuvaelmastasi puuttuvat porkkana- ja lanttupellot, joita säännöllisesti kastellaan kolibakteeripitoisilla jätevesillä ja käytetään runsaasti kasvinsuojeluaineita, jotta saadaan miljardit hyönteiset hengiltä. Tätä tosin ei tehdä Suomessa, mutta koska kuvaelmassasi on globaali into päällä, niin muistetaan sanoa, että myös kasvituotanto on osa luonnon tuhoamista. Sinun porkkalasi aiheuttaa syöpää ja sen takia moni eläin menetti henkensä, jostain syystä ne pienimmät aina unohdetaan."
Kyse on varmastikin myös valinnasta kahden pahan välillä. 9 miljardia ihmistä eivät selviydy ilman ravintoa, joten jotain ruokaa on tuotettava, vaikka sillä olisi haittapuoliakin. Kaiken kaikkiaan tiedetään jo varsinkin hyvin lihantuotannon erittäin epäedulliset ilmastovaikutukset, muiden haittojensa lisäksi. Toki voidaan miettiä, onko kulttuurissa muutenkin jotain parantamisen varaa, onko esimerkiksi ylenpalttiseen syömiseen kannustavat juhlat tarpeen nykyisessä muodossaan tai voisiko niiden menua muuttaa.
Mikään ei tietenkään estä lobbaamasta vähemmän haitallisia kasvinviljely menetelmiä myös länsimaiden ulkopuolisiin maihin. Täytyy myös huomioida, että aivan samoin tuotantoeläinten kohtelu on usein vielä monta kertaluokkaa kurjempaa länsimaiden ulkopuolisessa tehotuotannossa.
WWF:n mukaan metsää tuhoavat hyönteiset, kuten kirjanpainaja ja kuusentähtikirjaaja, hyötyvät ilmaston lämpenemisestä ja lisääntyvästä kuivuudesta. Uskoisinkin että pienemmän eliöstön puolesta luonto hoitaa tasapainotilan ylläpidon, jos vain huolehdimme ilmastonmuutoksen ehkäisystä kokonaisuudessaan.
Noin 75 prosenttia maapallon viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä satojen varmistamiseksi. Pölyttäjien ansiosta meillä riittää runsaasti erilaisia marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja pähkinöitä sekä kuppeihin kaakaota ja kahvia. On tärkeää huomata, että kasvinviljely nimenomaan tarvitsee hyönteispölytystä.
Elinympäristöjen muutos (metsien avohakkuu, metsien yksipuolinen tehoviljely ja muu maanmuokkaus) on yksi tärkeä tekijä globaaliin pölyttäjien määrän vähenemiseen. Muita tekijöitä ovat ilmastonmuutos, vieraslajit ja kasvinsuojeluaineet.
Kaikki kasvinsuojeluaineet eivät ole pölyttäjille haitallisia ja osa on vaarallisempia kuin toiset.
Eläinperäisten tuotteiden tuotanto (yksipuoliset laitumet) vaatii paljon peltopinta-alaa ja vähentää näin luonnon monimuotoisuutta ja pölyttäjien elintilaa.
Suosi luonnonlaidunlihaa tai luomulihaa tavanomaisen sijaan. Niiden tuotanto tukee paremmin nautojen laidunnusta ja näin pölyttäjille tärkeitä ympäristöjä.
https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-2-2020/jokaista-polyttajaa-tarvitaan…
Kaikki lähtee kuluttajista. Aina tuotetaan sitä, minkä me hyväksymme ja mitä me haluamme ostaa. Kuluttajalla on käsissään ratkaisun avaimet, mahdollisuus vaikuttaa omilla valinnoillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämähän on mielenkiintoinen ketju. Monia hyviä näkökulmia.
Jokainen syö kuten parhaaksi näkee.
Kiitos keskustelijoille hyvästä ja pääasisssa asiallisena pysyneestä keskustelusta :)
Aloittaja hyvä. Luonnossa ei ole rakkautta ja rauhaa. Siellä vallitsevat luonnon lait.
Ennen ihmiset kasvattivat ruokansa itse. Myös lihan. Silloin teurastettiin harvoin, joskaan ei suinkaan vain jouluksi. Varmasti sitä pöydän kinkkua arvostettiin ihan eri tavalla kuin nykyisenä yltäkylläisyyden aikana.
Kohtuutta olisi hyvä harjoitella, siinä olet oikeassa.Jos toivot rakkautta ja rauhaa, tämänkin aloituksen olisi voinut tehdä joskus muulloin.
Luulen, että tulevaisuudessa liha on marginaaliravintoa.