Lue keskustelun säännöt.
Miten teillä maksetaan menot perheessä (avioliitto)
16.12.2024 |
Mietin että miten se teillä toimii jos esim molemmat saa rahaa eri aikaan kuusta.
Kuka maksaa vuokran tai lainan lyhennyksen tai muut laskut?
Meillä yleensä menee niin että eletään sen rahoilla kenellä sattuu olemaan, mutta ei jakaudu ihan tasaisesti.
Esim. Mies pyytää laittamaan rahaa hänelle ja maksan hänen elämistään ja kulujaan jonkun verran. Saatan kuukaudessa laittaa 100-200€ muiden kulujen lisäksi. Nämä ovatkin vain hänelle.
Maksan lasten asiat ja tarpeet rahoista mitä saan, ja sitten kun kaikki on loppu, ja mies saa rahaa, käy hän vähän pihiksi.
Antaa rahaa yleensä joka päivä 20 tai 30 euroa ruokaan lapsille ja muuhun kotitalouden menoon, eli ei minulle itselleni käyttöön, kuten minä annan hänelle, kun sanon että voisi antaa nyt takaisin mitä olen itse antanut hänelle.
Kerralla ei ikinä anna isompia summia, vaan pimittää rahaa, ja käyttää omiin juttuihinsa.
Ei kovin usein tee ruokaostoksia.
Meillä tulot aika samat.
En siis voi suunnitella esim viikon ruoka ostoksia tuolla tapaa, vaan joka päivä joudun ostamaan sille päivälle vähän jotain.
Meillä 3 pientä lasta ja vaippoja kuluu myös.
Onko tämä teidän mielestä ihan normaali käytäntö?
Olen harkinnut jopa Asumuseroa kun tuntuu että raha asioista tulee vaan riitaa, ja en pysty mitenkään pysymään niistä kärryillä. Sekö on muitakin ongelmia.
Kommentit (115)
Meillä maksetaan aikalailla niin että kummallakin jää kaikkien pakollisten menojen jälkeen saman verran käteen. Eli minä maksan ruoat ja mies lainat ja vakuutukset. Mies maksaa enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on vain yhteisiä rahoja, vaikka molemmilla onkin omat tilit. Minulla nettotulot noin 5500€ ja puolisolla 2000€. Käyttötileillä ei pidetä juurikaan ylimääräistä vaan kaikki ylimääräinen menee säästöön, suurin osa heti palkkapäivänä. Jos joskus on isompia ostoksia, niin ettei jomman kumman käyttötilin saldo riitäkään, toinen jeesaa eikä säästöjä nosteta ellei ole pakko.
Käytännössä lähes kaikki laskut, lukuunottamatta puolison puhelinliittymää, äänikirjapalvelua ym. pieniä juttuja. Silloin kun oli vielä lainaa, minä maksoin senkin. Minä olen aina hoitanut lomamatkat ym.
On oltu yhdessä ihan nuoresta asti ja yhteistä taivalta on jo yli 40 vuotta. Nuorempana oltiin varsin persaukisia ja 90-luvun lamassa henkilökohtaisen konkurssin partaalla. Silloin opittiin siihen, että se maksaa jolla rahaa sattuu olemaan. Tietenkin, mehän ollaan tiimi ja on päätetty elää tämä elämä yhdessä. Mitä muuta meillä voisi olla kuin yhteisiä rahoja?
Tällä hetkellä meillä jää kuukaudessa joka kuukausi säästöön noin 3000-4000€, jos ei ole mitään mitään isompia hankintoja. Säästöt jää sille, jonka käyttötilelle ne jää. Minulle niitä jää luonnollisistä syistä enemmän. Keskinäisellä testamentilla ja henkivakuutuksella on turvattu toisen asema kuolemantapauksen sattuessa. Lapset saavat omansa sitten kun meistä molemmista aika jättää.
Meillä maksetaan yhteiset kulut puoliksi. Mies omistaa talon (omisti jo ennen kuin menimme naimisiin), joten en maksa taloon kohdistuvia maksuja tyyliin kiinteistövero, mutta jätemaksusta maksan puolet.
Kulut on helppo selvittää excel-taulukolla, sinne merkitään kaikki lapsiin liittyvä ja ruoka, pesuaineet, sähkö jne.
Kumpikaan ei lainaa toiselta rahaa eikä maksa toiselle tämän tästä, vaan 2 kk välein katsotaan tilanne ja tarvittaessa tasataan kuluja.
En tiedä miehen tuloja eikä kiinnostakaan. Elän omien tulojeni mukaista elämää, minulle se riittää. Jos haluan Lontooseen, niin menen sinne omasta palkasta säästetyillä euroilla, en miehen maksamana.
Minä hyvätuloisena miehenä maksan kaikki perheen laskut...paitsi vaimo maksaa omaa autolainaansa... Ostan myös pääosan Ruoasta. Vaimon hyvä palkka menee sitten muuhun perheen elämiseen... esim. Jouluna joululahjoihin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vain yhteisiä rahoja, vaikka molemmilla onkin omat tilit. Minulla nettotulot noin 5500€ ja puolisolla 2000€. Käyttötileillä ei pidetä juurikaan ylimääräistä vaan kaikki ylimääräinen menee säästöön, suurin osa heti palkkapäivänä. Jos joskus on isompia ostoksia, niin ettei jomman kumman käyttötilin saldo riitäkään, toinen jeesaa eikä säästöjä nosteta ellei ole pakko.
Käytännössä lähes kaikki laskut, lukuunottamatta puolison puhelinliittymää, äänikirjapalvelua ym. pieniä juttuja. Silloin kun oli vielä lainaa, minä maksoin senkin. Minä olen aina hoitanut lomamatkat ym.
On oltu yhdessä ihan nuoresta asti ja yhteistä taivalta on jo yli 40 vuotta. Nuorempana oltiin varsin persaukisia ja 90-luvun lamassa henkilökohtaisen konkurssin partaalla. Silloin opittiin siihen, että se maksaa jolla rahaa sattuu olemaan. Tietenkin, mehän ollaan tiimi ja on päätetty elää tämä elämä yhdessä. Mitä muuta meillä voi
Lasten kannalta kiva katsoa, kun leskivanhempi sitten hassaa kaiken eikä heille jää mitään ensinkuolleen vanhemman omaisuudesta. Kun vanhemmilla on keskinäinen testamentti, kannattaa lasten samantien kääntää selkänsä. Jos ei välitä lapsistaan sen vertaa, että haluaa jättää heille jotain, niin miksi olla vanhemman kanssa missään tekemisissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä minä maksan kaikki laskut ja lainat. Sittenhän tili alkaa olla tyhjä. Kun mies saa rahaa parin viikon jälkeen, hän siirtää minulle rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Yhteinen tili on, johon molempien kaikki tulot tulee ja josta molempien kaikki menot maksetaan. Avioliittoon on menty, jotta ollaan yhtä ja samaa "tiimiä". Ei ole mun rahoja ja sun rahoja, vaan kaikki on yhteistä.
Minä en naisena ikinä alistuisi tuohon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä menot on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan, eli se maksaa, johon kulu ensisijaisesti kohdistuu. Alussa oli pientä säätämistä, mutta kun periaatteet saatiin sovittua, homma alkoi sujua kuin itsestään.
Esimerkiksi minä maksan 72 % asumiskuluista, koska olen isompi kuin vaimoni ja minulle kuuluu myös koiran osuus kuluista (koira on minun). Laskentakaava on siis (minun painoni + koiran paino/vaimon paino. Lapsia meillä ei ole.
Ruokamenoista vaimo maksaa 52,5 %. Hän syö kyllä vähemmän kuin minä, mutta selvästi kalliimpia ruoka-aineita.
Alkoholimenoista vaimo maksaa 71 %. Hän nauttii alkoholia enemmän kuin minä ja kalliimpia juomia myös.
Kulttuuriin ja huvituksiin käytettävistä rahoista vaimon osuus on 80 %. Hän tykkää harrastaa kaikenlaista, minä taas olen semmoinen kotikissa.
Vaatemenoissa meillä on joustava järjestelmä. Kun jompikumpi ostaa uuden vaatteen, se punnitaan ja vaatteen paino lisätään lukuun, josta kukujwn jako lasketaan. Vastaavasti, kun joku vaate heitetään pois, siitä tehdään vähennys. Juuri nyt minun osuuteni näistä kuluista on 79%.
Muitakin esimerkkejä olisi, muttazeocätköhön nämä riitä selvittämään asiaa. Suosittelen. Järjestelmä toimii hyvin eikä tarvitse riidellä rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä menot on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan, eli se maksaa, johon kulu ensisijaisesti kohdistuu. Alussa oli pientä säätämistä, mutta kun periaatteet saatiin sovittua, homma alkoi sujua kuin itsestään.
Esimerkiksi minä maksan 72 % asumiskuluista, koska olen isompi kuin vaimoni ja minulle kuuluu myös koiran osuus kuluista (koira on minun). Laskentakaava on siis (minun painoni + koiran paino/vaimon paino. Lapsia meillä ei ole.
Ruokamenoista vaimo maksaa 52,5 %. Hän syö kyllä vähemmän kuin minä, mutta selvästi kalliimpia ruoka-aineita.
Alkoholimenoista vaimo maksaa 71 %. Hän nauttii alkoholia enemmän kuin minä ja kalliimpia juomia myös.
Kulttuuriin ja huvituksiin käytettävistä rahoista vaimon osuus on 80 %. Hän tykkää harrastaa kaikenlaista, minä taas olen semmoinen kotikissa.
Vaatemenoissa meillä on joustava järjestelmä. Kun jompikumpi ostaa uuden vaatteen, se punnitaan ja vaatteen paino lisätä
Mahtava järjestelmä! Kerrankin joku on oikeasti miettinyt näitä asioita 👍🙏🏻
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä menot on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan, eli se maksaa, johon kulu ensisijaisesti kohdistuu. Alussa oli pientä säätämistä, mutta kun periaatteet saatiin sovittua, homma alkoi sujua kuin itsestään.
Esimerkiksi minä maksan 72 % asumiskuluista, koska olen isompi kuin vaimoni ja minulle kuuluu myös koiran osuus kuluista (koira on minun). Laskentakaava on siis (minun painoni + koiran paino/vaimon paino. Lapsia meillä ei ole.
Ruokamenoista vaimo maksaa 52,5 %. Hän syö kyllä vähemmän kuin minä, mutta selvästi kalliimpia ruoka-aineita.
Alkoholimenoista vaimo maksaa 71 %. Hän nauttii alkoholia enemmän kuin minä ja kalliimpia juomia myös.
Kulttuuriin ja huvituksiin käytettävistä rahoista vaimon osuus on 80 %. Hän tykkää harrastaa kaikenlaista, minä taas olen semmoinen kotikissa.
Vaatemenoissa meillä on joustava järjestelmä. Kun jompikumpi ostaa uud
Hmmm.. taidanpa ensihommikseni lihottaa itseni miehen painoon, niin sitten voidaan käyttää yhteisiä vaatteitakin. Menee siinä kohtaa kulut 50-50.
Ulkoiset menot rahalla, sisäiset nahkalompakolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laskettiin yhteisille menoille budjetti ja puolitettiin se. Kumpikin siirtää yhteiselle tilille puoli budjettia, on sitten mistä ottaa kun talven sähkölaskut tulee. Kumpikin hoitaa sen lisäksi omat laskunsa. Kumpikaan ei elä kädestä suuhun.
Omat rahat ja keskinäinen testamentti. Jos oltais naimisissa olis avioehto eron varalle.
Meillä menee silleen, että minä maksan palkastani lainat ja omat laskuni. Ostan suunnilleen puolet ruoista yms. päivittäistavaroista. Avokki ostelee tavaroita itselleen ja lapsille sekä toisen puolikkaan ruoista. Jos mulla tässä vaiheessa on vielä rahaa, ostan remonttitarvikkeita avokin talon remonttiin, auton varaosia, tai maksan hänen tai lapsen laskuja. Kun rahani loppuvat, alkaa kiukuttelu siitä, etten osallistu kuluihin, koska esim. avokki joutuu maksamaan sitten jonkun roskapönttölaskun tai sähkölaskun, koska tilini on nollassa. Sitten riidellään samat turhat rahariidat joka kuukausi siitä, että en voi elättää häntä riittävästi, koska rahani ovat aina loppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En muuta nyt tällä kertaa kommentoi, mutta ihmetyttää toi ilmaisu "eletään sen rahoilla kenellä sattuu olemaan", aika usein täällä toistuu. Tuntuu aika heppoiselta talouden suunnittelu noin yleensä jos "se maksaa jolla sattuu olemaan rahaa".
Miten muuten talouden voisi hoitaa kuin rahalla?
Meilläkin tämä yhteinen taloustili, johon molemmat laittavat rahaa palkkojensa suhteessa niin, että ennalta sovittu summa tulee täyteen. Sillä sitten pyritään pärjäämään kuukausi.
Meillä on jaettu pakolliset menot niin että toinen maksaa tietyt asiat ja toinen tietyt. Esim. minä maksan lainalyhennyksen ja puoliso sitten taas vastikkeen, sähkölaskun, vakuutukset, nettiliittymät jne. Minä maksan ruoat ja hän kaikki auton kulut jne.
Aina välillä katsotaan että menee riittävän hyvin tasan niin että molemmille jää suunnilleen saman verran omaa rahaa ja jos ei niin vaihdellaan sitten sopivasti noita maksuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä menot on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan, eli se maksaa, johon kulu ensisijaisesti kohdistuu. Alussa oli pientä säätämistä, mutta kun periaatteet saatiin sovittua, homma alkoi sujua kuin itsestään.
Esimerkiksi minä maksan 72 % asumiskuluista, koska olen isompi kuin vaimoni ja minulle kuuluu myös koiran osuus kuluista (koira on minun). Laskentakaava on siis (minun painoni + koiran paino/vaimon paino. Lapsia meillä ei ole.
Ruokamenoista vaimo maksaa 52,5 %. Hän syö kyllä vähemmän kuin minä, mutta selvästi kalliimpia ruoka-aineita.
Alkoholimenoista vaimo maksaa 71 %. Hän nauttii alkoholia enemmän kuin minä ja kalliimpia juomia myös.
Kulttuuriin ja huvituksiin käytettävistä rahoista vaimon osuus on 80 %. Hän tykkää harrastaa kaikenlaista, minä taas olen semmoinen kotikissa.
Vaatemenoissa meillä on joustava järjestelmä. Kun jompikumpi ostaa uud
😄
Sä uskoit. Tuolla mitään naista ole. Homojen systeemi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuta nyt tällä kertaa kommentoi, mutta ihmetyttää toi ilmaisu "eletään sen rahoilla kenellä sattuu olemaan", aika usein täällä toistuu. Tuntuu aika heppoiselta talouden suunnittelu noin yleensä jos "se maksaa jolla sattuu olemaan rahaa".
Miten muuten talouden voisi hoitaa kuin rahalla?
Lähinnä ihmettelin tuota satunnaisuutta... että kenellä nyt sattuu olemaan rahaa, tekee kai ihmiset paljon sitäkin että tilaillaan tavaraa ja ajatellaan että sen voi maksaa sitten myöhemmin jos sattuu olemaan rahaa... ilmankos maksuhäiriöisiä on joka nurkalla.
Kumpikin maksaa yhtä lailla varmaankin. Emme pidä mitenkään ihmeellisesti enää kirjaa koska lainat maksettu ja kulut pienenneet kun lapsikin muutti jo omillleen. Jos minä käyn nyt kaupassa ja maksan ostokset niin vaimo käy seuraavalla kerralla ja hän maksaa. Jos on jotain kallista niin sitten voimme siirtää rahaa toisen tilille. Viimeksi vaikkapa kissan eläinlääkärilasku mutta sama koskee myös esimerkiksi tulevia jouluruokaostoksia kun vieraita silloin tulossa ja rahaa menee enemmän.
Meillä toinen maksoi asuntolainan sekä vastikkeen. Toinen maksoi autoon liittyvät kulut, sähkölaskun vakuutukset sekä ruokakaupassa. Laskimme jossain kohtaa, että nämä menevät suht tasan. Palkkapäivän ajankohdalla ei olut vaikutusta, koska emme eläneet kädestä suuhun. Isommista hankinnoista juteltiin yhdessä. Homma toimi, koska olimme kulutustottumuksiltamme varsin samanlaisia. Kumpikaan ei shoppaillut huvikseen.