Olen kyllästynyt masentuneisiin ja kuormittuneisiin

Masennus on julma sairaus. Ei sille ole muuta sanaa. Se tuntuu siltä kuin voimat ja elämä kirjaimellisesti valuisivat pois. Se tekee sinusta itsesi pahimman vihollisen. Et tunnista itseäsi enää. Se saa tuntemaan että olet epäonnistunut kaikessa aina  (vaikka et olisi) ja kaikki vihaavat sinua. Jopa rakkaiden ihmistesi elämä olisi parempaa jos olisit kuollut. Vaikka et halua varsinaisesti  kuolla, henkinen kipu on niin hirveä että tekisit mitä vain se loppuisi. Tulevaisuus on pelkkää mustaa, mikään ei tunnu olevan elämisen arvoista. Kaikki mistä olet ennen nauttinut ei tunnu yhtään miltään. Ne jotka ovat sen sairastaneet tietävät miltä se tuntuu. Näille nönönnöö kyllä mullakin on ollut vaikeeta -pelleille on turha yrittää selittää koska he eivät halua kuunnella ja ymmärtää  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on tuollainen vakava masennus. Se on epätyypillinen, joita on ihan reilu osuus masentuneista. Epätyypillinen pystyy reagoimaan positiivisiin asioihin. Ja minusta tuntuu, että omalla kohdallani koko masennus saattaisi olla mennyttä, jos elämässä olisi riittävästi oikeanlaisia positiivisia asioita, jotta pääsisin eroon masennuksesta. 

Toinen juttu on sitten se, että masennuspotilailla on kyllä usein jotain muutakin: ahdistusta, psykoosia, skitsoaffektiivista, nepsyjuttuja, dissosiaatiota jne. 

 

Elämässä on jonkin muututtavan, ainakin oman asenteen, jos on jatkuvasti masentuneena. Varsinkin tuo epätyypillinen muoto on sellainen, että niillä omilla valinnoilla voisi hyvin vaikuttaa siihen omaan elämään. Hyvää terapeuttia kannattaa etsiä, jos tarvitsee apua elämän lankojensa ohjaamiseen.

 

Kyllä. Masennustakin voidaan ja pitääkin hoitaa, eikä vain odotella ihmeparanemista. Uupumukseen auttaa pelkkä lepokin, masennukseen ei. Eikä sekään, että käy tapahtumissa ja harrastamassa, muttei edes yritä tähdätä työkuntoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

👩🏻: YYHYY OLEN NIIN AHISTUNUT JA KUORMITTUNUT KOSKA SUORITAN TYÖNI HAMPAAT IRVESSÄ ENKÄ OSAA ANTAA PALAUTETTA ESIMIEHILLE YYYHYYY😫

Katotaan missä kunnnossa sä olisit kun sut olis per s e rais ka ttu ja hak a ttu. Tuu sitten kertomaan. Aika moni mt-ongelmista on kokenu vastaavaa.

Kyllä. Myös miespuolinen tuttuni, joka tosin itse kieltää ongelmiensa olemassaolon ja etenkin niiden yhteyden raiskaukseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse saikuttajan sijainen. Työ jatkuu aina kolme kuukautta kerrallaan. Työpaikka on mukava, muuten olisin jo lopettanut tämän pelleilyn ja etsinyt pidempiaikaista muualta. Ja toki pitää katsellakin, jo siltä varalta että hän palaakin. Ihan veitsenterällähän siinä aina ollaan, kun tieto jatkosta tulee muutamaa päivää ennen. Ei todella käy esimiestä kateeksi. 

Tuo sana saikuttaja on todella loukkaava, jos kyseessä on ihan vaan sairas ihminen eikä tahallaan töitä pakoileva yksilö. 

Juu kaikki loukkaa, kun ahdistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on tuollainen vakava masennus. Se on epätyypillinen, joita on ihan reilu osuus masentuneista. Epätyypillinen pystyy reagoimaan positiivisiin asioihin. Ja minusta tuntuu, että omalla kohdallani koko masennus saattaisi olla mennyttä, jos elämässä olisi riittävästi oikeanlaisia positiivisia asioita, jotta pääsisin eroon masennuksesta. 

Toinen juttu on sitten se, että masennuspotilailla on kyllä usein jotain muutakin: ahdistusta, psykoosia, skitsoaffektiivista, nepsyjuttuja, dissosiaatiota jne. 

 

Elämässä on jonkin muututtavan, ainakin oman asenteen, jos on jatkuvasti masentuneena. Varsinkin tuo epätyypillinen muoto on sellainen, että niillä omilla valinnoilla voisi hyvin vaikuttaa siihen omaan elämään. Hyvää terapeuttia kannattaa etsiä, jos tarvitsee apua elämän lankojensa ohjaamiseen.<

Kyllä. Masennustakin voidaan ja pitääkin hoitaa, eikä vain odotella ihmeparanemista. Uupumukseen auttaa pelkkä lepokin, masennukseen ei. Eikä sekään, että käy tapahtumissa ja harrastamassa, muttei edes yritä tähdätä työkuntoon. 

On myös tilanteita, jotka pitää rauhoittaa ennen kuin voidaan edes miettiä työkuntoon tähtäämistä tai sitä, että on ylipäätään olemassa työelämä.

Moni masentunut on jotain muutakin. Itselläni keskivaikea masennus (työkykyinen) paheni vakavaksi (ei työkykyä) seksuaaliväkivallan jälkeen (PTSD ja dissosiaatio). AIvoihini ei mahdu tällä hetkellä edes kuvitelmaa töistä. Toivottavasti joskus taas mahtuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä ap syyttelee jotain saikun saanutta ihmistä...? Vikahan on siinä saikun määränneessä lääkärissä, jos hän ei osaa arvioida jonkun saikun tarvetta oikein. 😂

 

On fakta että naisille lyödään kuukauden burn out loma HETI kun työterveydessä vähän itkua tihrustavat. Monilla on sipulia käsilaukussa. 

Heitäppäs todisteita tästä pöytään! 

Tunnetko yhden, joka ei ole lomaa saanut?

Heitäppä todisteita että kun vainnvähän itkua tuhrustavat niin tulee saikkua. Mistä sä muiden saikuista tiedät? 

Heitä itse todisteita, että joltakin uupumusta tai masennusta valittavalta olisi saikku jäänyt saamatta.

Hei tosi freesiä keskustelua! Kiva lukea 21-vuotiaana raisk a t tuna  tätä kun masennus oikeasti vaivaa elämässä. Hienoja ihmisiä täällä. Ja teidän pitäs olla vielä aikuisia..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä ap syyttelee jotain saikun saanutta ihmistä...? Vikahan on siinä saikun määränneessä lääkärissä, jos hän ei osaa arvioida jonkun saikun tarvetta oikein. 😂

 

On fakta että naisille lyödään kuukauden burn out loma HETI kun työterveydessä vähän itkua tihrustavat. Monilla on sipulia käsilaukussa. 

Heitäppäs todisteita tästä pöytään! 

Tunnetko yhden, joka ei ole lomaa saanut?

Heitäppä todisteita että kun vainnvähän itkua tuhrustavat niin tulee saikkua. Mistä sä muiden saikuista tiedät? 

Heitä itse todisteita, että joltakin uu

Mistä tiedät miten he ovat käyttäytyneet saikkua hakiessaan? Onko vain itkua turhaan tihrustettu vai olisko vaikka oikeita ongelmia ja syitä taustalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä ap syyttelee jotain saikun saanutta ihmistä...? Vikahan on siinä saikun määränneessä lääkärissä, jos hän ei osaa arvioida jonkun saikun tarvetta oikein. 😂

 

On fakta että naisille lyödään kuukauden burn out loma HETI kun työterveydessä vähän itkua tihrustavat. Monilla on sipulia käsilaukussa. 

Heitäppäs todisteita tästä pöytään! 

Tunnetko yhden, joka ei ole lomaa saanut?

Heitäppä todisteita että kun vainnvähän itkua tuhrustavat niin tulee saikkua. Mistä sä muiden saikuista tiedät? 

Heitä itse todisteita, että joltakin uu

Heitä itse todisteita, että joltakin uupumusta tai masennusta valittavalta olisi saikku jäänyt saamatta.

Olen käynyt useamman kerran eri lääkäreillä valittamassa uupumustani ja työssäjaksamisongelmia. Kaksi heistä totesi, että olet vain masentunut. Mitään sairauslomia ei kirjoitettu kertaakaan, en sellaisia edes pyytänyt. 

Jaa. Itse en saikuta, käyn töissä, mutta vapaa-ajalla en jaksa tehdä mitään muuta kuin pakolliset asiat (ruokaostokset, ruoanlaitto, tiskit, pyykit, siivouksen kanssa on vähän niin ja näin) ja sohvalla röhnöttämisen. 

Toivottavasti kyllästyt itsesi hengiltä, tukehdu vaikka siihen kuvittelemaasi stereotypiaan ja muiden stalkkaamiseen. 

Eräs tuttu hokee olevansa itselleen niin ankara ja vaativa, ettei siksi kykene työhönkään. Sama selitys pätee kaikkeen epäonnistumiseen. Luulisi, että silloin vasta onnistuisikin kaikessa mihin pyrkii.

Hetkinen.. eikös ne miehet olleet tällä hetkellä Suomessa ne jotka ensinnäkin tekee eniten it se mu rhi a ja toisekseen syrjäytyvät ja ovat työttöminä? 

 

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttu hokee olevansa itselleen niin ankara ja vaativa, ettei siksi kykene työhönkään. Sama selitys pätee kaikkeen epäonnistumiseen. Luulisi, että silloin vasta onnistuisikin kaikessa mihin pyrkii.

Tällöin kyse ei ole tod näk masennuksesta. Onko hänellä diagnoosi?

Vierailija kirjoitti:

Hei tosi freesiä keskustelua! Kiva lukea 21-vuotiaana raisk a t tuna  tätä kun masennus oikeasti vaivaa elämässä. Hienoja ihmisiä täällä. Ja teidän pitäs olla vielä aikuisia..

<3 

Sen on mahdollista vielä helpottaa joskus. Sinulla ei ole vielä kokemusta normaalista aikuiselämästä, mutta toivon sinun saavan kokea sitä joskus. Tapahtunut ei ollut vikasi, yhtään. Se oli sen toisen valinta. Sinun kehosi ei ole saastunut. Et ole pilalla eikä elämäsi ole kokonaan pilalla. Sinulla on vaikea ponnistus aikuisuuteen, mutta toivottavasti riittävästi toivuttuasi jaksat ponnistaa. Suuntaa vihasi tekijään ja ulos itsestäsi, älä anna sen olla sisälläsi ja kääntyä itseäsi vastaan. Ja hae asiantuntevaa apua, ei mitään tusinaterapeuttia. 

Ei ole masentuneiden vika jos ei masentuneet ihmiset ei jaksa. Miksi siis vihata masentuneita? Sairaita ihmisiä? Julmaa.

Vierailija kirjoitti:

Eräs tuttu hokee olevansa itselleen niin ankara ja vaativa, ettei siksi kykene työhönkään. Sama selitys pätee kaikkeen epäonnistumiseen. Luulisi, että silloin vasta onnistuisikin kaikessa mihin pyrkii.

Silloin kannattaa hakea apua vaativaan persoonallisuushäiriöönsä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairaita hyysätään tässä maassa aivan liikaa. Suurinosa sairauksista johtuu kuitenkin omista valinnoista. Suomi on sairaiden paratiisi.

Tämä. Jos on fyysinen sairaus ettei kerrassaan pysty niin se on ymmärrettävää. Mutta masennus tuntuu olevan joka toisella mutta silti pitäisi ymmärtää, sen sijaan että pakotettaisi ottamaan vastuuta omasta elämästä, tämä voisi helpottaa.

Haista paska.

Joo ei sitten enää kyseenalaisteta ihmistä, joka liehuu kekkereissä ja tapahtumissa aktiivisesti, muttei jaksa käydä töissä. Uskotaan, että ovat vakavasti masentuneita, kun täällä niin valistetaan. Toteuttavat vain tunnollisina itsehoito-ohjelmaa, kuukaudesta toiseen. 

Tiedoksi, että 90% siitä on esitystä. Oikeasti esim kavereiden tapaaminen kuormittaa niin paljon, että vaatii viikon toipumisen. Missä työssä voi pitää aina viikon saikkua päivän työn jälkeen? Sä näet vain välähdyksen. Ja olet sairaille kateellinen sosiopaatti. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ole masentuneiden vika jos ei masentuneet ihmiset ei jaksa. Miksi siis vihata masentuneita? Sairaita ihmisiä? Julmaa.

Kyse onkin niistä, jotka jaksavat niin että hengästyttää seuratakin. Veikkaan, että useampi meistä sitä kyseenalaistavista on nimenomaan kokenut masennuksen tai useamman.