Tätä minä inhoan "omat rajansa" löytäneissä ihmisissä

Vierailija kirjoitti:

Heikot yksilöt tarvitsee saada alistaa muita, jotta itse tuntisivat olevansa jotain. Jos on sitten löytynyt tähän tarkoitukseen jo valmiiksi huonossa hapessa oleva henkilö, kynnysmatto, niin jos tämä tallottu henkilö esittää minkäänlaista omaa tahtoa tai ilmaisee erimielisyyttä, se herättää kiusaajan raivon.

Nuo suhteet ei voi koskaan loppua ellei kiusattu laita rajoja eli pyri pois. Esim: jos nainen haluaa erota, mies voi vaikka tappaa. Joskus väkivalta on kestänyt kauan mutta jos kohde kuitenkin pysyy vielä hengissä, se todellakin raivostuttaa kiusaajaa. Rikoksen kohteella on kuitenkin oikeus omaan elämäänsä. Usein se edellyttää muutosta ja se suututtaa kiusaajia, jotka ei kykene muutokseen.

Miten parisuhteet liittyvät tähän ketjuun? Onko sulla joku fiksaatio niihin?

Vierailija kirjoitti:

Jos olet ihminen, joka ajattelee ystävyyssuhteet tms olevan vain väliaikainen ja voimassa niin kauan, kun on joku yhdistävä elämänvaihe:

Ilmoitathan tämän jo alussa toiselle osapuolelle. Minua ei kiinnosta "ystävyys", jossa ollaan vain väliaikaisesti sen aikaa, kun on tismalleen sama elämäntilanne tai kiva vaihe. Minulle ystävyys on lähtökohtaisesti pysyvää ja yhdessä jaetaan ilot ja surut. En halua mitään määräaikaisystäviä elämääni, menee kaikki vaivannäkö ihan hukkaan, kun toinen lähtee kävelemään.

Tämä on ehkä typerin kommentti mitä olen hetkeen lukenut. Etkö keksi yhtään tilannetta jossa ystävyys- tai muun ihmissuhteen katkaiseminen olisi "oikeutettua"? Kuvittelepa vaikka tilanne, jossa ystäväsi sekaantuu huumepiireihin tai muuhun rikolliseen. Jatkako ystävyyttä vaikka tiedät, että se saattaisi tuoda ongelmia myös sinulle? Tai jos ystäväsi jatkuvasti puukottaa sinua selkään, esimerkiksi ajautuu aina iskemään niitä miehiä, joista sinä olet kertonut olevasi kiinnostunut? Mietit vain että kun on tullut panostettua niin pitkään tähän ihmissuhteeseen, et halua heittää sitä hukkaan ja jäät katselemaan sitä p*skaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet ihminen, joka ajattelee ystävyyssuhteet tms olevan vain väliaikainen ja voimassa niin kauan, kun on joku yhdistävä elämänvaihe:

Ilmoitathan tämän jo alussa toiselle osapuolelle. Minua ei kiinnosta "ystävyys", jossa ollaan vain väliaikaisesti sen aikaa, kun on tismalleen sama elämäntilanne tai kiva vaihe. Minulle ystävyys on lähtökohtaisesti pysyvää ja yhdessä jaetaan ilot ja surut. En halua mitään määräaikaisystäviä elämääni, menee kaikki vaivannäkö ihan hukkaan, kun toinen lähtee kävelemään.

Tämä on ehkä typerin kommentti mitä olen hetkeen lukenut. Etkö keksi yhtään tilannetta jossa ystävyys- tai muun ihmissuhteen katkaiseminen olisi "oikeutettua"? Kuvittelepa vaikka tilanne, jossa ystäväsi sekaantuu huumepiireihin tai muuhun rikolliseen. Jatkako ystävyyttä vaikka tiedät, että se saattaisi tuoda ongelmia myös sinulle? Tai jos ystäväsi ja

Missä on sanottu ettei olisi sellaisia tilanteita? Voitko lopettaa olkiukkoilun ja pysyä asiassa vaikka se selvästi on sinulle vaikeaa käsitellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei aseta rajoja tai katkaise välejä ilman mitään syytä. Aina siihen on syy.

Nämä minä olen niin kiltti ja ilman mitään syytä laitettiin rajat ja katkaistiin välit ovat juuri niitä toksisia energiasyöppöjä jotka eivät näe mitään vikaa itsessään. 

Tunnen tällaisia ihmisiä. Vaaditaan loputtomasti aikaa ja huomiota. Aina pitäisi olla saatavilla ystävyys/sukulaisuus on velvollisuus heitä kohtaan. Tungetaan kylään kysymättä, puututaan toisten yksityisiin asioihin ja juorutaan niistä kaikille. Sitten ihmetellään, mikä ihme sille toiselle tuli kun minä vain hyvää hyvyyttäni kaiken tarkoitin. Sitten loukkaanutaan, kun toinen ei ole enää kynnysmatto ja palvelija ja vika on aina muissa 🤯

Mutta kyllä välejä ihan oikeasti katkotaan myös ilman sellaista syytä, mitä tässä luettelet.

Joskus ihmisillä on tuttavia, jotka koetaan ä

Miksi ihmeessä kukaan pitäisi elämässsän tuttavia jotka kokee rasittaviksi ja ärsyttäviksi ja sitten polkee heitä jalkoihinsa kynnysmatoksi?!? Alkaa valjeta teidän ajatusmaailma....

Ei ystävyys voi toimia, jos toinen haluaa sen katkaista oli syy mikä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ystävyys voi toimia, jos toinen haluaa sen katkaista oli syy mikä hyvänsä.

Opetatko asenteen että kaikkia voi talloa myös jälkipolville jos sulla sellaista on.

Niin no, jos ei ole rajojen perusoppia saanut lapsuudesta, niin helposti menee toiseen ääripäähän. 

Sellaisia ihmiset on.

Ikävää tietty sen hyötyneen osapuolen näkökulmasta, että suhteet katkeaa. Ihminen kuitenkin voi tarvita sitä tilaa eheytymiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Niin no, jos ei ole rajojen perusoppia saanut lapsuudesta, niin helposti menee toiseen ääripäähän. 

Sellaisia ihmiset on.

Ikävää tietty sen hyötyneen osapuolen näkökulmasta, että suhteet katkeaa. Ihminen kuitenkin voi tarvita sitä tilaa eheytymiseen. 

Näin on. Tietyt eivät eheydy normaaliksi vaan ilmentävät sellaista käytöstä jota yleisesti pidetään tuomittavana. Sitten uhriutuvat ihmisten edessä siitä.

"Missä on sanottu ettei olisi sellaisia tilanteita? Voitko lopettaa olkiukkoilun ja pysyä asiassa vaikka se selvästi on sinulle vaikeaa käsitellä."

Kommentissasi kerroit, että sinulle ystävyyssuhteet ovat pysyviä etkä halua mitään määräaikaista elämääsi. Ja selvästi sieltä myös välittyi, että on väärin päättää ystävyyssuhde, kun ei olekaan enää kivaa. Mutta nähtävästi ymmärsin väärin ja näin ei nyt sitten olekaan. Ok.

Ajatelkaa ihmissuhteita kuin hirsitaloa: väleissä on oltava ilmarako, "hajurako", että ilma kiertää ja rakenne pysyy terveenä.

Ihmisuhteet pilataan usein sillä että toinen pyrkii tukkimaan tilkitsemään toiselta hapen. Kun toinen sanoo nyt ei sovi ja silti pitää tunkea, se mädättää kuvion perusrunkoa.

Terveet suhteet säilyy vain jos annetaan jokaiselle se oma tila. Kuunnellaan nyt ei sovi vaikka se tulisi hennolla äänellä. Jos hento sanoo ei, hänen ei tarvi perustella. Kunnioittakaa itseänne ja toisianne. Joskus yritetään saada toinen pelastamaan itsensä itseltään, mutta se ei toimi. Siis kukaan muu ei voi pelastaa sinua itseltäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ystävyys voi toimia, jos toinen haluaa sen katkaista oli syy mikä hyvänsä.

Opetatko asenteen että kaikkia voi talloa myös jälkipolville jos sulla sellaista on.

Se, että ei pidä yhteytttä, ei ole tallomista. Ei kukaan aikuinen itsevaltainen ihminen ole oikeutettu huomioon joltain toiselta aikuiselta. 

Vierailija kirjoitti:

"Missä on sanottu ettei olisi sellaisia tilanteita? Voitko lopettaa olkiukkoilun ja pysyä asiassa vaikka se selvästi on sinulle vaikeaa käsitellä."

Kommentissasi kerroit, että sinulle ystävyyssuhteet ovat pysyviä etkä halua mitään määräaikaista elämääsi. Ja selvästi sieltä myös välittyi, että on väärin päättää ystävyyssuhde, kun ei olekaan enää kivaa. Mutta nähtävästi ymmärsin väärin ja näin ei nyt sitten olekaan. Ok.

Niin. Tietyissä asioissa on hyvä olla ehdoton. Vai mitä?

Täällä yksi rajojaan pikkuhiljaa löytävä tyyppi!

Tässä raja-keskustelussa yllättävän usein nähdään tämä "sanot vaan ei", "et suostu enää auttamaan"- näkökulma. Aivan kuten tämä raja-asia koskettaisi vain lähinnä tuota osa-aluetta. Nämä ketkä antaa tuon esimerkiksi rajoista, ei selkeästi koe aihetta ongelmaksi ja tuo on aivan selkeä juttu eikä käsitetä mikä tuossa voi olla joillekin vaikeaa.

Rajattomuus ainakin omalla kohdallani on tullut siitä, että minut on kasvatettu ajattelemaan, että arvoni määräytyy siitä, mitä muut ovat minusta mieltä. Siksi olen ollut koko ikäni varuillani aina, että tykkääkö nää nyt ja kelpaanko minä. Aloituksessa kuvatut esimerkit ovat aika äärimmäisiä, mutta usein tämä rajaton on jo pitkään kohdannut näiden henkilöiden taholta ylitsekävelyä ja sitten tulee joku viimeinen pisara.

Ota huomioon, että kun rajattoman kanssa ollaan totuttu siihen, että saa toimia miten huvittaa, niin jos sieltä kerrankin tulee takaisin ees vähänkin jotain, niin ihmiset menee ihan sekaisin. Minuun itseeni on katkaistu välit kyllä, kun olen vaikka vaan sanonut "tää ei käy mulle" ja oon kuulemma muuttunut ihan kummalliseksi.

Lopetin yhden yksipuolisen ystävyyssuhteen ihan ilmoittamalla ystävällisesti, että koen nyt että tämä vetovastuu on täysin mulla ja se ei enää toimi, asiaan voi palata kun haluaa antaa saman verran panosta. Niin kuulemma oon yhtäkkiä "suuttunut jostain"

Tosi moni pelaa ihan surutta omaan pussiinsa ja ajattelee aina ensin itseään. Rajattomilla usein on vaikea olla ja tuo rajaton käytös on alitajuinen suojautumiskeino.

Vierailija kirjoitti:

"Missä on sanottu ettei olisi sellaisia tilanteita? Voitko lopettaa olkiukkoilun ja pysyä asiassa vaikka se selvästi on sinulle vaikeaa käsitellä."

Kommentissasi kerroit, että sinulle ystävyyssuhteet ovat pysyviä etkä halua mitään määräaikaista elämääsi. Ja selvästi sieltä myös välittyi, että on väärin päättää ystävyyssuhde, kun ei olekaan enää kivaa. Mutta nähtävästi ymmärsin väärin ja näin ei nyt sitten olekaan. Ok.

Kertoo turvattomuudesta tämäkin, että kaiken pitäisi olla pysyvää ja ikuista. 

Todellisuudessa kaikki, aivan kaikki tässä maailmassa on jollain tavalla väliakaista tai vähintään muuttaa muotoaan. Siksi täytyy ihmisen mielenkin joustaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei aseta rajoja tai katkaise välejä ilman mitään syytä. Aina siihen on syy.

Nämä minä olen niin kiltti ja ilman mitään syytä laitettiin rajat ja katkaistiin välit ovat juuri niitä toksisia energiasyöppöjä jotka eivät näe mitään vikaa itsessään. 

Tunnen tällaisia ihmisiä. Vaaditaan loputtomasti aikaa ja huomiota. Aina pitäisi olla saatavilla ystävyys/sukulaisuus on velvollisuus heitä kohtaan. Tungetaan kylään kysymättä, puututaan toisten yksityisiin asioihin ja juorutaan niistä kaikille. Sitten ihmetellään, mikä ihme sille toiselle tuli kun minä vain hyvää hyvyyttäni kaiken tarkoitin. Sitten loukkaanutaan, kun toinen ei ole enää kynnysmatto ja palvelija ja vika on aina muissa 🤯

Mutta kyllä välejä ihan oikeasti katkotaan myös ilman sellaista syytä, mitä tässä luettelet.

"Miksi ihmeessä kukaan pitäisi elämässsän tuttavia jotka kokee rasittaviksi ja ärsyttäviksi ja sitten polkee heitä jalkoihinsa kynnysmatoksi?!? Alkaa valjeta teidän ajatusmaailma...."

Ei kukaan pakota ketään pitämään elämässään tuttavia, jotka koetaan rasittavina. Tarkoitin vain, ettei se osapuoli, johon on katkottu välit, ole läheskään aina mikään toksinen hyväksikäyttäjä ja alistava narsisti.

Se dramaattinen välien katkominen ei myöskään ole ainoa tapa vähentää yhteydenpitoa. Mutta helpoin se kyllä on, ja kätevästi se toinen osapuoli, johon välit katkottiin, saa kantaa syyn ja nolatuksi tulemisen tunteen.

Kerroin myös, että minä en ole itse ollut kumpikaan osapuoli näissä tapauksissa. Olen vain sivusta nähnyt, että joskut kiltitkin ihmiset (ehkä jopa kynnysmatoksikin voisi sanoa, kaikessa avuliaisuudessaan) katkotaan pois elämästä hyvin dramaattisesti ja saavat vielä haukut päälle.

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa ihmissuhteita kuin hirsitaloa: väleissä on oltava ilmarako, "hajurako", että ilma kiertää ja rakenne pysyy terveenä.

Ihmisuhteet pilataan usein sillä että toinen pyrkii tukkimaan tilkitsemään toiselta hapen. Kun toinen sanoo nyt ei sovi ja silti pitää tunkea, se mädättää kuvion perusrunkoa.

Terveet suhteet säilyy vain jos annetaan jokaiselle se oma tila. Kuunnellaan nyt ei sovi vaikka se tulisi hennolla äänellä. Jos hento sanoo ei, hänen ei tarvi perustella. Kunnioittakaa itseänne ja toisianne. Joskus yritetään saada toinen pelastamaan itsensä itseltään, mutta se ei toimi. Siis kukaan muu ei voi pelastaa sinua itseltäsi.

Viisaasti sanottu. 

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa ihmissuhteita kuin hirsitaloa: väleissä on oltava ilmarako, "hajurako", että ilma kiertää ja rakenne pysyy terveenä.

Ihmisuhteet pilataan usein sillä että toinen pyrkii tukkimaan tilkitsemään toiselta hapen. Kun toinen sanoo nyt ei sovi ja silti pitää tunkea, se mädättää kuvion perusrunkoa.

Terveet suhteet säilyy vain jos annetaan jokaiselle se oma tila. Kuunnellaan nyt ei sovi vaikka se tulisi hennolla äänellä. Jos hento sanoo ei, hänen ei tarvi perustella. Kunnioittakaa itseänne ja toisianne. Joskus yritetään saada toinen pelastamaan itsensä itseltään, mutta se ei toimi. Siis kukaan muu ei voi pelastaa sinua itseltäsi.

Harmillista että et ole kasvanut terveiden ihmissuhteiden ympäröimänä. Se tulee tekstistäsi ilmi. Todennäköisesti et ole itsekään pystyt terveisiin ihmisten välisiin suhteisiin millään tasolla. Elämä on valintoja.

Jos olen ymmärtänyt oikein, se rajojen asettaminen on kuin vaaka tai keinulauta. Eli henkilö on toisessa päässä, ja pitäisi päästä siihen keskelle, mutta se on vaikeaa ja päätyy sinne toiseen päähän.

Sitä varmaankin aloittaja tarkoitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ystävyys voi toimia, jos toinen haluaa sen katkaista oli syy mikä hyvänsä.

Opetatko asenteen että kaikkia voi talloa myös jälkipolville jos sulla sellaista on.

Se, että ei pidä yhteytttä, ei ole tallomista. Ei kukaan aikuinen itsevaltainen ihminen ole oikeutettu huomioon joltain toiselta aikuiselta. 

Olen eri, mutta aika moni kyllä tuntuu ajattelevan, ettei voi vain pikkuhiljaa pitää vähemmän yhteyttä. Vaan ne välit täytyy ihan oikeasti katkoa suurieleisesti, ÄLÄ SOITA MULLE ENÄÄ IKINÄ, ja asia varmistetaan haukkumalla se toinen maanrakoon.

Kuten sanoin ylempänä, se on helppoa. Loukkaamalla toista ei yleensä tarvitse pelätä, että se enää yrittäisi varovaisesti ottaa yhteyttä myöhemmin, vaan asia tulee kerralla selväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa ihmissuhteita kuin hirsitaloa: väleissä on oltava ilmarako, "hajurako", että ilma kiertää ja rakenne pysyy terveenä.

Ihmisuhteet pilataan usein sillä että toinen pyrkii tukkimaan tilkitsemään toiselta hapen. Kun toinen sanoo nyt ei sovi ja silti pitää tunkea, se mädättää kuvion perusrunkoa.

Terveet suhteet säilyy vain jos annetaan jokaiselle se oma tila. Kuunnellaan nyt ei sovi vaikka se tulisi hennolla äänellä. Jos hento sanoo ei, hänen ei tarvi perustella. Kunnioittakaa itseänne ja toisianne. Joskus yritetään saada toinen pelastamaan itsensä itseltään, mutta se ei toimi. Siis kukaan muu ei voi pelastaa sinua itseltäsi.

Harmillista että et ole kasvanut terveiden ihmissuhteiden ympäröimänä. Se tulee tekstistäsi ilmi. Todennäköisesti et ole itsekään pystyt terveisiin ihmisten välisiin suhteisiin millään tasolla. Elämä on valintoja.

Huomaa kyllä miksi sinä olet lukemassa tätä ketjua, näpäytelläksesi meitä muita. Ei mikään miellyttävä luonteenpiirre ihmisessä.