Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.

Ovikello voi hyvinkin soida, tai ehkä puhelin ennemmin. Ei ehkä niin yleistä nykyään muttei mahdotontakaan.

Voi kun olisitte enemmän huolissanne oman sielunne tilasta 🙏

Toisten uskomisen asioiden kaivelu ei teitä pelasta

yt. Vl

Vierailija kirjoitti:

Ovikello voi hyvinkin soida, tai ehkä puhelin ennemmin. Ei ehkä niin yleistä nykyään muttei mahdotontakaan.

Enpä ole kuullut moisesta ja olen sentään reilut 60 vuotta tässä porukassa talostellut.

Vierailija kirjoitti:

Voi kun olisitte enemmän huolissanne oman sielunne tilasta 🙏

Toisten uskomisen asioiden kaivelu ei teitä pelasta

yt. Vl

Näin saadaan sopivasti huomio pois omasta itsestä, kun huolehtii (eikä aina niin hyvällä) muiden asioista

Ei pahalla tuo siis. Kuten joku on aiemmin todennut, vl-oppien kyseenalaistaminen katsotaan vakavaksi rikkeeksi  "Jumalan valtakuntaa" (yhteisöä) vastaan. Jos jostain joutuu puhutelluksi niin näistä mielipiteistä, herkemmin kuin esim. siitä, että elää jotenkin vl-kulttuurista poikkeavasti. 

Väitätkö sinä vl, että kukaan vanhempi yhteisön jäsen ei tulisi koskaan missään siionissa (kuten teillä sanotaan) puhuttelemaan, millä välineellä nyt vain tai henkilökohtaisesti seuroissa tai muuten, jos kovin paljon toisi julki sitä, että itse asiassa ei usko siihen, että pelastus löytyy vain vanhoillislestadiolaisuudesta?

Ja että keskustelun sävy ei olisi, että "wau, mielenkiintoista, mitä kaikkea oletkaan lukenut, kerro lisää " vaan pikemmin, että "nyt on noussut sydämelle huoli sielusi tilasta näin matkaystävänä". 

Siis ihan rehellisesti. 

Vierailija kirjoitti:

"Minusta on todella mamoilua ja täydellistä selkärangattomuutta olla tuollaisessa asiassa "hienotunteisesti" hiljaa. Ei se liike tule koskaan muuttumaan avoimempaan ja inhimillisempään suuntaan, jos ihmiset eivät avaa suutaan muutoin kuin kuiskuttelemalla keskenään.  Ja jos kerran näitä avoimemmin ajattelevia on jo "enenevässä määrin" eli, niin mikä ihme estää tuomasta kantaansa julki? Ei kai vain "hienotunteisuus" ole oikeasti pelkoa?"

Vastaan, että tietenkin se on pelkoa. Väitän, että tuohon tiukkaan seurakuntaoppiin uskovat ovat pääasiassa ensinnäkin vanhempia ihmisiä  verrattuna siihen, miten nuoremmat nykyään pääasiassa asiasta ajattelevat. Toiseksi  he ovat pääasiassa vanhempia miehiä. Jostain syystä naisilla on kokemukseni mukaan usein avarampi sydän.  Eli nämä "tiukkikset" ovat juuri niitä, joista myös puhujat valikoituvat ja jotka sitten saarnaavat sitä seurakuntaoppia. Niitä, jotka puhuttelevat paikalla

Ja näyttää siltä, että Päivämiehen toimituksessakin tiedostetaan, että eri ikäisten näkemykset ovat alkaneet erota toisistaan ehkä aiempaa enemmän. Tämän viikkoisessa Päivämiehessä (16.7.2025 nro 29) on nimittäin kirjoitus otsikolla "Onko Jumala todella sanonut?", jossa sanotaan seuraavasti:

"Yksimielisyyttä ei ruoki se, että Jumalan lapsilla on samoista asioista monenlaisia käsityksiä ja käytänteitä. Jos tällaisia tilanteita esiintyy, on aiheellista pysähtyä ajattelemaan, miten Jumalan valtakunnassa on ennen uskottu ja miten näistä asioista on opetettu.

Sananpalvelijoita tulisi rohkaista ottamaan seurapuheissaan esille ajankohtaisia ilmiöitä. Tänä aikana on erityisen tärkeää, että sukupolvien välinen yhteys säilyisi ennallaan, etteivät eri sukupolvet uskoisi eri tavalla."

Kuunnelkaa mieluummin <3

https://kesaseuraradio.fi/nettiradio/

Vierailija kirjoitti:

Et kai ole sarjamurhaaja?

On sulla vilkas mielikuvitus.

Etteivät eri sukupolvet uskoisi eri tavalla = ettehän nuoret usko eri tavalla kuin on aina opetettu.

Tuo on tämän vuoden SRK:n teema. Suviksissakin oli alustus tuolla nimellä ja vuosikirjassa teema jatkuu.

 "Onko Jumala todella sanonut?"

Vierailija kirjoitti:

Etteivät eri sukupolvet uskoisi eri tavalla = ettehän nuoret usko eri tavalla kuin on aina opetettu.

Niin kovin hienovaraista, mutta yksi kontrollin muoto tuokin. 

Vierailija kirjoitti:

Voi kun olisitte enemmän huolissanne oman sielunne tilasta 🙏

Toisten uskomisen asioiden kaivelu ei teitä pelasta

yt. Vl

Miten niin toisten? Ihan sitä maailmankuvaa mihin itse on tullut kasvatetuksi tässä ainakin minä yritän ymmärtää.

t. eräs keskusteluun silloin tällöin osallistuva ex-vl

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etteivät eri sukupolvet uskoisi eri tavalla = ettehän nuoret usko eri tavalla kuin on aina opetettu.

Niin kovin hienovaraista, mutta yksi kontrollin muoto tuokin. 

Kovin sokea täytyy olla, jos tuollaista tekstiä lukiessa eivät syty punaiset valot palamaan, että "hetkinen nyt, saanko kuitenkin ajatella asioista ihan itse, kiitos".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kun olisitte enemmän huolissanne oman sielunne tilasta 🙏

Toisten uskomisen asioiden kaivelu ei teitä pelasta

yt. Vl

Miten niin toisten? Ihan sitä maailmankuvaa mihin itse on tullut kasvatetuksi tässä ainakin minä yritän ymmärtää.

t. eräs keskusteluun silloin tällöin osallistuva ex-vl

Tarkoitin juuri sitä mitä kirjoitin. Jokaisen meistä pitäisi olla eniten kiinnostunut oman sielun tilasta. Onko nimi elämän kirjassa?

Ainakin tässä ketjussa pääteema tuntuu olevan lestadiolaisten (eli toisten) ihmettely ja arvostelu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etteivät eri sukupolvet uskoisi eri tavalla = ettehän nuoret usko eri tavalla kuin on aina opetettu.

Niin kovin hienovaraista, mutta yksi kontrollin muoto tuokin. 

Kovin sokea täytyy olla, jos tuollaista tekstiä lukiessa eivät syty punaiset valot palamaan, että "hetkinen nyt, saanko kuitenkin ajatella asioista ihan itse, kiitos".

Riittää, että on hyvin indoktrinoitu. 

"Ainakin tässä ketjussa pääteema tuntuu olevan lestadiolaisten (eli toisten) ihmettely ja arvostelu."

Oletko koskaan ajatellut, että jossain arvostelussa voisi olla jotain perää? Mielestäni esimerkiksi tuo tuore esimerkki Päivämiehestä, jossa ikään kuin kauniiden sanakäänteiden verhon läpi pyritään kontrolloimaan ihmisten ajattelua ja keskustelua, on todella vaarallista. Vaikea kuvitella, se kenenkään tässä demokraattisessa ja vapaassa maassa kasvaneen mielestä olisi hyväksyttävää. 

Vanhoillislestadiolaisuus ei ole muut ulossulkeva usko. Srk-lestadiolaisuus on. Siksi on mielenkiintoista tuo "miten Jumalan valtakunnassa on ennen uskottu".

 

Jos palataan ihan Laestadiukseen, hän ei koskaan opettanut kuten srk-lestadiolaisuus. Leastadius sanoin mm. 

"En epäile, etteikö baptistien joukossa olisi enemmän totisia kristittyjä kuin valtiokirkossa, sillä valtiokirkon kristillisyys asuu enimmäkseen peruukissa, jota vastoin baptisteilla on todellista armon järjestyksen kokemusta, ja he tarkoittavat kristillisyydellään täyttä totta"

Ja (Laestadiuksen saarna "parannuksen teon" jälkeen)

"Vielä suuren vainon aikana, kun kristittyjen veri virtasi pakanain piilukirveen alla, oli olemassa aika monta erityistä lahkoa ja puoluetta, joista yksi uskoi olevansa parempi kuin toinen, vaikka he kaikki taistelivat saman asian puolesta. Ja vielä enemmän puolueita syntyi vainojen jälkeen. Silloin erityiset puolueet alkoivat tuomita, nimittämään kerettiläiseksi ja vainoamaan toisiaan. Yksi sanoi: Minä olen oikeassa. Toinen sanoi: Minä olen oikeassa. Ja niin edelleen, kolmas ja neljäs: Minä olen oikeassa.  Kuka oli oikeassa?  Minä luulen, että se oli oikeassa, joka ei koskaan sekoittanut itseään tuonkaltaisiin sanariitoihin, vaan piti yksinkertaisesti kiinni Kristuksesta kirjoitetun sanan mukaisesti. Usein riideltiin hirmuisesti vihalla ja kiukulla yhdestä ainoasta kirjaimesta, joka oli kirjoitettuna uskonkappaleeseen. Kuka oli oikeassa? Ehkä se, joka vähiten punnitsi sanoja, ja joka kaikkein vähiten oli hieromassa kirjainta. 

Ja vielä tänäkin päivänä on olemassa äärettömän monia puolueita itsessään luterilaisessa seurakunnassa, jotka kaikki luulevat olevansa oikeassa:  herrnhutilaiset, kveekarit, metodistit, pietistit. Kuka on oikeassa? Kun yksi tuomitsee toistaan, kuka on oikeassa?  Ehkä se, joka vähiten huutaa ja kerskaa uskonopistaan. Sillä oikea kristillisyys ei koostu tyhjistä sanoista. Se koostuu hengestä ja totuudesta. Se koostuu sisäisestä ihmisestä, joka on Jumalan mielen jälkeen hengen yhteydessä. Tässä oikeassa kristillisyydessä ei ole kysymys yhdestä kirjaimesta enemmin tai vähemmin ulkonaisessa tunnustuksessa, vaan tässä on kysymys sydämen sisäisestä elämästä yleisessä sovintoarmossa ja yleisen sovintoarmon kautta Kristuksessa.

Jos olet juutalainen, jos olet kreikkalainen, jos olet luterilainen, jos olet katolilainen tai reformoitu, taikka pietisti, taikka herrnhutilainen tai kveekari, tai uuslukija, tai vanhalukija, eli mikä lienetkin, uskotko sinä, että se kuollut kirjaimen usko, jota sinun isäsi ovat tavanneet ennen, ja sinä tavaat perästä, vapahtaa sinun sielusi kadotuksesta siksi, että sinä luulet itselläsi olevan oikean kirjaimellisen tunnustuksen, ilman että sinulla on oikea henki ja elämä sydämen sisäisessä kätketyssä ihmisessä, joka ilmoittaa itsensä pakottavassa armossa uskon yhteyden kautta rakkaudessa?  Vai oletko sitä mieltä, että Jumalan Henki antaa kahlita ja sitoa itsensä kuolleen kirjaimen puomien ja lukkojen taakse? Kiitos ei, ystäväni!  Kristillisyys ei anna itseään sidottavan kiinni siihen eli siihen uskontunnustukseen, joka kuitenkin on ihmistekoa, olkoonpa se kuinka puhdasoppinen tahansa. Vaan totinen kristillisyys on itse vapaa, ja tekee vapaaksi, niin kuin Henki, joka herättää totisen kristillisyyden, on vapaa. Se vapauttaa kirjaimen pakosta. Sillä teidät on vapauteen kutsuttu, ei lihalliseen vapauteen, jota maailman lapset ylistävät, ja jota he tavoittelevat, vaan Hengen vapauteen, joka on itse elämä kristillisyydessä. Sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi. (Jatkuu 1/2)

Jatkuu 2/2 (Laestadiuksen saarnasta)

Ja vielä tänäkin päivänä voi olla tarpeellista toistaa ja selittää samat sanat, kun kristillisyys ei ole ainoastaan sekoitettu ja poljettu monien puolueitten ja lahkojen kautta, jotka ovat niin kuin sidottu nauta kirjaimen pakon alla, ja sanovat: Minä olen kalvinilainen, minä olen luterilainen, minä olen pietisti, minä olen kveekari, minä olen herrnhutilainen, minä olen uuslukija, minä olen vanhalukija. Luuletkos Jumalan Hengen antavan sitoa itsensä kirjaimeen tai ulkonaiseen tunnustukseen?

Ja jos Paavali nousisi ylös tänä päivänä kristillisyyden kirkkaasta aamusta, eli jos Johannes Kastaja heräisi kristillisyyden ensimmäisestä liekistä, eli jos yksi Luther nostaisi päänsä pian sammuneesta kristillisyyden iltahämärästä, arvaattekos, mitä näillä miehillä olisi sanottavaa, kun he saisivat nähdä koko kristikunnan rikki hajonneena niin moniin eri lahkoihin ja puolueisiin, joista kaikki ja joka ainoa uskovat olevansa oikeassa opissa? He varmaankin valittaisivat enemmän kuin yhden kerran, ja vuodattaisivat katkeria kyyneleitä sen hirmuisen sokeuden tähden, ja sen järkyttävän pimeyden tähden, jolla sielunvihollinen on ympäröinyt ja pettänytvangittuna ja kiedottuna saatanan verkkoihin, kuolleen kirjaimen raskaan rautaikeen alle."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi kun olisitte enemmän huolissanne oman sielunne tilasta 🙏

Toisten uskomisen asioiden kaivelu ei teitä pelasta

yt. Vl

Miten niin toisten? Ihan sitä maailmankuvaa mihin itse on tullut kasvatetuksi tässä ainakin minä yritän ymmärtää.

t. eräs keskusteluun silloin tällöin osallistuva ex-vl

Tarkoitin juuri sitä mitä kirjoitin. Jokaisen meistä pitäisi olla eniten kiinnostunut oman sielun tilasta. Onko nimi elämän kirjassa?

Ainakin tässä ketjussa pääteema tuntuu olevan lestadiolaisten (eli toisten) ihmettely ja arvostelu. 

 

Olet oikeassa, mutta vl-liikkeen ongelmista pitää pystyä keskustelemaan ilman että se leimataan vain lestadiolaisten arvosteluksi.