Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 2.

Vierailija kirjoitti:

Naisellakin tulee olla vapaus aidosti valita, ja ilman muiden tuomitsemista tai vaatimuksia tiettyä elämäntyyliä kohtaan. Annetaan ihmisille omantunnon vapaus, aidosti.

Tärkeintä tässä tekstissä on tuo omantunnon vapaus. Elän juuri niin kuin itse haluan, omantunnon vapauden rajoissa <3 -vl

Niin ja tuo on vl määritellyt mitä kuuluu omantunnon vapauteen sisältyä. Millainen on hyvä nainen ja mitkä on naiselle sopivia rooleja. Siinä kapeassa sallitussa voi sitten valita.

Vierailija kirjoitti:

Minulle ex-vanhoillislestadiolaisena tuo termi ehdonvallan asiat on hyvin vieras. En muista kuulinko sitä koskaan käytettävän silloin, kun kuuluin liikkeeseen. Voi olla, että olen sen joskus kuullut, mutta niin yleisesti sitä ei kyllä käytetty, että se olisi jäänyt mieleen. Milloin tuota termiä on ryhdytty laajemmin käyttämään? Nettikeskusteluissa se tuntuu nyt tulevan vastaan vähän väliä. Ja jos ehdonvallan asiana nykyään pidetään korvakorujen käyttöä niin aiemmin korvakorujen ottaminen kyllä katsottiin uskon kieltämiseksi teoilla.

Ei sitä olekaan käytetty. Sehän on suoraan vastoin vl-oppia, jossa yhteisö tietää yksilön puolesta mikä on syntiä tai väärin. Nyt on vaan tullut paine käsitellä ongelmia niin on otettu eri näkökulmia. Laumakuri ei enää toimi. Ja ehkäpä ilmapiiri on tosiaan vapautumassa, tämä olisi se positiivinen tulkinta.

Vierailija kirjoitti:

Senpä takia kannattaakin vaan hiljaa tehdä niitä omia valintojaan, vaikka olisi vl. Eipä sitten pahenna "heikompia" omilla valinnoillaan. Tosin näen tuossakin vaaran vallankäyttöön, että mennään heikoimman mukaan. Joku voi nimittäin väittää, että asioiden pitää olla tietyllä tavalla ettei heikommat kompastu. Tosiasiassa taustalla saattaa olla pyrkimys ohjata väkeä oman mielensä mukaan haluttuun suuntaan. 

Ja jos tehdään omia valintoja ja ollaan niistä hiljaa, että "heikoimmat" tai pitäisikö sanoa "tunnollisimmat" ei pahennu, voi käydä niin, että ne tunnollisimmat jäävät nääntymään vanhojen lakihenkisten oppien alle.

Tosiasiassa taustalla saattaa olla pyrkimys ohjata väkeä oman mielensä mukaan haluttuun suuntaan. 

 

Tätä väärää käsitystä minun on hirveän vaikea ymmärtää. Mistä tällainen ajatus tulee? Siionissa eri ihmisillä on erilaisia lahjoja ja erilaisia tehtäviä, mutta kukaan ei ole toisen yläpuolella. Miten ihmeessä joku voisi, tai vielä oudompaa, haluaisi jotenkin ohjata muiden toimintaa tai käytöstä? En kerta kaikkiaan ymmärrä miten näin voi edes ajatella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Senpä takia kannattaakin vaan hiljaa tehdä niitä omia valintojaan, vaikka olisi vl. Eipä sitten pahenna "heikompia" omilla valinnoillaan. Tosin näen tuossakin vaaran vallankäyttöön, että mennään heikoimman mukaan. Joku voi nimittäin väittää, että asioiden pitää olla tietyllä tavalla ettei heikommat kompastu. Tosiasiassa taustalla saattaa olla pyrkimys ohjata väkeä oman mielensä mukaan haluttuun suuntaan. 

Ja jos tehdään omia valintoja ja ollaan niistä hiljaa, että "heikoimmat" tai pitäisikö sanoa "tunnollisimmat" ei pahennu, voi käydä niin, että ne tunnollisimmat jäävät nääntymään vanhojen lakihenkisten oppien alle.

Tämä on tosiaan ikävä ja surullinen asia. Tunnistan ihan tosielämästä tilanteita, joissa näin on käynyt. Ongelma on jos ihmisen lähipiirissä ei ole ketään, joka uskaltaisi rohkeasti puuttua ja sanoa eri näkökulmia vaikeassa tilanteessa olevalle. Siksi se yhteisön vastuu painaakin niin paljon. Mitä kirjoitetaan lehdissä, mitä puhutaan puheissa. Jne.

Vierailija kirjoitti:

Minulle ex-vanhoillislestadiolaisena tuo termi ehdonvallan asiat on hyvin vieras. En muista kuulinko sitä koskaan käytettävän silloin, kun kuuluin liikkeeseen. Voi olla, että olen sen joskus kuullut, mutta niin yleisesti sitä ei kyllä käytetty, että se olisi jäänyt mieleen. Milloin tuota termiä on ryhdytty laajemmin käyttämään? Nettikeskusteluissa se tuntuu nyt tulevan vastaan vähän väliä. Ja jos ehdonvallan asiana nykyään pidetään korvakorujen käyttöä niin aiemmin korvakorujen ottaminen kyllä katsottiin uskon kieltämiseksi teoilla.

En minäkään sitä käsitteenä ole usein kuullut, asiana kylläkin. Alkuvuonna oli Hgin ryllä alustus, jossa käsiteltiin sitä, ja sattumalta viime su puhuja puhui myös tuosta asiasta. Sehän on teologian termi.

Ehdonvallan asiat (lat. adiaphora) on luterilaisessa teologiassa käsite asioista, jotka eivät ole itsessään synnillisiä tai pakollisia, vaan ne ovat vapaita kristitylle omantunnon mukaan - kunhan ne eivät ole Jumalan sanan vastaisia.

Jeesukselta kysyttiin, mikä on suurin käsky laissa. Jeesus vastasi: Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat (Matt. 22:36-40). 

Ei sanaakaan musiikista. Ei mitään tanssista. Ei ajalle tyypillisistä ihomaaleista ja hiusväreistä. Ei korvakoruista jotka olivat tavallisia. Ei mitään ruuasta tai juomasta.

Vain rakkaus ja se on sydämessä. Ei missään ihmisen omassa teossa.

Vierailija kirjoitti:

Tosiasiassa taustalla saattaa olla pyrkimys ohjata väkeä oman mielensä mukaan haluttuun suuntaan. 

 

Tätä väärää käsitystä minun on hirveän vaikea ymmärtää. Mistä tällainen ajatus tulee? Siionissa eri ihmisillä on erilaisia lahjoja ja erilaisia tehtäviä, mutta kukaan ei ole toisen yläpuolella. Miten ihmeessä joku voisi, tai vielä oudompaa, haluaisi jotenkin ohjata muiden toimintaa tai käytöstä? En kerta kaikkiaan ymmärrä miten näin voi edes ajatella?

Opilliset tulkinnat nousee aina jostain lähtökohdasta. Sillä saarnamiehelläkin saattaa olla jokin henkilökohtainen heikkous, josta käsin saarnaa. Hän siis pahentuu asiasta, josta joku muu ei pahennu. Hän sitten saarnaa tuhansille kyseisen asian vaaroista ja niin sitä ohjataan ihmislaumaa. Tämä voi olla tahatonta, vilpittömästä ajatuksesta lähtevää, tai sitten tahallista halua määritellä rajoja ja käyttää valtaa muihin ihmisiin. Tälläisiä ihmisiä jos sattuu samaan yhteisöön paljon, joilla on keskenään vielä sama näkemys, ja mahdollisesti vahva tahto, siinä kyllä viedään ihmisiä kuin pässiä narussa. Herkemmät ja sovittelevammat joutuu väistymään ja tietyt näkemykset saa valtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ex-vanhoillislestadiolaisena tuo termi ehdonvallan asiat on hyvin vieras. En muista kuulinko sitä koskaan käytettävän silloin, kun kuuluin liikkeeseen. Voi olla, että olen sen joskus kuullut, mutta niin yleisesti sitä ei kyllä käytetty, että se olisi jäänyt mieleen. Milloin tuota termiä on ryhdytty laajemmin käyttämään? Nettikeskusteluissa se tuntuu nyt tulevan vastaan vähän väliä. Ja jos ehdonvallan asiana nykyään pidetään korvakorujen käyttöä niin aiemmin korvakorujen ottaminen kyllä katsottiin uskon kieltämiseksi teoilla.

En minäkään sitä käsitteenä ole usein kuullut, asiana kylläkin. Alkuvuonna oli Hgin ryllä alustus, jossa käsiteltiin sitä, ja sattumalta viime su puhuja puhui myös tuosta asiasta. Sehän on teologian termi.

Ehdonvallan asiat (lat. adiaphora) on luterilaisessa teologiassa käsite asioista, jotka eivät ole itsessään synnillisiä

Olen eri, jolle vastasit, mutta kiitos hyvästä selityksestä! Itsellekin uusi termi

Vierailija kirjoitti:

Tosiasiassa taustalla saattaa olla pyrkimys ohjata väkeä oman mielensä mukaan haluttuun suuntaan. 

 

Tätä väärää käsitystä minun on hirveän vaikea ymmärtää. Mistä tällainen ajatus tulee? Siionissa eri ihmisillä on erilaisia lahjoja ja erilaisia tehtäviä, mutta kukaan ei ole toisen yläpuolella. Miten ihmeessä joku voisi, tai vielä oudompaa, haluaisi jotenkin ohjata muiden toimintaa tai käytöstä? En kerta kaikkiaan ymmärrä miten näin voi edes ajatella?

Vanhoillislestadiolaiset ovat aivan tavallisia ihmisiä kuten muukin ja myös heidän joukossaan voi olla esim. narsisteja tai psykopaatteja tms. aivan samoin kuin heitä on muussa väestössä. Tällaisilla henkilöillä voi todellakin olla halua ohjailla muiden toimintaa haluamaansa suuntaan. Ei kannata olla sinisilmäinen asian suhteen. 

Onneksi puhujamatkoja tehdään säännöllisesti ristiin rastiin ympäri Suomea. Saa olla melko taitava narsisti, että saa johdettua harhaan kaikki Suomen rauhanyhdistyksillä kävijät. Ja kesäseuroissa on puhujia aina myös ulkomailta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ex-vanhoillislestadiolaisena tuo termi ehdonvallan asiat on hyvin vieras. En muista kuulinko sitä koskaan käytettävän silloin, kun kuuluin liikkeeseen. Voi olla, että olen sen joskus kuullut, mutta niin yleisesti sitä ei kyllä käytetty, että se olisi jäänyt mieleen. Milloin tuota termiä on ryhdytty laajemmin käyttämään? Nettikeskusteluissa se tuntuu nyt tulevan vastaan vähän väliä. Ja jos ehdonvallan asiana nykyään pidetään korvakorujen käyttöä niin aiemmin korvakorujen ottaminen kyllä katsottiin uskon kieltämiseksi teoilla.

Ei sitä olekaan käytetty. Sehän on suoraan vastoin vl-oppia, jossa yhteisö tietää yksilön puolesta mikä on syntiä tai väärin. Nyt on vaan tullut paine käsitellä ongelmia niin on otettu eri näkökulmia. Laumakuri ei enää toimi. Ja ehkäpä ilmapiiri on tosiaan vapautumassa, tämä olisi se positiivinen tulkinta.

Vl:ien ei tarvitse enää vastata, kun muut kiirehtivät vastaamaan heidän puolestaan. Hoksaatteko itse? 😅

Minulla tulee hakematta mieleen lukioaikainen historianopettajani, jota me oppilaat pelkäsimme. Kun hän esitti kysymyksen, ei kukaan uskaltanut viitata, koska jos vastaus oli väärin, hän päästi räkänaurut. Lopuksi hän totesi: kun ite kyssyy ja ite vastaa, niin eipähän oo kellään mittään sanomista.

Sama tilanne tässä keskustelussa.

Ja jos ehdonvallan asiana nykyään pidetään korvakorujen käyttöä niin aiemmin korvakorujen ottaminen kyllä katsottiin uskon kieltämiseksi teoilla.

 

Vaikka korvikset kuuluvatkin ehdonvallan asioihin, niin:

Minusta tuntuu, että nykyään korvakoruilla halutaan antaa selkeä viesti, että ei ole enää uskovainen. Esim suviksissa monet, jotka eivät arkisin edes pidä korviksia, olivat siellä isoilla korviksilla. Se on ikään kuin sanaton viesti: Huomaathan, etten halua enää uskoa siten kuin sinä.

Sitten on venäläisiä uskovaisia ja aikuisiällä parannuksen tehneitä ja he käyttävät korviksia kuten ennenkin, eikä se ketään pahenna. Se on ollut heillä tapana lapsesta asti.

Mutta jos lapsesta saakka uskovaisena ollut alkaa yhtäkkiä käyttää meikkiä ja korviksia, niin ainakin minun tietämäni henkilöt ovat kieltäneet silloin uskonsa ja haluavat näyttää sen julkisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ja jos ehdonvallan asiana nykyään pidetään korvakorujen käyttöä niin aiemmin korvakorujen ottaminen kyllä katsottiin uskon kieltämiseksi teoilla.

 

Vaikka korvikset kuuluvatkin ehdonvallan asioihin, niin:

Minusta tuntuu, että nykyään korvakoruilla halutaan antaa selkeä viesti, että ei ole enää uskovainen. Esim suviksissa monet, jotka eivät arkisin edes pidä korviksia, olivat siellä isoilla korviksilla. Se on ikään kuin sanaton viesti: Huomaathan, etten halua enää uskoa siten kuin sinä.

Sitten on venäläisiä uskovaisia ja aikuisiällä parannuksen tehneitä ja he käyttävät korviksia kuten ennenkin, eikä se ketään pahenna. Se on ollut heillä tapana lapsesta asti.

Mutta jos lapsesta saakka uskovaisena ollut alkaa yhtäkkiä käyttää meikkiä ja korviksia, niin ainakin minun tietämäni henkilöt ovat kieltäneet silloin uskonsa ja haluavat näyttää sen julkisesti.

Joillakin on varmasti tuo tarkoitus. Samalla aiheutetaan ongelma niille, jotka haluavat käyttää korviksia ja olla vl. Yritäppä siinä mennä ry:n penkkiin istumaan korvikset korvissa kun heti kyseenalaistetaan usko. 

Vl:ien ei tarvitse enää vastata, kun muut kiirehtivät vastaamaan heidän puolestaan. Hoksaatteko itse? 😅

Olet aika höpö. Pelkästään tällä sivulla on ainakin 4 vl-vastausta. Ne tiedän varmaksi, koska ovat omiani.

Olisitko ystävällinen jos kysyisit uudestaan, jos joku asia jää vastaamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ex-vanhoillislestadiolaisena tuo termi ehdonvallan asiat on hyvin vieras. En muista kuulinko sitä koskaan käytettävän silloin, kun kuuluin liikkeeseen. Voi olla, että olen sen joskus kuullut, mutta niin yleisesti sitä ei kyllä käytetty, että se olisi jäänyt mieleen. Milloin tuota termiä on ryhdytty laajemmin käyttämään? Nettikeskusteluissa se tuntuu nyt tulevan vastaan vähän väliä. Ja jos ehdonvallan asiana nykyään pidetään korvakorujen käyttöä niin aiemmin korvakorujen ottaminen kyllä katsottiin uskon kieltämiseksi teoilla.

Ei sitä olekaan käytetty. Sehän on suoraan vastoin vl-oppia, jossa yhteisö tietää yksilön puolesta mikä on syntiä tai väärin. Nyt on vaan tullut paine käsitellä ongelmia niin on otettu eri näkökulmia. Laumakuri ei enää toimi. Ja ehkäpä ilmapiiri on tosiaan vapautumassa, tämä oli

Vl:ien ei tarvitse enää vastata, kun muut kiirehtivät vastaamaan heidän puolestaan. Hoksaatteko itse? 😅

 

Ensinnäkin, otit vapauden määritellä olenko vl vai en. Kysy, älä oleta. Toisekseen, sehän on totta, että ei tuota valinnanvapautta ole todellisuudessa ollut. Yhteisö on tiennyt ettei vaikka korviksia sovi käyttää. Nykyään "tiedetään", että se on ehdonvallan alainen asia, mutta taitaa silti tehdä tiukka käyttää tuota vapautta. Kaikella hyvällä. 

Vierailija kirjoitti:

Onneksi puhujamatkoja tehdään säännöllisesti ristiin rastiin ympäri Suomea. Saa olla melko taitava narsisti, että saa johdettua harhaan kaikki Suomen rauhanyhdistyksillä kävijät. Ja kesäseuroissa on puhujia aina myös ulkomailta.

Välillä kuulee aika outojakin nyansseja puheissa. 

Anteeksi, kun tällä elämänkokemuksella hieman hymyilyttää ajatus, että joku ihan kärsisi, kun ei uskaltaisi seuroissa pitää korviksia 😊 Niin tätä nykyajan minäminää.

Minä taas ajattelen, että voisin hyvin kulkea seuroissa vaikka huivi päässä, jos tietäisin jonkun pahentuvan huivittomuudesta. Mulle tärkeintä olisi säilyttää yhteinen rakkaus ja päästä seuroihin.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi puhujamatkoja tehdään säännöllisesti ristiin rastiin ympäri Suomea. Saa olla melko taitava narsisti, että saa johdettua harhaan kaikki Suomen rauhanyhdistyksillä kävijät. Ja kesäseuroissa on puhujia aina myös ulkomailta.

Sehän riittää, että on kerran saatu juntattua tietyt opilliset tulkinnat läpi. Puhuja tietää missä kulkee rajat, sopiiko tulkintaa kyseenalaistaa. Jos kyseenalaistaa liikaa, näytetään ovea. Ne fiksuimmat keskittyy sitten puheissaan kristinuskon keskeisiin asioihin, eikä ota kantaa näihin juttuihin. 

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, kun tällä elämänkokemuksella hieman hymyilyttää ajatus, että joku ihan kärsisi, kun ei uskaltaisi seuroissa pitää korviksia 😊 Niin tätä nykyajan minäminää.

Minä taas ajattelen, että voisin hyvin kulkea seuroissa vaikka huivi päässä, jos tietäisin jonkun pahentuvan huivittomuudesta. Mulle tärkeintä olisi säilyttää yhteinen rakkaus ja päästä seuroihin.

Mikä se sellainen rakkaus on tai olisi, joka pahentuu jonkun huivista tai huivittomuudesta? Tai korvakoruista. Rakkaus!