Lue keskustelun säännöt.
Tuntemattomassa sotilaassa kohta jossa Rokka ampuu kymmeniä venäläisiä konepistoolilla.
05.12.2024 |
Kait te oikeasti tajuatte että se on propagandaa,oikeassa elämässä olisi Rokka ammuttu hengiltä alta aikayksikön,,noin 10-15 venäläistä olisi kerennyt ampua.
Kommentit (298)
Ap: Rokka piti päänsä niin allaalla, että jakauksen vain sai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylk%C3%A4s
Tuntemattoman sotilaan kuuluisan kohtauksen, jossa Rokka tappaa noin 50 vihollista, esikuva oli Viljam Pylkkään konepistoolilla tuhoamat 83 vihollissotilasta Pertjärvellä. [...]
Pylkäs otti mukaansa sotamies Kärkkäisen. Lumisessa maastossa lyhyillä syöksyillä Pylkäs ja Kärkkäinen etenivät JR 61:sen laitimmaiseen kenttävartioon. Tässä kohdassa hyökkäävät neuvostoliittolaiset joutuivat kahlaamaan rinnettä ylös syvässä lumessa. Pylkäs sai JR 61:sen sotilailta käyttöönsä Suomi-konepistoolin, ja Kärkkäinen useita vaihtolippaita. He syöksyivät ulommaiseen vartioasemaan. Sadat neuvostoliittolaiset hyökkäsivät ylös rinnettä jo aivan lähietäisyydellä. Pylkäs ampui konepistoolin ensimmäisen 40 patruunan lippaan tyhjäksi. Hyökkääjät kuitenkin kävivät raivoisasti eteenpäin. Pylkäs ampui konepistoolillaan lippaan toisensa perään. Pylkkään takana olevat sotilaat alkoivat tuoda ryömien lisää konepistoolin lippaita Kärkkäiselle, joka puolestaan antoi niitä Pylkkäälle.
Sitten Pylkäs sai osuman neuvostoliittolaisen luodista, joka raapaisi pitkän haavan hänen päälakeensa, ja verta vuoti runsaasti. Tästä haavasta jäi hänelle arpi loppuelämäksi. Kärkkäinen aikoi lähteä nyt peräytymään, mutta Pylkäs kehotti häntä vain jatkamaan lippaiden täyttämistä. Konepistooliin tuli myös toimintahäiriö, mutta tällöin neuvostoliittolaiset olivat jo vetäytymässä. Konepistoolin piippu oli kuumentunut liikaa ja aiheutti häiriön, mutta se vaihdettiin ja Pylkäs jatkoi ampumista.
Kaikkiaan Viljam Pylkäs ampui Suomi-konepistoolillaan 17 lippaallista, 680 patruunaa. Taistelun aikana hän ampui 83 vihollista, lukumäärä varmistui kun etumaasto päästiin tutkimaan taistelun jälkeen. Pylkkäälle myönnettiin tästä taistelusta neljännen luokan vapaudenristi miekkojen kera 26. toukokuuta 1942. Saksan armeijan upseerit kuulivat tästä hyvin poikkeuksellisesta suorituksesta, ja niinpä Pylkkäälle myönnettiin myös Saksan armeijan rautaristi. [...] Muistellessaan tapausta Kaarlo Nuorvalan vuonna 1955 tekemässä haastattelussa Pylkäs myönsi taistelun järkyttäneen häntä syvästi: Minua aivan kammotti enkä voinut olla ajattelematta, että sota on todella kauheata. Pylkäs muisteli myös Väinö Linnan, joka oli kuullut tapauksesta tilanteen rauhoituttua, sanoneen hänelle: Vähältä piti, ettei Selma jäänyt leskeksi.
Vierailija kirjoitti:
Suomi-konepistooleja ehdittiin valmistaa muistaakseni vain joitain tuhansia sotaan. Niitä ei riittänyt jokaiselle miehelle. Tuon vuoksi varmaan paras ja rohkein ampui ja muut lipastivat.
Toisaalta jos olisi ammuttu useammalla kerralla, aseet olisivat ehkä kuumenneet liikaa ja toisaalta lippaita ei ehkä olisi ehditty täyttää riittävän nopeasti usealle aseelle, jolloin ampumiseen olisi syntynyt taukoja.
Pylkkään ase kuumeni liikaa, mutta onneksi vasta, kun pensasneuvostoliittolaiset olivat jo päättäneet paeta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylk%C3%A4s
Konepistooliin tuli myös toimintahäiriö, mutta tällöin neuvostoliittolaiset olivat jo vetäytymässä. Konepistoolin piippu oli kuumentunut liikaa ja aiheutti häiriön, mutta se vaihdettiin ja Pylkäs jatkoi ampumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli konekivääri, ei konepistooli.
Kyllä se Rokka ihan Suomi-konepistoolilla ampui
Juoksuhaudoissa ampui, kyllä. Mutta tässä russien suonylityskohtauksessa oli käytössä ihan konekivääri ja vierellä syöttäjä. Kai muistat, että se syöttäjä sai naarmun otsaansa ja hetken poissa pelistä? Näin ainakin Laineen elokuvassa.
EI vaan täytti konepistoolin lippaita
Oletko koskaan täyttänyt Suomi-konepistoolin rumpulipasta? Minä olen. Helkutin hidasta hommaa. Vaikea uskoa että joku olisi tuollaista tehnyt tuliituksen keskellä. Kyllä ne lippaat täytettiin iltasella ja taistelun tauottua. Lipus kun on tyhjä ja täysiä ei enää ole, niitä kiireesti pakoon ja suojaan.
Asiastahan on olemassa tietoa, ettei tarvitse arvuutella:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylk%C3%A4s
Pylkäs ampui konepistoolin ensimmäisen 40 patruunan lippaan tyhjäksi. Hyökkääjät kuitenkin kävivät raivoisasti eteenpäin. Pylkäs ampui konepistoolillaan lippaan toisensa perään. Pylkkään takana olevat sotilaat alkoivat tuoda ryömien lisää konepistoolin lippaita Kärkkäiselle, joka puolestaan antoi niitä Pylkkäälle.
Vierailija kirjoitti:
Se oli konekivääri, ei konepistooli.
Kyllä se oli konepistooli, niin elokuvassa kuin todellisuudessakin.
Semmoinen yksityiskohta, että Louhimiehen elokuvassa kp:n piipusta lyö valtava suuliekki, kun taas kirjassa nimenomaisesti sanotaan että "tuota kuivasti naputtavaa konepistoolia oli vaikea nähdä." Olen ampunut kp:llä mutta en pimeässä, joten en osaa varmasti sanoa kumpi on oikeassa. Luottaisin kyllä enemmän Linnan alkuperäistekstiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi selvisi toisesta maailmansodasta Jumalan avulla. Silloin Suomessa vielä uskottiin ja rukoiltiin, kuinka lienee tänä päivänä?
Meinaatko, että Jumala oikein auttoi tappamisessa? Miksi se ei auttanut 1809?
Auttoi vuonna 1809, niin voidaan ainakin ajatella. Lueppa Siikajoen ja Revonlahden taistelut. Bulatoffi joutui pulaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli konekivääri, ei konepistooli.
Kyllä se oli konepistooli, niin elokuvassa kuin todellisuudessakin.
Semmoinen yksityiskohta, että Louhimiehen elokuvassa kp:n piipusta lyö valtava suuliekki, kun taas kirjassa nimenomaisesti sanotaan että "tuota kuivasti naputtavaa konepistoolia oli vaikea nähdä." Olen ampunut kp:llä mutta en pimeässä, joten en osaa varmasti sanoa kumpi on oikeassa. Luottaisin kyllä enemmän Linnan alkuperäistekstiin.
Linnan alkuperäistekstiä tukee sekin tosiseikka, että Pylkäs todistettavasti siloitti 83 neuvostosotilasta. Ei varmasti olisi onnistunut, jos suuliekki olisi ollut kovin näkyvä, oli sitten miten hyvä yllätysetu hyvänsä. Lippaan vaihto kymmenkunta kertaa on kuitenkin tehnyt lukuisia taukoja sarjatuleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiväärin ja pistoolin ero on kyllä se tehokas ampumaetäisyys. Kone, rynnäkkö, mikävain. Moni varmaankin pakon edessä oppi käyttämään suomi-konepistoolia tuelta ampuen tarkastikin. Itse sain lyhyellä opetuksella kaikki RK-62 ammukset osumaan 150m etäisyydeltä pään kokoiseen maalitauluun, 300m päästä ihmisen kokoiseen. Samoin kevyellä konekiväärillä, mutta lyhyen sarjan. Suomi-konepistoolilla 1/5 osui maalitauluun 100m päähän. Makuulta, tuettuna siis kaikki nämä. En todellakaan ollut mikään mestari-ampuja, ehkä siksi. Seisaalta oli vaikea osua mihinkään edes läheltä, lähellä pistooli toimi parhaiten. Pylkkäsen juttu on silti dokumentoitu, elokuvassa oli yksi lippaan täyttäjä, en usko Linnan muuttaneen tätä.
Mutta dokumentoidussa tiedossa kerrotaan "monen miehen ladanneen Pylkkäselle lippaita"!!! Ei ole uskottavaa. Tositilanteessahan monta miestä olisi ampunut yhteiseen maaliin eivätkä edes suostuisi lataamaan kun yksi ampuu. Nyt tää haiskahtaa.
"" Pylkkään takana olevat sotilaat alkoivat tuoda ryömien lisää konepistoolin lippaita Kärkkäiselle, joka puolestaan antoi niitä Pylkkäälle.""
Nyt meni uskottavuus. Siis vihollinen hyökkää alkuyöstä ja ryhmyrit ja upseeristo arvelee et kyllähän Pylkkänen voi hoidella hyökkäyksen ihan yksin? Käykääs viemässä sille kuitenkii lisää lippaita -))))? Todellisuudessa sinnehän olisi määrätty jokainen irtonainen sotilas. Ja taisi unohtua et ulommaisessa vartioasemassa ruukaa sillai olla miestä juurikin vartioimassa.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli konekivääri, ei konepistooli.
Kyllä se oli konepistooli, niin elokuvassa kuin todellisuudessakin.
Semmoinen yksityiskohta, että Louhimiehen elokuvassa kp:n piipusta lyö valtava suuliekki, kun taas kirjassa nimenomaisesti sanotaan että "tuota kuivasti naputtavaa konepistoolia oli vaikea nähdä." Olen ampunut kp:llä mutta en pimeässä, joten en osaa varmasti sanoa kumpi on oikeassa. Luottaisin kyllä enemmän Linnan alkuperäistekstiin.
9mm kpn patruunahan on 9mm patruuna jotain 30% voimakkaammalla latauksella. Kyllä se pimeessä näkyy ja sarjatuli näkyy aika reilusti.
Sotahistoria tuntee lukemattomia tapauksia, joissa harvalukuiiset väijyttäjät edullisista asemista onnistuvat tuhoamaan suurenkin joukon. Ja Rokka oli kylmähermoinen ja taitava konepistoolin käsittelijä. Lisäksi hän sai apua lipasten täyttämisessä.
Mikä siinä nyt n iin harmittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tappoi oikeasti 80 r y s s ää
Ei vain kehdattu kirjaan laittaa oikein. Tappoi niin monta 🤣😂
Lähde:
Sankari!
Mainittakoon, että rintamamiesten keskuudessa sankari-termiä käytettiin ainoastaan sarkastisesti negatiivisessa merkityksessä.
Tuntemattomassa sankarit olivat kaatuneita. Ei siinä sarkasmia ollut, vaan kunnioitusta ja katkeruutta.
"Taipaleenjoen sankarit on kuollu", toteaa joku toisessa sotaelokuvassa, jossa junamatkalla joku sankari kerjää ryyppyä.
Vierailija kirjoitti:
Suomi-konepistooleja ehdittiin valmistaa muistaakseni vain joitain tuhansia sotaan. Niitä ei riittänyt jokaiselle miehelle. Tuon vuoksi varmaan paras ja rohkein ampui ja muut lipastivat.
Toisaalta jos olisi ammuttu useammalla kerralla, aseet olisivat ehkä kuumenneet liikaa ja toisaalta lippaita ei ehkä olisi ehditty täyttää riittävän nopeasti usealle aseelle, jolloin ampumiseen olisi syntynyt taukoja.
Nyt muistisi petti pahasti. Valmistusmäärä on noin 80 000 kpl, ei muutamia tuhansia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sotahistoria tuntee lukemattomia tapauksia, joissa harvalukuiiset väijyttäjät edullisista asemista onnistuvat tuhoamaan suurenkin joukon. Ja Rokka oli kylmähermoinen ja taitava konepistoolin käsittelijä. Lisäksi hän sai apua lipasten täyttämisessä.
Mikä siinä nyt n iin harmittaa?
Tarina haiskahtaa tarinalle. Venäläinen hyökkää isolla joukolla ja hänelle annetaan vielä jonkun oma Suomi-kp ja lähellä olevia lukuisia sotilaita ei määrätä torjuntaan vaan joutilaat heittelevät lippaita -)) yhdelle? Loput miehet mennevät teltalle kahvin keittoon? Ennen se on minullekin ollut ihan hyvä elokuva kohtaus mutta fakta? Ei.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa Talvisodan neuvostosotilaista oli ukrainalaisia btw.
Siksi pystyivät edes vähän pistämään kampoihin suomalaisille. Venäläinen ei pysty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli konekivääri, ei konepistooli.
Kyllä se oli konepistooli, niin elokuvassa kuin todellisuudessakin.
Semmoinen yksityiskohta, että Louhimiehen elokuvassa kp:n piipusta lyö valtava suuliekki, kun taas kirjassa nimenomaisesti sanotaan että "tuota kuivasti naputtavaa konepistoolia oli vaikea nähdä." Olen ampunut kp:llä mutta en pimeässä, joten en osaa varmasti sanoa kumpi on oikeassa. Luottaisin kyllä enemmän Linnan alkuperäistekstiin.
Louhimiehen elokuva on täysin turha. Mollbergin Tuntemattomalla oli joitakin perusteita, mutta Louhimiehellä ei mitään. Ei mitään uutta näkemystä.
Vierailija kirjoitti:
Sotahistoria tuntee lukemattomia tapauksia, joissa harvalukuiiset väijyttäjät edullisista asemista onnistuvat tuhoamaan suurenkin joukon. Ja Rokka oli kylmähermoinen ja taitava konepistoolin käsittelijä. Lisäksi hän sai apua lipasten täyttämisessä.
Mikä siinä nyt n iin harmittaa?
Vasuria harmittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi-konepistooleja ehdittiin valmistaa muistaakseni vain joitain tuhansia sotaan. Niitä ei riittänyt jokaiselle miehelle. Tuon vuoksi varmaan paras ja rohkein ampui ja muut lipastivat.
Toisaalta jos olisi ammuttu useammalla kerralla, aseet olisivat ehkä kuumenneet liikaa ja toisaalta lippaita ei ehkä olisi ehditty täyttää riittävän nopeasti usealle aseelle, jolloin ampumiseen olisi syntynyt taukoja.
Nyt muistisi petti pahasti. Valmistusmäärä on noin 80 000 kpl, ei muutamia tuhansia.
Vuoteen 1953 mennessä. Tosin olet oikeassa, että jatkosodassa niitä oli jo kymmeniätuhansia, mutta joka tapauksessa ei jokaiselle.
Suomi-konepistooleja ehdittiin valmistaa muistaakseni vain joitain tuhansia sotaan. Niitä ei riittänyt jokaiselle miehelle. Tuon vuoksi varmaan paras ja rohkein ampui ja muut lipastivat.
Toisaalta jos olisi ammuttu useammalla kerralla, aseet olisivat ehkä kuumenneet liikaa ja toisaalta lippaita ei ehkä olisi ehditty täyttää riittävän nopeasti usealle aseelle, jolloin ampumiseen olisi syntynyt taukoja.