Miksi joidenkin ihmisten on vaikea hyväksyä jos joku ei syö samaa kuin he?

Ap, kun kerran syöt lihaa, niin miksei voisi edes äitisi mieliksi ottaa yhden pienen viipaleen kinkkua, syödä siitä edes osan ja kehua että hyvää on? Sujauta loppu siivusta vaikka servetin sisään ja pöydästä noustessa pistät huomaamattomasti roskiin. Et sinä pienestä palasta huonovointiseksi tule, kun et allerginen sille ole. 

Niitä konflikteja voi ihan tietoisesti pyrkiä välttämään, jos ei jumitu murrosiän käytösmalleihinsa suhteessa vanhempiinsa.

Kasva aikuiseksi. Suhteet pysyvät parempina, kun ei ole niin ehdoton. Vähän pitää osata myötäillä. 

Vierailija kirjoitti:

Keliaakikkona mulla on iso ongelma suvun kanssa kun kaikki on suurinpiirtein kuorrutettu vehnähunnulla. Kinkussa on korppujauhokuorrute, lanttulaatikko tehty mannaryyneillä ja siihen päälle tällätty korppujauhoja, jopa porkkanalaatikon päälle niitä korppujauhoja, vaikka se muuten olis tehty riisiin. Kalalle olen allerginen. Joka vuosi väännetään siitä, että ei, en voi ottaa sieltä korppujauhon alta sitä porkkanalaatikkoa, miksei voi vaan jättää sitä korppujauhoa laittamatta. Viime jouluna vein omat eväät ja siitäkös riemu repesi, kun ei nirppanokalle kelpaa...

Kinkusta saa kyllä pintakerroksen kuorrutteineen leikattua aivan täysin pois. 

Itse en kuorruta millään. Kokeilin aikoinaan korppujauhot ja sinapit sun muut, mutta ilman mitään on paras. Kuoritaan vaan se kamara ja pintaläski tarkkaan pois ja kinkku takaisin uuniin. Paistuu kauniiksi eikä ole mitään ylimääräistä pinnalla.

Jos sinulla on iso ongelma suvun kanssa jouluisin, niin miksi menet sinne silloin? 

Äitihän tarjoaa mitä tahtoo ja saa kotonaan kinkun paistaa. Ja mitä tahtookin tehdä.

Aikuiset lapset täällä taistelevat jos äiti käydessään sanoo jotain heidän ruuistaan tai tavoistaan.

Ihan sama hallinnantarve näköjään aikuisilla lapsillakin, määräillään äitiä ja vaaditaan.

Nro 40: "Yleensähän sitä kinkkua syödään sitten se koko joulu ja jos jotain jää pyhien jälkeenkin, kun se ehkä jo kyllästyttää, sen voi pakastaa vaikka hernekeittoon jne. "

Näinhän se usein on, mutta onko tuo just sitä, mitä ap:n vanhemmat haluavat?  84v haluaa ehdottomasti paistaa itse kinkun ja kinkkua on niin paljon, että sitä syödään suunnilleen koko tammikuukin? Nimittäin jos tämä ei ole ap:n vanhempien kinkunpaiston tarkoitus, niin suosittelen kyllä pientä pakettia valmiiksi viipaloitua kinkkua. Ap kun kertoi pelkäävänsä, että iäkäs äitinsä polttaa itsensä kinkunpaiston yhteydessä. Ei mikään aiheeton pelko, koska kinkusta yleensä tulee aika paljon rasvaa ja tulikuuma rasva voi aiheuttaa varsin pahojakin palovammoja. Jos kyseessä olisi mun vanhempani, ehdottaisin itse heille valmiiksi viipaloitua kinkkua. Paitsi jos se kinkun paistaminen rituaalina olisi vanhemmilleni se joulun "juttu". 

Voi olla että ruoan laittaminen on äidillesi yksi tapa osoittaa välittämistä, jonkinlainen rakkaudenosoitus. Hän haluaa laittaa sinulle ruokaa ja haluaa että sinä syöt hänen laittamaa ruokaa (=hyväksyt ja otat vastaan hänen huolenpidon ja rakkaudenosoituksensa). Ehkä kinkku on hänelle myös kiinteä osa jouluperinnettä, johon hän toivoo sinut mukaan. Näitä asioita tuskin kannattaa yrittää muuttaa, kun on noin iäkkäästä henkilöstä kyse. Kerro kuitenkin hänelle, mistä sinä tykkäät. Voihan olla, että hän haluaa laittaa esim. vähän myös kalkkunaa. Ja voithan itsekin viedä jotain ruokaa mukanasi. 

Voi teidän ongelmia. Lopetin viettämästä jouluaattoa vanhempieni kanssa kun olin 20. Käyn kylässä Tapaninpäivänä. Suosittelen itsenäistymistä ja omia jouluperinteitä.

Ehdotin viime jouluna, että toisin mukanani susheja, että minusta ne on kivaa pikku naposteltavaa. Sehän ei käynyt äidilleni olenkaan, koska hän sanoi, että ei syö raakaa kalaa, eikä mitään susheja ylipäätään. 

Ap

Anteeksi nyt vaan, mutta miksi et osta vanhemmillesi valmista kinkkua ja itsellesi niitä susheja? Perinteistä harmaasuolattua joulukinkkua myydään valmiiksi siivutettunakin. Atrialta ainakin löytyy. Viime jouluna ostettiin itse ja oli hyvää. En tosin enää muista varmaksi, oliko tuota Atrian kinkkua vai jotain muuta, mutta tuo tuli nyt haulla vastaan. Oli kuitenkin ihan kotona paistettua vastaavaa. 

Ei mitään järkeä, että itse tuputat vanhoille ihmisille sushia, eikä siinäkään, että äitisi yrittää syöttää sulle kinkkua. Koittakaa nyt päästä sopuun aikuiset ihmiset. 

Vierailija kirjoitti:

Keliaakikkona mulla on iso ongelma suvun kanssa kun kaikki on suurinpiirtein kuorrutettu vehnähunnulla. Kinkussa on korppujauhokuorrute, lanttulaatikko tehty mannaryyneillä ja siihen päälle tällätty korppujauhoja, jopa porkkanalaatikon päälle niitä korppujauhoja, vaikka se muuten olis tehty riisiin. Kalalle olen allerginen. Joka vuosi väännetään siitä, että ei, en voi ottaa sieltä korppujauhon alta sitä porkkanalaatikkoa, miksei voi vaan jättää sitä korppujauhoa laittamatta. Viime jouluna vein omat eväät ja siitäkös riemu repesi, kun ei nirppanokalle kelpaa...

Pari vinkkiä: Tee itse laatikot ja muut, mitä et voi syödä tavallisena, ja ota mukaan. 

Toinen vinkki: Jos emännälle on kova kolaus, että vieras tuo omia ruokia, niin vinkkaa, että on olemassa gluteenittomia korppujauhoja. Kukaan ei erota mausta, mitä on käytetty, ja kukaan vehnää puputtava ei sairastu siitä, että porkkalaatikon päällä ei ole gluteenia.

Jos olette niin läheistä sukua, että pystytte joulupöydässä vääntämään sinun syömisistä, niin varmaan silloin kehtaat myös ehdottaa joko itse tekemiäsi tai tuota korppujauhojen vaihtoa. 

Sitä tulee ihmeteltyä, että miten ihmiset, joilla on lapsia, kehtaavat syödä lihaa? Ja tuhota samalla lastensa tulevaisuuden. Mikä pointti?

Vierailija kirjoitti:

Ongelma koskee lähinnä vegaaneja, muut eli täyspäiset ihmisethän eivät yleensä välitä hölkäsen pölähtävää siitä mitä muut syövät. Suomeksi = muiden syöminen on ongelma vain vegaaneille.

Kummasti sitä vaan kuulee lihansyöjiltä kommenttia jos joku on kasvissyöjä/vegaani.

No ei todellakaan keliaakikko voi ottaa mitään, missä on ollut gluteenia sisältäviä viljoja, vaikka kuinka olisi "kuorittu pois"! 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kun menee 84 vuotiaan laittamaan joulupöytään voi puhua ympäripyöreitä.

Lapsellinen on viiskymppinen joka turhists riitelee vanhuksensa kanssa.

Olen ohis, mutta joskus mietin milloin minulla on se ikä jolloin minä tulisin kuulluksi. Lapsena ja nuorena aikuisena ja jo omillaan ollessani ne viisikymppiset vanhemmat neuvoivat miten pitää elää, ja jos siitä poikkesit, olit vääränlainen. Arvostella sai ja moittia eikä sitä omaa mielipidettä olisi tarvinnut tietystikään olla.

No, nyt olen itse viisikymppinen, enkä edelleenkään osaa elää kuten kuuluu, edelleen puututtaisiin asioihin, kehotetaan tekemään niin tai näin. Kun sanon asiallisesti oman näkemykseni, sitähän ei noteerata. Kun puolustan itseäni, pitäisi jo antaa iäkkäiden vanhempien olla ja saada sanoa mitä haluavat. 

Jatkuvasti he ovat niin tehneet, sanoneet mitä haluavat ja ohittaneet sanomiseni. Teen silti kuten haluan, mutta sehän se on väärin vanhempia kohtaan kun en arvosta. Arvostan ja olen kiitollinen mitä ovat vuokseni tehneet ja näytän sen. Sitä en arvosta, että eivät koskaan ole olleet kiinnostuneita siitä millainen olen ja mitä ajattelen. Vain siitä millainen minun pitäisi heidän mielestään olla. En oikeasti haasta riitaa, mutta kun kohteliaasti kieltäydyn, (en siis väkisin tee tai syö sellaista mitä en halua) niin minähän se riitelen. Ilmeisesti näissä tilanteissa riitaan riittää vain yksi - minä.

Kiva olla aina väärän ikäinen ja vääränlainen.

Kylläpä ihmisillä on ihmeellisiä ongelmia. Vetäkää se joku päähän jo ja olkaa hiljaa, edes jouluna. Hävetkää!

Huudetaan kuin pikkulapsi etten syö sitä enkä tätä. Syökää sitten kotonanne mitä tahansa mutta jos menette toisten pöytiin niin unohdatte ruokarajoitteisuutenne sen ajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Hippien ideologiaan kuuluu se että heidän elämäntapansa on se oikea elämäntapa ja muut pitää pakottaa noudattamaan sitä.

sopii muuhunkin vasemmistoon...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kun menee 84 vuotiaan laittamaan joulupöytään voi puhua ympäripyöreitä.

Lapsellinen on viiskymppinen joka turhists riitelee vanhuksensa kanssa.

Olen ohis, mutta joskus mietin milloin minulla on se ikä jolloin minä tulisin kuulluksi. Lapsena ja nuorena aikuisena ja jo omillaan ollessani ne viisikymppiset vanhemmat neuvoivat miten pitää elää, ja jos siitä poikkesit, olit vääränlainen. Arvostella sai ja moittia eikä sitä omaa mielipidettä olisi tarvinnut tietystikään olla.

No, nyt olen itse viisikymppinen, enkä edelleenkään osaa elää kuten kuuluu, edelleen puututtaisiin asioihin, kehotetaan tekemään niin tai näin. Kun sanon asiallisesti oman näkemykseni, sitähän ei noteerata. Kun puolustan itseäni, pitäisi jo antaa iäkkäiden vanhempien olla ja saada sanoa mitä haluavat. 

Jatkuvasti he ovat niin tehneet, sanoneet mitä haluavat ja oh

Onneksi lapseni ovat aikuisia viiskymppisiä, eivät mielipiteistäni riippuvaisia. Aikuistuneet kauas opiskelemaan lähtiessään.  Tosin en heidän asioihinsa puutukaan millään tavoin. Ei kai heillä ole mitään tarvetta puolustaakaan itseään koska enemmän tuntuvat minua pitävän jo heikompana astiana, syyntakeettomana, vaikka itsekseni pärjään.

He kyllä parin päivän vierailulle käyvät kaupassa ja laittavat ruuat.  Yleensä annan rahan mukaan, käteistä pidän kotona juuri satunnaisille kaupassa kävijöille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kun menee 84 vuotiaan laittamaan joulupöytään voi puhua ympäripyöreitä.

Lapsellinen on viiskymppinen joka turhists riitelee vanhuksensa kanssa.

Onneksi lapseni ovat aikuisia viiskymppisiä, eivät mielipiteistäni riippuvaisia. Aikuistuneet kauas opiskelemaan lähtiessään. Tosin en heidän asioihinsa puutukaan millään tavoin. Ei kai heillä ole mitään tarvetta puolustaakaan itseään koska enemmän tuntuvat minua pitävän jo heikompana astiana, syyntakeettomana, vaikka itsekseni pärjään.

 

He kyllä parin päivän vierailulle käyvät kaupassa ja laittavat ruuat. Yleensä annan rahan mukaan, käteistä pidän kotona juuri satunnaisille kaupassa kävijöille.

 Pointti onkin tuossa, että annat lastesi olla aikuisia sellaisena kuin ovat. Niin minäkin annan ja minulla on hyvät välit lapsiini, en tuputa enkä oleta tietäväni paremmin.  Asuvat muualla mutta tulevat mielellään kotiin. Olemme aikuisina tasavertaisia. 

Olen kyllä ihan aikuinen viisikymppinen ja teen kuten parhaaksi näen,en sen mukaan miten minua käsketään. En tee uhmakkaasti, lapsellisesti jalkaa polkien, kuten ilmeisesti sinä oletat minua tuntematta, vaan rauhallisesti sanon ei kiitos tarvittaessa koski kieltäytyminen mitä tahansa. Se vaan ei riitä, alkaa vänkääminen. On aina alkanut, se ei lopu oli vanhemmat minkä ikäisiä tahansa. Jos minä en olisi se aikuinen niin en halua edes tietää millaiset välit vanhempiini olisi, todennäköisesti ei välejä ollenkaan.

Viestisi muuten avasi asiaa, minä olen kasvanut ja kehittynyt, oppinut paljon iän myötä, vanhemmat ovat edelleen samanlaisia kuin aina ennenkin. Mulla on syytä olla iloinen.

Vierailija kirjoitti:

Useammat on nyt sanoneet, että miksi en tuo sitä vanhempieni haluamaa ruokaa heille. Ensinnäkin, he ovat hyvin vähäruokaisia, koska ikää on jo lähes 90 vuotta. Toiseksi, en viitsi lähteä junassa kuljettamaan mitään ylimääräistä, koska on muutenkin tavaroita mukana 2 päivän ajaksi. 

Ap.

Olisit kuitenkin pystynyt viemään susheja koko porukalle. Miten se eroaa kilon valmiista kinkkupalasta? Kinkku muuten säilyy jopa lämpimässä paremmin kuin sushit, parit kylmäkallet viereen, niin kestää kuljetusta hyvin ja tarvittaessa voi perillä paistaa uudelleen. Susheja en kuljettaisi, niissä olevat kalat ja riisi ovat todella herkkiä pilaantumaan.

Kinkkuhan on Baalin sikauhri. Sika on pakanallinen eläin.

Kuinkahan usealla EI OLE RUOKAA???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kun menee 84 vuotiaan laittamaan joulupöytään voi puhua ympäripyöreitä.

Lapsellinen on viiskymppinen joka turhists riitelee vanhuksensa kanssa.

Olen ohis, mutta joskus mietin milloin minulla on se ikä jolloin minä tulisin kuulluksi. Lapsena ja nuorena aikuisena ja jo omillaan ollessani ne viisikymppiset vanhemmat neuvoivat miten pitää elää, ja jos siitä poikkesit, olit vääränlainen. Arvostella sai ja moittia eikä sitä omaa mielipidettä olisi tarvinnut tietystikään olla.

No, nyt olen itse viisikymppinen, enkä edelleenkään osaa elää kuten kuuluu, edelleen puututtaisiin asioihin, kehotetaan tekemään niin tai näin. Kun sanon asiallisesti oman näkemykseni, sitähän ei noteerata. Kun puolustan itseäni, pitäisi jo antaa iäkkäiden vanhempien olla ja saada sanoa mitä haluavat. 

Jatkuvasti he ovat niin tehneet, sanoneet mitä haluavat ja oh

Sulla oli se ikä siinä 16-18 -vuotiaana, milloin olisit voinut lopettaa vanhempiseni persuksen nuolemisen. Joo, tiedän omasta kokemuksestani, että huonostihan siinä voi käydä. Mun vanhempani olivat kuitenkin sen veran fiksuja ja lainkuuliaisia, että viskasivat mut rahattomana yönselkään vasta sitten, kun olin jo 18v. Mutta sen temppunsa jälkeen eivät enää edes olettaneet, että olisin pokkuroinut heidän edessään. Elettiin silloin 1980-luvun alkua eikä ollut kännyköistä vielä tietoakaan, joten sen yhden syksyisen illan päätöksenä vanhempani menettivät mut pitkäksi aikaa. Eivät kuulleet musta mitään, eivät tienneet, missä olen. Eivät tienneet edes sitä, olenko elossa vai en. Mutta noh, he halusivat niin, minä en olisi halunnut, mutta se oli vimeinen kerta - ennenkuin vanhemmistani tuli vanhuksia eli yli 85-vuotiata - kun annoin vanhempieni vaikuttaa yhtään millään tavalla mun elämääni. Mun vanhempani kuvittelivat heittäessään mut rahattomana syksyiseen yönselkään opettavansa mulle jotain, mutta todellisuudessa he itse oppivat siitä jotain. Oppivat sen, että mä voin kadota heidän elämästään samalla tavalla kuin katosin silloinkin, mutta toisella kertaa en välttämättä tule enää koskaan takaisin. Mulla on noin muutenkin elämässäni ollut aina periaate, että yhden kerran voin antaa anteeksi, mutta toista kertaa en. Mun vanhempani ottivat opikseen ja sen vuoksi sitten, kun he olivat jo yli kahdeksankymppisiä ja muuttuivat päivä päivältä jääräpäisemmiksi, mulle ei tuottanut mitään ongelmaa olla vänkäämättä asioista heidän kanssaan. En halunnut heittäytyä taas teiniksi, joka riitelee vanhempiensa kanssa. Enkä halunnut muutenkaan käyttää aikaani mihinkään vänkäämiseen. Mulla on kyky laittaa toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Ei pelkästään vanhusten kanssa vaan yleensä kaikkien ihmisten kanssa. Mulle on monet tutut sanonut, että mulla on nk lehmän hermot, mutta se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että annan tulla toisesta korvasta sisään ja toisesta menee samantien ulos, jos en halua ottaa kantaa asiaan.