Toimittaisitko sormuksen iäkkäälle sukulaiselle, joka muistaa sen nuoruudestaan aivan erilaisena?
Asumme sukutilalla. Kun aloimme tehdä remonttia, iäkäs sukulainen yli 80v kertoi, että hänellä on nuoruudessaan pudonnut sormus talon rakenteisiin, ja sinne jäi. Että jos se löytyy, niin voisimmeko toimittaa sen hänelle. Sanoi että kyseessä on todella kaunis, kultainen/kullattu, kivellinen sormus, jolla on hänelle suuri tunnearvo. Hän kyseli sitä jo aiemmin, mutta sanoimme rehellisesti ettei ole löytynyt.
Nyt se sormus löytyi. Ohut pronssinen, mustunut ja vihertynyt, vääntynyt sormus jossa on selkeästi ollut joskus kivi, mutta se on irronnut eikä sitä löytynyt vaikka purut kävin läpi siivilän kanssa. Tuo näyttää surkeammalta kuin surkeimmat automaatista saatavat rihkamasormukset.
Sanoisitko edelleen että ei löytynyt, vai toimittaisitko sen sukulaiselle, joka varmasti pettyisi kovasti löytöön, koska ilmeisesti aika oli kullannut muistot ja sormuksen erittäin vahvasti?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Tuo kyseinen sormus ei välttämättä ole se, minkä hän on aikoinaan omistanut. Eli sitä suuremmallakin syyllä veisin sen hänelle, sillä tuohonkin vääntyneeseen rinkulaan saattaa liittyä ikimuistoinen tarina, jonka hän muistaa.
Meillä isotäti oli aikoinaan kadottanut kultaketjun risteineen jonnekin ullakolle, 50 vuoteen sitä ei löytynyt. Kun me ostimme talon isovanhemmilta ja ryhdyimme remonttiin, etsittiin tietty tuota ketjuakin. Löytyi hopeaketju, jossa tähtimäinen koriste, löytyi ranneketju ilman koristeita, löytyi 2 korvakorua - mutta ei kultaketjua risteineen. Isotädin lapset olivat sitä mieltä, että äitinsä puhuu omiaan, kunnes kuistin päältä pienestä lokosesta aivan lattianrajasta tuo kadonnut ketju löytyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kyseinen sormus ei välttämättä ole se, minkä hän on aikoinaan omistanut. Eli sitä suuremmallakin syyllä veisin sen hänelle, sillä tuohonkin vääntyneeseen rinkulaan saattaa liittyä ikimuistoinen tarina, jonka hän muistaa.
Kyllä se 99,9 % todennäköisesti on juuri se sormus. Löytyi täsmälleen sieltä minne hän kertoi sen pudonneen noin 65-70 vuotta sitten.
Miksi sitten haluat kieroilla ja valehdella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kyseinen sormus ei välttämättä ole se, minkä hän on aikoinaan omistanut. Eli sitä suuremmallakin syyllä veisin sen hänelle, sillä tuohonkin vääntyneeseen rinkulaan saattaa liittyä ikimuistoinen tarina, jonka hän muistaa.
Kyllä se 99,9 % todennäköisesti on juuri se sormus. Löytyi täsmälleen sieltä minne hän kertoi sen pudonneen noin 65-70 vuotta sitten.
Miksi sitten haluat kieroilla ja valehdella?
Hän on jo siinä tiedossa että sitä ei löytynyt. Ja hän odottaa täysin erilaista, ihanaa ja kaunista sormusta, ei tuollaista. Ja hänen siskonsa myös on sanonut ettei kannata tuota hänelle näyttää, vaan heittää pois. En ole kuitenkaan vielä heittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kyseinen sormus ei välttämättä ole se, minkä hän on aikoinaan omistanut. Eli sitä suuremmallakin syyllä veisin sen hänelle, sillä tuohonkin vääntyneeseen rinkulaan saattaa liittyä ikimuistoinen tarina, jonka hän muistaa.
Kyllä se 99,9 % todennäköisesti on juuri se sormus. Löytyi täsmälleen sieltä minne hän kertoi sen pudonneen noin 65-70 vuotta sitten.
Silloin se kuuluu hänelle. Vai aiotko varastaa sen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kyseinen sormus ei välttämättä ole se, minkä hän on aikoinaan omistanut. Eli sitä suuremmallakin syyllä veisin sen hänelle, sillä tuohonkin vääntyneeseen rinkulaan saattaa liittyä ikimuistoinen tarina, jonka hän muistaa.
Kyllä se 99,9 % todennäköisesti on juuri se sormus. Löytyi täsmälleen sieltä minne hän kertoi sen pudonneen noin 65-70 vuotta sitten.
Miksi sitten haluat kieroilla ja valehdella?
Hän on jo siinä tiedossa että sitä ei löytynyt. Ja hän odottaa täysin erilaista, ihanaa ja kaunista sormusta, ei tuollaista. Ja hänen siskonsa myös on sanonut ettei kannata tuota hänelle näyttää, vaan heittää pois. En ole kuitenkaan vielä heittänyt.
Asia ei kuulu hänen siskolleen. Miksi olet kertonut sormuksesta hänen siskolleen, muttet hänelle itselleen?
Olet tosi paskapää kieroilija ja varas, ja todennäköisesti jäät valheesta vielä kiinni, jos et kerro totuutta. Sillä se siskohan tietää...
Outoa, että sormus on siellä omissa oloissaan vääntynyt ja menettänyt kivensä. Lisäksi hiirillä, oravilla ja linnuilla on tapana siirrellä joutavaa tavaraa ullakolla (vähän sen mukaan, mihin niistä kukin pääsee), joten sormus voi olla se oikea tai sitten ei. Mikä sen olisi väännellyt uuteen muotoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kyseinen sormus ei välttämättä ole se, minkä hän on aikoinaan omistanut. Eli sitä suuremmallakin syyllä veisin sen hänelle, sillä tuohonkin vääntyneeseen rinkulaan saattaa liittyä ikimuistoinen tarina, jonka hän muistaa.
Kyllä se 99,9 % todennäköisesti on juuri se sormus. Löytyi täsmälleen sieltä minne hän kertoi sen pudonneen noin 65-70 vuotta sitten.
Miksi sitten haluat kieroilla ja valehdella?
Hän on jo siinä tiedossa että sitä ei löytynyt. Ja hän odottaa täysin erilaista, ihanaa ja kaunista sormusta, ei tuollaista. Ja hänen siskonsa myös on sanonut ettei kannata tuota hänelle näyttää, vaan heittää pois. En ole kuitenkaan vielä heittänyt.
Typerää alkaa päättää niitä pettymyksiä toisen puolesta. Sanoo miten asiat on. Kyllä teidän naamasta näkee, kun valehtelette. Itsellä ei ainakaan olisi pokkaa valehdella vanhukselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo kyseinen sormus ei välttämättä ole se, minkä hän on aikoinaan omistanut. Eli sitä suuremmallakin syyllä veisin sen hänelle, sillä tuohonkin vääntyneeseen rinkulaan saattaa liittyä ikimuistoinen tarina, jonka hän muistaa.
Kyllä se 99,9 % todennäköisesti on juuri se sormus. Löytyi täsmälleen sieltä minne hän kertoi sen pudonneen noin 65-70 vuotta sitten.
Miksi sitten haluat kieroilla ja valehdella?
Hän on jo siinä tiedossa että sitä ei löytynyt. Ja hän odottaa täysin erilaista, ihanaa ja kaunista sormusta, ei tuollaista. Ja hänen siskonsa myös on sanonut ettei kannata tuota hänelle näyttää, vaan heittää pois. En ole kuitenkaan vielä heittänyt.
Tai sitten hän on onnellinen, kun sormus löytyi huolimatta se kunnosta. Väärin teet, jos et kerro asiasta. Sisko sen vielä lipsauttaa ja saat ikuisen valehtelijan ja varkaan maineen.
Olin kauan sitten poliisien löytötavarahuutokaupassa, ja miehiä kun yleisö oli, niin sain tosihalvalla pienen muovipussukan kultakoruja. Jonkun vihkisormukset siinä oli ja rintakoruja ym. Osan myin muutama vuosi sitten kullanostajalle ja sain jotain 200 euroa. Nyt ne varmaan olisi vieläkin hintavampia.
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että sormus on siellä omissa oloissaan vääntynyt ja menettänyt kivensä. Lisäksi hiirillä, oravilla ja linnuilla on tapana siirrellä joutavaa tavaraa ullakolla (vähän sen mukaan, mihin niistä kukin pääsee), joten sormus voi olla se oikea tai sitten ei. Mikä sen olisi väännellyt uuteen muotoon?
Sinne on pudonnut vuosikymmenten aikana myös muuta rojua, metallipurkeista, työkaluista, kengistä ja laudanpätkistä lähtien. No, olet oikeassa, voihan olla että kyseessä tosiaan on eri sormus eli hänen sormustaan ei edes löytynyt. Siskonsa, eli äitini mielestä tuota ei kannata hänelle näyttää. Ja itse en tule häntä tapaamaan muutenkaan. Annan siis olla ja hävitän tuon.
Rivienvälistä olen lukevinani, että kyseessä on jo hiukan dementoitunut vanhus. Jos näin on, ei voi voittaa, teki niin tai näin. Toisin kuin tämän palstan vanhukset haluavat uskoa, dementia ei yleensä tee vanhuksesta jaloa ja viisasta.
Ilman muuta kertoisin. Varoittaisin vain ettei ole enää entisaikojen kunnossa.
Äitisi antaa huonoja neuvoja. Miksei voi vain kertoa, että tällainen löytyi, ja täti saa arvioida itse, voisiko mitenkään olla sama sormus?
Minkä ihmeen takia AP neuvoja kysyit, jos olit jo ihan selkeän päätöksen tehnyt? Ilmeisesti halusit vain tukea sille, että olit toimimassa oikein? Minusta et ole toimimassa oikein, jos pimität sormuksen.
Mähän en kysynyt neuvoja vaan mielipiteitä miten muut toimisivat. Ja hoksasin vastauksista että tosiaan, eihän tuo todennäköisesti ole edes sama sormus, vaikka niin ensin ajattelinkin. Eli ketjusta oli hyötyäkin. Annan olla.
Ai että mä olisin vihainen jos saisin tietää, että joku on ajatellut puolestani niin kuin AP. Niin kuin olisin joku vähä-älyinen enkä aikuinen ihminen. Aikuisena ihmisenä haluaisin saada tiedon sormuksesta, koska se liippaa niin läheltä sitä, että olen nimenomaan kysynyt AP:lta sormuksesta. Tuntuisi ihan jäätävältä vähättelyltä, että hän on puolestani päättänyt, että parempi kun en tuolle raukalle kerro tästä, ties miten reagoisi. Meillä menisi varmaan välit pysyvästi poikki.
Olet kyllä inhottava ihminen, kun jätät kertomatta.
"Aika kultaa muistot", tässä tapauksessa sormuksen.
Vierailija kirjoitti:
"Aika kultaa muistot", tässä tapauksessa sormuksen.
Just näin.
Kyllä se 99,9 % todennäköisesti on juuri se sormus. Löytyi täsmälleen sieltä minne hän kertoi sen pudonneen noin 65-70 vuotta sitten.