Toimittaisitko sormuksen iäkkäälle sukulaiselle, joka muistaa sen nuoruudestaan aivan erilaisena?

Vain vähän asian vierestä. Että on tympinyt kun on isolla rahalla ostanut itelleen suvun kesämökin jota ei kukaan muu halunnut ostaa, ja sitten alkaakin tulla kyselijöitä että onko siellä vielä se yksi matto, ryijy tai arvokas maljakko, että kun se on mun? Tai isovaari ne työkalut joskus mulle lupasi, ja mamma lupasi keinutuolin, että nyt tulisin sen hakemaan. Wtf? Tavarat on sen joka talon omistaa eikä hällä ole mitään velvollisuuksia enää luovuttaa mitään kellekään aineelle pskiaiselle. Täälläkin oli kyllä mahis käydä sukulaisilla hakemassa haluamansa pois silloin kun talo vielä oli yhteisomistuksessa, mutta kappas kun eivät silloin näitä huipputärkeitä tavaroita lainkaan muistaneet. Ahneus huipussaan.

Vierailija kirjoitti:

Vain vähän asian vierestä. Että on tympinyt kun on isolla rahalla ostanut itelleen suvun kesämökin jota ei kukaan muu halunnut ostaa, ja sitten alkaakin tulla kyselijöitä että onko siellä vielä se yksi matto, ryijy tai arvokas maljakko, että kun se on mun? Tai isovaari ne työkalut joskus mulle lupasi, ja mamma lupasi keinutuolin, että nyt tulisin sen hakemaan. Wtf? Tavarat on sen joka talon omistaa eikä hällä ole mitään velvollisuuksia enää luovuttaa mitään kellekään aineelle pskiaiselle. Täälläkin oli kyllä mahis käydä sukulaisilla hakemassa haluamansa pois silloin kun talo vielä oli yhteisomistuksessa, mutta kappas kun eivät silloin näitä huipputärkeitä tavaroita lainkaan muistaneet. Ahneus huipussaan.

Ystävällä sama kokemus. 10 vuoteen ei kukaan hakenut mitään tilalta, mutta kun yksi sen muilta omakseen lunasti, alkoi kyselyjä tulla.

Vierailija kirjoitti:

Ai että mä olisin vihainen jos saisin tietää, että joku on ajatellut puolestani niin kuin AP.  Niin kuin olisin joku vähä-älyinen enkä aikuinen ihminen. Aikuisena ihmisenä haluaisin saada tiedon sormuksesta, koska se liippaa niin läheltä sitä, että olen nimenomaan kysynyt AP:lta sormuksesta. Tuntuisi ihan jäätävältä vähättelyltä, että hän on puolestani päättänyt, että parempi kun en tuolle raukalle kerro tästä, ties miten reagoisi. Meillä menisi varmaan välit pysyvästi poikki.

Voevoevoe. Tädiltä oli noin parikymppisenä kadonnut kaunis kivellinen kultasormus. Ehkä oli, ehkä ei. Ap on kuitenkin löytänyt jonkin pääsiäismunarihkaman. Ei siis liippaa läheltäkään. Eikö olisi aika loukkaavaa tyrkyttää sitä, kun kyseessä ei selvästikään ole tuo sama sormus?

Anna kun arvaan: olet vaikea vanhus, josta tulee vielä vaikeampi. Ja kaikki ne joihin välit menee poikki vain kiittävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että mä olisin vihainen jos saisin tietää, että joku on ajatellut puolestani niin kuin AP.  Niin kuin olisin joku vähä-älyinen enkä aikuinen ihminen. Aikuisena ihmisenä haluaisin saada tiedon sormuksesta, koska se liippaa niin läheltä sitä, että olen nimenomaan kysynyt AP:lta sormuksesta. Tuntuisi ihan jäätävältä vähättelyltä, että hän on puolestani päättänyt, että parempi kun en tuolle raukalle kerro tästä, ties miten reagoisi. Meillä menisi varmaan välit pysyvästi poikki.

Voevoevoe. Tädiltä oli noin parikymppisenä kadonnut kaunis kivellinen kultasormus. Ehkä oli, ehkä ei. Ap on kuitenkin löytänyt jonkin pääsiäismunarihkaman. Ei siis liippaa läheltäkään. Eikö olisi aika loukkaavaa tyrkyttää sitä, kun kyseessä ei selvästikään ole tuo sama sormus?

Anna kun arvaan: olet vaikea vanhus, josta tulee vielä vaikeampi. Ja kaikki ne joihin vä

No miksi ei voi sanoa, että millainen sormus löytyi. Ihan turhaan jätetään nyt sanomatta asioita tässä omalle tädille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että mä olisin vihainen jos saisin tietää, että joku on ajatellut puolestani niin kuin AP.  Niin kuin olisin joku vähä-älyinen enkä aikuinen ihminen. Aikuisena ihmisenä haluaisin saada tiedon sormuksesta, koska se liippaa niin läheltä sitä, että olen nimenomaan kysynyt AP:lta sormuksesta. Tuntuisi ihan jäätävältä vähättelyltä, että hän on puolestani päättänyt, että parempi kun en tuolle raukalle kerro tästä, ties miten reagoisi. Meillä menisi varmaan välit pysyvästi poikki.

Voevoevoe. Tädiltä oli noin parikymppisenä kadonnut kaunis kivellinen kultasormus. Ehkä oli, ehkä ei. Ap on kuitenkin löytänyt jonkin pääsiäismunarihkaman. Ei siis liippaa läheltäkään. Eikö olisi aika loukkaavaa tyrkyttää sitä, kun kyseessä ei selvästikään ole tuo sama sormus?

Anna kun arvaan: olet vaikea vanhus, josta tulee vielä vaikeampi. Ja kaikki ne joihin vä

Siis kuka tyrkyttämisestä on puhunut?

Eikö ole loukkaavaa jättää sanomatta, että sinä kysyit sormuksesta ja siihen liittyen löysimme erään sormuksen. Oletko kiinnnostunut näkemänä vaikka kuvan varmuuden vuoksi, vaikka sormus ei pakosti ole sama kuin sinun hukkaamasi?

Tää koko juttu, varsinkin AP:n vastaukset, on jotenkin legit ragebait

Mitä iloa tuo turha valehteleminen. Onko tapana muutenkin valehdella? 

Vierailija kirjoitti:

Mitä iloa tuo turha valehteleminen. Onko tapana muutenkin valehdella? 

Eihän tässä mummoon enää tarvitse yhteyttä ottaa kun jo aiemmin ilmoitettu ettei ole löytynyt.

Vierailija kirjoitti:

Mitä iloa tuo turha valehteleminen. Onko tapana muutenkin valehdella? 

Jos kyseessä on sukutila, voi sormus olla kenen tahansa pääsiäiskunsormus. Kultasormus on kateissa, ei siis ole valehtelua jättää kertomatta rihkamasta. Varsinkin dementikolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä iloa tuo turha valehteleminen. Onko tapana muutenkin valehdella? 

Jos kyseessä on sukutila, voi sormus olla kenen tahansa pääsiäiskunsormus. Kultasormus on kateissa, ei siis ole valehtelua jättää kertomatta rihkamasta. Varsinkin dementikolle.

Siis todella typerää toimintaa. Kyllä minä sanoisin, että sormusta edelleen etsittiin ja valitettavasti ei tainnut löytyä sitä oikeaa ja kertoisin mitä löytyi. Noin normaali ihmiset sanoisivat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä iloa tuo turha valehteleminen. Onko tapana muutenkin valehdella? 

Jos kyseessä on sukutila, voi sormus olla kenen tahansa pääsiäiskunsormus. Kultasormus on kateissa, ei siis ole valehtelua jättää kertomatta rihkamasta. Varsinkin dementikolle.

Siis todella typerää toimintaa. Kyllä minä sanoisin, että sormusta edelleen etsittiin ja valitettavasti ei tainnut löytyä sitä oikeaa ja kertoisin mitä löytyi. Noin normaali ihmiset sanoisivat. 

Mutta dementikko ei ole täyspäinen ja ns normaali ihminen. Kokemukseni mukaan kannattaa tarkoin harkita, millä dementikon jäljellä olevaa aivokapasiteettia kuormittaa. Tätä ei ehkä ymmärrä, jos yhdenkään dementoituneen asioita ei ole ollut hoitamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain vähän asian vierestä. Että on tympinyt kun on isolla rahalla ostanut itelleen suvun kesämökin jota ei kukaan muu halunnut ostaa, ja sitten alkaakin tulla kyselijöitä että onko siellä vielä se yksi matto, ryijy tai arvokas maljakko, että kun se on mun? Tai isovaari ne työkalut joskus mulle lupasi, ja mamma lupasi keinutuolin, että nyt tulisin sen hakemaan. Wtf? Tavarat on sen joka talon omistaa eikä hällä ole mitään velvollisuuksia enää luovuttaa mitään kellekään aineelle pskiaiselle. Täälläkin oli kyllä mahis käydä sukulaisilla hakemassa haluamansa pois silloin kun talo vielä oli yhteisomistuksessa, mutta kappas kun eivät silloin näitä huipputärkeitä tavaroita lainkaan muistaneet. Ahneus huipussaan.

Ystävällä sama kokemus. 10 vuoteen ei kukaan hakenut mitään tilalta, mutta kun yksi sen muilta omakseen lunasti, alkoi kyselyjä tulla.

Ihan yleistähän tuo on joka rintamalla, että asiat alkaa kiinnostamaan vasta deadlinen uhatessa. Kaikkiin isoihin näyttelyihinkin on pisimmät jonot aina vikana viikonloppuna, kun ihmiset ovat lykänneet vierailua ja yhtäkkiä tajutaan, että kohta ei enää pääsekään, että pakko mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä iloa tuo turha valehteleminen. Onko tapana muutenkin valehdella? 

Jos kyseessä on sukutila, voi sormus olla kenen tahansa pääsiäiskunsormus. Kultasormus on kateissa, ei siis ole valehtelua jättää kertomatta rihkamasta. Varsinkin dementikolle.

Siis todella typerää toimintaa. Kyllä minä sanoisin, että sormusta edelleen etsittiin ja valitettavasti ei tainnut löytyä sitä oikeaa ja kertoisin mitä löytyi. Noin normaali ihmiset sanoisivat. 

Mutta dementikko ei ole täyspäinen ja ns normaali ihminen. Kokemukseni mukaan kannattaa tarkoin harkita, millä dementikon jäljellä olevaa aivokapasiteettia kuormittaa. Tätä ei ehkä ymmärrä, jos yhdenkään dementoituneen asioita ei ole ollut hoitamassa.

No onko ap edes sanonut tädin olevan dementikko. Mitä täältä kyselee, jos on selvä asia. Taitaa kuitenkin huono omatunto kolkuttaa. 

Mua ihmetyttää ketjussa lähinnä se miks noin monen mielestä pitäis ilmoittaa. Sormus ei lie se odotettu sormus ja jos on niin tulee vaan pettymys eli miksi ilmoittaa? Ei miksikään. 

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää ketjussa lähinnä se miks noin monen mielestä pitäis ilmoittaa. Sormus ei lie se odotettu sormus ja jos on niin tulee vaan pettymys eli miksi ilmoittaa? Ei miksikään. 

Mistä tiedät että on pettymys? Voi olla tyytyväinen, että sormusta edelleen haettiin kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain vähän asian vierestä. Että on tympinyt kun on isolla rahalla ostanut itelleen suvun kesämökin jota ei kukaan muu halunnut ostaa, ja sitten alkaakin tulla kyselijöitä että onko siellä vielä se yksi matto, ryijy tai arvokas maljakko, että kun se on mun? Tai isovaari ne työkalut joskus mulle lupasi, ja mamma lupasi keinutuolin, että nyt tulisin sen hakemaan. Wtf? Tavarat on sen joka talon omistaa eikä hällä ole mitään velvollisuuksia enää luovuttaa mitään kellekään aineelle pskiaiselle. Täälläkin oli kyllä mahis käydä sukulaisilla hakemassa haluamansa pois silloin kun talo vielä oli yhteisomistuksessa, mutta kappas kun eivät silloin näitä huipputärkeitä tavaroita lainkaan muistaneet. Ahneus huipussaan.

Ystävällä sama kokemus. 10 vuoteen ei kukaan hakenut mitään tilalta, mutta kun yksi sen muilta omakseen lunasti,

Hyvin huono esimerkki. Katsos kun se näyttely on sulkeutunut jo pari viikkoa aiemmin siinä vaiheessa kun kiinteistökaupat on tehty. Usein suvun kaupat tehdään irtaimistoineen -ostaja saa siis kaiken mitä kiinteistöllä on, usein muutaman kalliin kuormalavallisen jätettä ja roskaa. Jos myös irtaimisto halutaan jakaa, se tehdään ennen kauppaa. Ymmärrettävästi voi jäädä kalvamaan, että isoisoisän mahdollinen kulta-aarre on keittiön lattialankun alla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää ketjussa lähinnä se miks noin monen mielestä pitäis ilmoittaa. Sormus ei lie se odotettu sormus ja jos on niin tulee vaan pettymys eli miksi ilmoittaa? Ei miksikään. 

Mistä tiedät että on pettymys? Voi olla tyytyväinen, että sormusta edelleen haettiin kuitenkin.

Lukisit edes aloituksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä iloa tuo turha valehteleminen. Onko tapana muutenkin valehdella? 

Jos kyseessä on sukutila, voi sormus olla kenen tahansa pääsiäiskunsormus. Kultasormus on kateissa, ei siis ole valehtelua jättää kertomatta rihkamasta. Varsinkin dementikolle.

Siis todella typerää toimintaa. Kyllä minä sanoisin, että sormusta edelleen etsittiin ja valitettavasti ei tainnut löytyä sitä oikeaa ja kertoisin mitä löytyi. Noin normaali ihmiset sanoisivat. 

Mutta dementikko ei ole täyspäinen ja ns normaali ihminen. Kokemukseni mukaan kannattaa tarkoin harkita, millä dementikon jäljellä olevaa aivokapasiteettia kuormittaa. Tätä ei ehkä ymmärrä, jos yhdenkään dementoituneen asioita ei o

Jos 50-luvun lopussa neidolta olisi pudonnut kaunis, arvokas, kultainen ja kivellinen sormus kotitalon vintin puruihin, hän aivan varmasti olisi etsinyt sen silloin. Eli on aika selvää, että täti on dementikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Outoa, että sormus on siellä omissa oloissaan vääntynyt ja menettänyt kivensä. Lisäksi hiirillä, oravilla ja linnuilla on tapana siirrellä joutavaa tavaraa ullakolla (vähän sen mukaan, mihin niistä kukin pääsee), joten sormus voi olla se oikea tai sitten ei. Mikä sen olisi väännellyt uuteen muotoon?

Sinne on pudonnut vuosikymmenten aikana myös muuta rojua, metallipurkeista, työkaluista, kengistä ja laudanpätkistä lähtien. No, olet oikeassa, voihan olla että kyseessä tosiaan on eri sormus eli hänen sormustaan ei edes löytynyt. Siskonsa, eli äitini mielestä tuota ei kannata hänelle näyttää. Ja itse en tule häntä tapaamaan muutenkaan. Annan siis olla ja hävitän tuon.

Eli olet varas. 

Toivottavasti joku varastaa teiltä auton ja polttaa sen.