Kiitos "ihanalle" työterveyslääkärille joka puuttui painooni. Ollaan tässä nyt masennussaikulla taas ja mietin minne voin tehdä valituksen?
Millähän oikeudella nää lääkärit puuttuu toisen painoon?
Siis mitä se lääkärille yhtään kuuluu että paljonko painan ja palkonko on ylipainoa?
Kommentit (463)
Tuollaiselle lekurille kannattaa vastata, että kerro jotain mitä en jo tiedä.
Lihavuusleikkaukset tulee lopettaa! Ja lihavuuslöökkeet. Suoliston hyvät bakteerit palautuu, kun muuttaa ruokavalion. Moni leikattu paisuu entisestään, kun syömistä ei vain kykene hallitsemaan ja palaa entiseen. Mahalaukku venyy. Se syy on korvien välissä. Turha selittää muuta.
Ajatelkaa nyt itsekin, mitä siitä tulisi jos jokaikinen pudottaisi painoaan normaalipainoon tai allekin. Ketä lihavien vihaajat sitten haukkuisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle työterkka vittuili painosta 2kk synnyttämisen jälkeen, kun vielä imetin :D Olisi voinut olla hupaisaa jos hän ei olisi ollut ihan tosissaan. No eipä tule käytettyä enää työterveyttä
2 kk synnytyksestä pitää olla takaisin normaalipainossa. Ilmeisesti et ollut siis normaalipainoinen ennen raskauttakaan, tai lihoit yli sen 15-20 kg, jonka sikiö, lapsivesi ja lisääntynyt verimäärä painaa.
Oletko syönyt kahden edestä lapsuudesta saakka?
Työterveydessä 2 kk synnytyksen jälkeen, jopa olet tarinan keksinyt !
Ikuisesti kiitollinen omalle työterveyden lääkärille, joka tarjosi jopa työkaluja sairaalloiseen lihavuuteeni. Sen myötä sain laihtumisen käyntiin, päädyin lopulta lihavuusleikkaukseen. Tästä on aikaa 10 vuotta. Olen 70kiloa kevyempi, terve ja normaalipainoinen. Työkyky kuuluu lääkärille ja kyllä lihavuus vaikuttaa jossain vaiheessa myös siihen työkykyyn. Ota apu vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle työterkka vittuili painosta 2kk synnyttämisen jälkeen, kun vielä imetin :D Olisi voinut olla hupaisaa jos hän ei olisi ollut ihan tosissaan. No eipä tule käytettyä enää työterveyttä
2 kk synnytyksestä pitää olla takaisin normaalipainossa. Ilmeisesti et ollut siis normaalipainoinen ennen raskauttakaan, tai lihoit yli sen 15-20 kg, jonka sikiö, lapsivesi ja lisääntynyt verimäärä painaa.
Oletko syönyt kahden edestä lapsuudesta saakka?
mä oon syönny koko ikäni 3;.n edestä, hyvin menee ja aina vaan paremmaksi muuttuu
Vierailija kirjoitti:
Lihavuusleikkaukset tulee lopettaa! Ja lihavuuslöökkeet. Suoliston hyvät bakteerit palautuu, kun muuttaa ruokavalion. Moni leikattu paisuu entisestään, kun syömistä ei vain kykene hallitsemaan ja palaa entiseen. Mahalaukku venyy. Se syy on korvien välissä. Turha selittää muuta.
Suomessa vain 16% lihavuusleikatuista ei ole viiden vuoden jälkeen leikkauksestaan kevyempi kuin ennen leikkaustaan. 84% leikatuista on siten kevyempiä kuin ennen leikkausaamuaan. Se on erinomainen tulos ottaen huomioon, että ennen sitä on oltu kuukauden VLCD-jaksolla ja vähintään puolen vuoden ravitsemusterapeutin ohjauksessa, jossa on opeteltu lihavuusleikatun ruokavalio.
Muilla tavoilla laihduttaneista 80% epäonnistuu viiden vuoden ajanjaksolla tarkasteltuna. He palautuvat joko lähtöpainoonsa tai lihovat vielä sen lisäksikin. Lihavuusleikkaus on siten erittäin kustannustehokas ratkaisu painonhallintaan pitkällä aikavälillä.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa nyt itsekin, mitä siitä tulisi jos jokaikinen pudottaisi painoaan normaalipainoon tai allekin. Ketä lihavien vihaajat sitten haukkuisi?
Sellainen painonpudotus ei ole realistista kaikille. BMI on vakuutusyhtiön luoma keino laskea henkivakuutuksen ottajien riskejä. Todellisuudessa meistä jokaisella on oma luonteva biologinen hyvän olon paino, jossa ei liho eikä laihdu ja voi syödä ja elää liikoja pingottamatta perusterveellisellä ruokavaliolla.
Vihaajat vihaavat aina. He keksivät jonkin muun syyn, minkä perusteella mollasivat muita. Se on tapa täyttää omaa sisäistä eli henkistä tyhjyydentunnettaan.
Olen itse pahoittanut mieleni, kun lääkäri kysyi, olenko aina ollut lihava. Ajattelin jälkeenpäin, että tällaiset kysymykset voivat jollakin laukaista vaikka syömishäiriön, kun huomautellaan turhaa. Eri asia sitten, jos oikeasti on liikaa painoa.
Olen kaikilla mittareilla normaalipainoinen, ja olen hyväkuntoinen ja kuntoilen paljon. Laiha en ole, mutta ihan normaalin näköinen.
Mistähän syystä itsensä lihottaneilla on niin hirveän huono itsetunto ja kärkäs asenne?
Nimittäin olin käymässä työpaikalla ja juttelin kollegan kanssa urheilusta ja keskustelun kuullut työpaikan läski puuttui siihen. Hän alkoi vänkäämään, että pidämme urheilullisista ihmisistä emmekä ole valmiita ottamaan vastaan ja hyväksymään ei-urheilullisia. Hän sanoi että hänestä tuntuu tosi pahalta, että häntä ei hyväksytä kokonsa takia. Lähtikin loppupäiväksi etätöihin ja on etänä ollut sen jälkeen 100%.
Kiva maksaa masentuneiden ylipainoisten terveydenhuoltomenot 🤷
Huh huh taitaa aloittaja olla aika onneton pullukka jos siitä lähdetään masennus-saikulle kun lääkäri toteaa läskiyden.
Toiset lähtisi tuosta kävelylle ja miettisi tarttisiko tehdä jotain. Toiset sitten ottaa tekosyyn jäädä kotiin löhöämään.
Läski mikä läski, totuus taisi koskea. Jonkun sulle piti sanoa että olet ylipainoinen, muuten ei näköjään perille mene.
Tunteiden hyväksyminen riittää. Ei pidä säntäämään tekemään mitään. Tärkeämpää on rentouttaa kun tunne on huomattu. Sitten se menee pois. Ikäväkään tunne ei vaadi tekemistä tai lääkettä kun on oppinut olemaan säntäämättä tunteen perässä ja vain rentouttamaan kaikkea mitä on rentoutettavissa. Paikallaan istuminen tai makaaminen ei yksin riitä, ajatuksienkaan laukkaan ei saa karata. Mutta kun kehoa rentouttaa ja sen sisältä löytyviä kireimpiä kohtia rentouttaa, ajatuksetkin tuntuvat hiljenevän. Jos onnistun tässä oikein hyvin, kehon alkaa tehdä mieli venytellä tai lähtemään ulos lenkille. Huomaan, se outo ikävä tunnesaattoikinkin olla alunperin pelkkää lihaskireyttä vain. Samaa mind hackia voi kokeilla vaikka nikotiiniin tai kaakaomakeiseen tai TV:n kaukosäätimeen jos HIMO iskee. Siis rentouttaa vain, ilmaista. Kun kehosta on löytynyt jotain kireää ja sen on venytellyt tai rentouttanut rennoksi, ei teekään enää yhtä paljon mieli himon kohdetta, se toimii kuin taikuus.
eli jos mahdollista, tätä on helppo kokeilla itsekin:
1) huomaa tunne
2) älä tee mitään mitä tunne käskee - vaan anna olla ja rentouta
3) anna ajan kulua ??? minuuttia
4) huomaa miten tunne on aivan varmasti laantunut
Miten ylipaino liittyy masennukseen? Eikö asiat olekaan hyvin, kun on saanut syödäkseen ja on kehopositiivinen olo?
Voisit varmaan laihduttaa? Virtahepo :D Äkäinenkin vielä!
Ei tietenkään vaan olla ihan vaan hys hys. Ei diagnoosia, ei hoitosuunnitelmaa tmv. koska prinsessa hernep*rseelle olisi tullu paha mieli ja masennus.