Toisesta ketjusta poimittua: Kun nainen tekee miehelle aloitteen, tuloksena on suhde, jossa mies vain "tyytyy" naiseen

Vierailija kirjoitti:

Juttelin mieheni kanssa tästä. Hän sanoi, että moni mies ottaa vaan jonkun naisen siihen hoitamaan kotia ja tarjoamaan seksiä, vaikka ei olisi kiinnostunutkaan. Ihan normaali juttu.

Kun järkytyin, hän puolusteli miehiä sillä, että saahan se nainen siinä elatuksen. Minkä ihmeen elatuksen? Jos nainen maksaa kuluista puolet, se ei ole naisen elättämistä!

Huomautin tuosta, niin hän vain kohautti olkapäitään ja sanoi, että kai ne naiset siitä jotain saa, eihän ne muuten siinä pysyisi. 

Veti hiljaiseksi.  

Vetää tosiaankin. Miten voit edes kuvitella, että miehesi mielipide edustaa kaikkien miesten ajatuksia?

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan rumat naiset joutuvat edes pähkäilemään tällaisia asioita.

Kauniin naisen tarvitsee vain hymyillä kiinnostavalle miehelle ja katsoa silmiin, ja mies kyllä sen jälkeen lähestyy jos hän on kiinnostunut ja tilanne sallii. 

Itse olin nuorena ihan tavallisen näköinen tyttö. Olin hoikka, ei mitään naamavikaa, symmetriset kasvot, hyvä iho, isot silmät, pieni nenä, hyvät hampaat, luonnostaan pitkät ripset ja pitkä luonnonkihara tukka. Että mikä sitten on kauneutta? Kuitenkin monilla rumillakin naisilla on hyviä parisuhteita, joissa kaikki sujuu ja mieskin panostaa suhteeseen. Ei parisuhde voi pelkästään naisen ulkonäön varassa olla. Kyllä siinä täytyy olla rakkautta. 

Ja mullakin ne tyytyjämiehet kyllä sanoi sitä, että sä oot kaunis, mutta ne sanoi sen siinä alussa vain. Sen jälkeen kohtelu alkoi huonontua. Ikään kuin en saisi tuntea olevani kaunis kun hekään ei ole. Ja mua se asia ei kiinnostanut pätkän vertaa, ei mua kiinnosta se ettei mies oo nätti. KOHTELU. Se on se taikasana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En enää ihmettele miksi Suomessa ei ole parisuhteita entiseen malliin. Ei kyse ole tinderistä yms. vaan siitä että ihmiset analysoivat liikaa toisten motiiveja. Ennen ihastuttiin ja se johti rakastumiseen joka johti parisuhteeseen. Nykyään ei voi ihastuakaan ellei sitä ensin mietitä joka kantilta ja tehdä psykoanalyysi. Miten olisi jos miehet lähestyvät naisia ja naiset lähestyvät miehiä. Yksinkertaista eikö vain?

Juuri näin. Ihmisistä on tullut pelkureita. "Mutta...mutta... jos minä lähestyn vastakkaista sukupuolta, niin jotain voi mennä pieleen 😭". 

Niin voi mennä. Ihan sama riski oli olemassa 70-, 80-, ja 90-luvuillakin, ja siitä huolimatta sillon uskallettiin lähestyä vastakkaista sukupuolta. 

 

Mitä minä hyödyn siitä, että aloitteen tehdessäni saan mieheltä joko haukut tai vaihtoehtoisesti suhteen, jossa mies tyytyy minuun paremman puutteessa? En halua kokea enää kumpaakaan näistä. 

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ottaa naisen, jonka kokee olevan oman tasonsa alapuolella, miehellä ei ole oikeastaan mitään menetettävää. Ei haittaa vaikka nainen lähtisi menemään, koska pääsipähän eroon siitä rumiluksesta. Tapailussa saattaa olla kuitenkin muita etuja. Kiva on saada pillua, jota voi vetää paljaalla. Nainen luultavasti myös palvelee miestä ja maksaa miehen puolesta kuluja/laskuja, koska haluaa pitää miehen tyytyväisenä. Tutuille sitä naista ei viitsi näyttää, eikä edetä suhteessa mihinkään.

Tiedän, että tämä kuulostaa tosi karulta, mutta näin se menee.

Puhu vaan omasta puolestasi. Mä olen mies, enkä ikipäivänä suostuisi lähtemään tuollaiseen tapailuun. Miksi minä haluaisin panna rumaa naista, kumilla tai ilman? Mitä ihmettä minä tuollaisesta saisin, kuulostaa ihan kaamealta tilanteelta. 

 

Myönnätkö kuitenkin, että tällaista tapahtuu?

Vierailija kirjoitti:

Mies on se palkinto, joten tietenkin naisen pitää tehdä se aloite. 

Ei naisten perässä juosta. 

Itse en mitään muuta huoli kuin miehen, joka ns. juoksee minun perässäni - edellyttäen tietysti, että mies on minun mieleeni muutenkin, kuka tahansa ei todellakaan kelpaa. Koska niin se menee että jos mies tarpeeksi kiinnostavan naisen kohtaa, hän ei ole valmis riskeeraamaan että joku toinen ehtii napata naisen. Olen jo tapailuvaiheessa erityisen tarkka siitä, että mies vaikuttaa aidosti innostuneelta minusta ja on useammin se aloitteellinen osapuoli esimerkiksi tapaamisten suhteen. Jos minkäänlaista nihkeilyä ilmenee, lopetan jutun matalalla kynnyksellä, vaikka itselläni olisikin jo herännyt tunteita. Minulle on itsestään selvää, että mikäli joudun jahtaamaan miestä, en ole hänen ensimmäinen valintansa, enkä ole todellakaan kiinnostunut olemaan mikään varavaihtoehto. Olisi masokismia jäädä tuollaiseen vapaaehtoisesti roikotettavaksi. Koen ansaitsevani hieman parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies on se palkinto, joten tietenkin naisen pitää tehdä se aloite. 

Ei naisten perässä juosta. 

Itse en mitään muuta huoli kuin miehen, joka ns. juoksee minun perässäni - edellyttäen tietysti, että mies on minun mieleeni muutenkin, kuka tahansa ei todellakaan kelpaa. Koska niin se menee että jos mies tarpeeksi kiinnostavan naisen kohtaa, hän ei ole valmis riskeeraamaan että joku toinen ehtii napata naisen. Olen jo tapailuvaiheessa erityisen tarkka siitä, että mies vaikuttaa aidosti innostuneelta minusta ja on useammin se aloitteellinen osapuoli esimerkiksi tapaamisten suhteen. Jos minkäänlaista nihkeilyä ilmenee, lopetan jutun matalalla kynnyksellä, vaikka itselläni olisikin jo herännyt tunteita. Minulle on itsestään selvää, että mikäli joudun jahtaamaan miestä, en ole hänen ensimmäinen valintansa, enkä ole todellakaan kiinnostunut olemaan mikään varavai

Kuinka usein käy niin, että sellainen mies joka on sinun mieleesi, juoksee sinun perässäsi? Kerran vuodessa? Kerran puolessa vuodessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tuossa varmaankin totuuden siemen, vaikka karulta kuulostaakin. Miehenä tuntuu paremmalta, kun on itse tavoitellut ja "saalistanut" vähän naista. Jos lähestyminen tapahtuu täysin naisen taholta, niin se ei vaan tunnu ihan niin hyvältä. Ei ollut oma valinta.

Luonnossakin urokset lähestyvät naarasta.

Luonnon laki. Jahtaaminen luo jännitettä.

 

No eivät kyllä lähesty. Apinoilla koiraat käkkivät naaraiden läheisyydessä ja naaras tarjoaa itseään kiiman aikana. Sorkka- ja kavioeläimillä koiras lähestyy laumansa naarasta kiiman aikana, muutoin vahtii etteivät muut koiraat pääse lähelle laumaa. Kissaeläimillä naaras yleensä itse tunkee takalistonsa koiraan eteen ja koiraan vaivannäkö on minimaalinen. Norsuilla koiraslauma epätoivoisesti seuraa naaraslaumaa ja huolehtivat vain oma

 

Monilla nisäkkäillä naaraalla on kiima vain yhtenä päivänä vuodesta, joten vain silloin yksi onnekas uros pääsee panemaan. Ihmislaji on poikkeuksellinen siinä mielessä, että naaraita saattaa EHKÄ panettaa muunakin aikana kuin ovulaatioidessaan, mutta ihmisnaaraillakaan se ei tarkoita sitä, että naaraat on pers pystyssä huolimassa kenet tahansa. 

Meillä kun on ikävä kyllä tämä äly sotkemassa asioita. Ei me olla eläimiä, meillä on henkisyyskin ja tunteet. Enkä todellakaan suostu olemaan yhdenkään miehen panopatjana, jos se mies ei millään tavalla panosta minun hyvään olooni ja hyvinvointiini. Ei se pelkkä munan lykkiminen pilluun niin ihmeellistä ole. Ja kaikki se ehkäisypuolen hoito kaikkine kipuineen ja sivuvaikutuksineen, saati raskaana olo ja synnytys. Minkään tunneköyhän ääliön takia sitä kaikkea omalle keholleen rasitteeksi ota. 

Vastataan nyt viestiin 227 vaikka tähän, kun tuo lainaustoiminto on niin alkeellinen.

Ei se nyt ihan noin mennyt, että minä vain pelehdin ympäriinsä minusta kiinnostuneiden naisten kustannuksella. Kävin minä esimerkiksi myöhemmin treffeillä yhden naisen kanssa, jonka luokse olin ensin mennyt yöksi opiskelijabileistä. Todettiin käsittääkseni ihan yhdessä, että ei meistä paria tule, ollaan vain opiskelukavereita.

Erään toisen naisen kanssa kävin parikin kertaa treffeillä ilman että meillä olisi ollut fyysistä läheisyyttä, jonka jälkeen totesin, minulla ei ole sellaisia tunteita häntä kohtaan, että tapailua kannattaisi jatkaa. Hän suuttui minulle, kun näin ilmoitin, mutta laittoi sitten myöhemmin minulle viestiä ja kiitti rehellisyydestä.

Eli, oli sellaisia naisia, jotka olisivat minun kanssani halunneet enemmän, mutta minä tein kaikille heille selväksi, että minä en ole heistä sillä tavoin kiinnostunut, että meidän välille kehittyisi mitään vakavampaa. Joidenkin kanssa tämän asian tajusi heti, joidenkin kanssa vasta parin treffikerran jälkeen. 

 

Ja vastasin ensimmäisen kerran viestilläni siihen ketjussa olleeseen harmitteluun, että miehet eivät ilmoita sitä, jos heitä ei kiinnosta, vaan jäävät ja tyytyvät. Minähän en näin tehnyt vaan nimenomaan ilmoitin jokaiselle naiselle, että en ole kiinnostunut. En vedättänyt ketään, en leikkinyt kenenkään tunteilla vaan olin rehellinen.

Minä elin mielestäni täysin normaalia opiskelijaelämää, johon kuuluu opiskelun lisäksi juhlimista. En esimerkiksi mitenkään odotellut vaimoani, vaan ajattelin, että eiköhän minullekin löydy jossakin vaiheessa sellainen nainen, joka oikein kunnolla kolahtaa. Näin sitten kävikin.

 

Mutta sen vielä korjaan, että enhän minä tietenkään vaimoani vielä silloin rakastanut, kun hän minulle täysin yllättäen tunnusti tunteensa minua kohtaan. Olin hänestä kiinnostunut, mutta rakastuin häneen vasta sitten, kun tutustuttiin toisiimme paremmin. Olisihan meidänkin suhde voinut siinä treffailuvaiheessa kaatua, jos olisi vaikka paljastunut, että hän on luottotiedoton tai leikkaa varpaankyntensä pureskelemalla niitä.

"Kuinka usein käy niin, että sellainen mies joka on sinun mieleesi, juoksee sinun perässäsi? Kerran vuodessa? Kerran puolessa vuodessa?"

Ei ole toistaiseksi tapahtunut, tuskin olisin sinkku jos olisi tapahtunut. En kuitenkaan pidä ollenkaan mahdottomana että jossain vaiheessa tapahtuisi, koska melkoisen paljon on näitä perässä juoksijoita tähänkin saakka ollut. Miksei joku kerta voisi osua joku minulle mieleinen. Mutta jos ei tapahdu, sitten ei ja jatkan itsekseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan rumat naiset joutuvat edes pähkäilemään tällaisia asioita.

Kauniin naisen tarvitsee vain hymyillä kiinnostavalle miehelle ja katsoa silmiin, ja mies kyllä sen jälkeen lähestyy jos hän on kiinnostunut ja tilanne sallii. 

 

Itse olin nuorena ihan tavallisen näköinen tyttö. Olin hoikka, ei mitään naamavikaa, symmetriset kasvot, hyvä iho, isot silmät, pieni nenä, hyvät hampaat, luonnostaan pitkät ripset ja pitkä luonnonkihara tukka. Että mikä sitten on kauneutta? Kuitenkin monilla rumillakin naisilla on hyviä parisuhteita, joissa kaikki sujuu ja mieskin panostaa suhteeseen. Ei parisuhde voi pelkästään naisen ulkonäön varassa olla. Kyllä siinä täytyy olla rakkautta. 

Ja mullakin ne tyytyjämiehet kyllä sanoi sitä, että sä oot kaunis, mutta ne sanoi sen siinä alussa vain. Sen jälkeen kohtelu alkoi huonontua. Ikään kuin

No ethän sinä ollut tavallisen näköinen tyttö vaan kaunis tyttö. Nuoret tytöt/naiset muutenkin on yleensä suurin osa vähintään nättejä. Keski-ikäisenä suurin osa taas on taviksia. 

Vierailija kirjoitti:

Juttelin mieheni kanssa tästä. Hän sanoi, että moni mies ottaa vaan jonkun naisen siihen hoitamaan kotia ja tarjoamaan seksiä, vaikka ei olisi kiinnostunutkaan. Ihan normaali juttu.

Kun järkytyin, hän puolusteli miehiä sillä, että saahan se nainen siinä elatuksen. Minkä ihmeen elatuksen? Jos nainen maksaa kuluista puolet, se ei ole naisen elättämistä!

Huomautin tuosta, niin hän vain kohautti olkapäitään ja sanoi, että kai ne naiset siitä jotain saa, eihän ne muuten siinä pysyisi. 

Veti hiljaiseksi.  

En mä ainakaan "ottaisi" mitä se lie tarkoittaakaan. Ei voisi enempää mennä elämä hukkaan sellaisessa.

Vierailija kirjoitti:

"Kuinka usein käy niin, että sellainen mies joka on sinun mieleesi, juoksee sinun perässäsi? Kerran vuodessa? Kerran puolessa vuodessa?"

Ei ole toistaiseksi tapahtunut, tuskin olisin sinkku jos olisi tapahtunut. En kuitenkaan pidä ollenkaan mahdottomana että jossain vaiheessa tapahtuisi, koska melkoisen paljon on näitä perässä juoksijoita tähänkin saakka ollut. Miksei joku kerta voisi osua joku minulle mieleinen. Mutta jos ei tapahdu, sitten ei ja jatkan itsekseni.

Tähän kommenttiini lisään, että kiinnostun yleensäkin erittäin harvasta miehestä, koko elämäni aikana näitä on osunut kohdalle vain muutama. En siis edes kohtaa itseäni aidosti kiinnostavia miehiä joka vuosi. Tämä antaa ehkä vähän perspektiiviä asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kuinka usein käy niin, että sellainen mies joka on sinun mieleesi, juoksee sinun perässäsi? Kerran vuodessa? Kerran puolessa vuodessa?"

Ei ole toistaiseksi tapahtunut, tuskin olisin sinkku jos olisi tapahtunut. En kuitenkaan pidä ollenkaan mahdottomana että jossain vaiheessa tapahtuisi, koska melkoisen paljon on näitä perässä juoksijoita tähänkin saakka ollut. Miksei joku kerta voisi osua joku minulle mieleinen. Mutta jos ei tapahdu, sitten ei ja jatkan itsekseni.

Tähän kommenttiini lisään, että kiinnostun yleensäkin erittäin harvasta miehestä, koko elämäni aikana näitä on osunut kohdalle vain muutama. En siis edes kohtaa itseäni aidosti kiinnostavia miehiä joka vuosi. Tämä antaa ehkä vähän perspektiiviä asiaan.

Onko nämä kaikki siis vapaita vai luetaanko varatutkin

"Siis mies ihan suoraan sanoi sinulle alussa, että hän on aiemmin valinnut kumppanit ulkonäön perusteella, mutta päätti nyt kokeilla jotain muuta? Mies siis käytännössä jo tunnusti heti alkuun, että ei edes pidä sinua hyvännäköisenä.

Ei mikään ihme, ettei hän halua seksiä kanssasi. En minäkään haluaisi seksiä ihmisen kanssa, joka ei ole hyvännäköinen. Tuskin kukaan muukaan haluaa."

Kyllä.

Ja minullakin mies muutti asumaan omistusasuntooni.

Monien kommentit täällä kuulostavat tutuilta.

Mies ei ole koskaan esim tarjonnut minulle ruokaa ravintolassa tai antanut hienoja lahjoja, kuten joillain. Kun olemme matkustaneet, minm olen maksanut matkan miehellekin.

Tätä ei kehtaa tunnustaa kuin anonyymisti, niin säälittävää se on.

On tämä vauvapalsta täynnä paskaa. Parempi vaan pysyä pois täältä.

t. Onnellisessa parisuhteessa oleva

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kuinka usein käy niin, että sellainen mies joka on sinun mieleesi, juoksee sinun perässäsi? Kerran vuodessa? Kerran puolessa vuodessa?"

Ei ole toistaiseksi tapahtunut, tuskin olisin sinkku jos olisi tapahtunut. En kuitenkaan pidä ollenkaan mahdottomana että jossain vaiheessa tapahtuisi, koska melkoisen paljon on näitä perässä juoksijoita tähänkin saakka ollut. Miksei joku kerta voisi osua joku minulle mieleinen. Mutta jos ei tapahdu, sitten ei ja jatkan itsekseni.

Tähän kommenttiini lisään, että kiinnostun yleensäkin erittäin harvasta miehestä, koko elämäni aikana näitä on osunut kohdalle vain muutama. En siis edes kohtaa itseäni aidosti kiinnostavia miehiä joka vuosi. Tämä antaa ehkä vähän perspektiiviä asiaan.

Onko nämä kaikki siis vapaita vai luetaanko varatutkin

Vapaita. En ole koskaan kiinnostunut varatuista, en osaa katsoa heitä sillä tavalla.

Jos ei saa parempaa miestä, niin silloin se on tyytyminen siihen mieheen, kuka naisen huolii. Ihan samalla tavalla tämä toimii miehillä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei saa parempaa miestä, niin silloin se on tyytyminen siihen mieheen, kuka naisen huolii. Ihan samalla tavalla tämä toimii miehillä.

Ero on siinä, että nykyään yhä useampi nainen pärjää ja valitsee olla kokonaan ilman miestä, kuin että tyytyisi, saati haluaisi olla se johon tyydytään. Näin myös minä.

t. Se kolmesta suhteesta kirjoittanut.

Vierailija kirjoitti: 

Kuinka usein käy niin, että sellainen mies joka on sinun mieleesi, juoksee sinun perässäsi? Kerran vuodessa? Kerran puolessa vuodessa?

Jahas, tämä kommentti nyt ainakin on tyytyjän käsialaa. Joku pitää koko ajan olla, ja ajatus puolesta vuodesta tai vuodesta, saati sitten pidemmästä ajasta ilman naisen haaroväliä saa paniikin aikaan? Ihan sama, että kuka se nainen on?

Baarissa kun katsoo näitä aloitteita tekeviä miehiä, niin ei minulle heistä paista kyllä ensimmäisenä luotettavuus ja haave parisuhteen pitkästä kestosta. Mut toki se on oma valinta, jos haluaa rajata valikoimansa heihin. Tinderissä lienee se ja sama kuka sen ekan viestin kirjoittaa. Jos taas kumpikaan näistä ei ole vaihtoehto ja toivoo vakavissaan olevan miehen aloitetta, niin onnea matkaan.