Olivatko lukiota 1990-luvulla käyneiden oppimistulokset parempia kuin tämän päivän lukiolaisten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin lukion 90-luvun alussa. Silloin kirjoitettiin todella paljon kalvolta vihkoon reaaliaineissa. Muutama "vanhan koulukunnan" opettaja myös kuulusteli tunnin alussa edellisellä tunnilla läpikäydyt asiat. Kolmen vuoden aikana pidin yhden puheen, kaksi esitelmää ja tein yhden tutkielman. Hieman eri meininki kuin nykylukiolaisilla...

Tarkoitatko siis, että nykyään ei tehdä esitelmiä ja tutkielmia vai että nykyään niitä tehdään liikaa?

Minun käsittääkseni niitä tehdään nykyään paljon. Samoin kuin ryhmätöitä ja projekteja. No, siinä sitten totutellaan nykyajan työelämäänkin sitten. 

On.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin lukion 90-luvun alussa. Silloin kirjoitettiin todella paljon kalvolta vihkoon reaaliaineissa. Muutama "vanhan koulukunnan" opettaja myös kuulusteli tunnin alussa edellisellä tunnilla läpikäydyt asiat. Kolmen vuoden aikana pidin yhden puheen, kaksi esitelmää ja tein yhden tutkielman. Hieman eri meininki kuin nykylukiolaisilla...

Tarkoitatko siis, että nykyään ei tehdä esitelmiä ja tutkielmia vai että nykyään niitä tehdään liikaa?

Minun käsittääkseni niitä tehdään nykyään paljon. Samoin kuin ryhmätöitä ja projekteja. No, siinä sitten totutellaan nykyajan työelämäänkin sitten. 

Ja niinkuin aina, kun tehdään vaikka 4-hengen ryhmätyö, joku sluibaa sen ja pääsee läpi kolmen muun ansiosta. 

Mainitusta ikäluokasta, ehkä, noin kolmasosa valitsi lukion. He edustivat peruskoulussa sitä joukkoa, jota pidettiin sopivana jatko-opintoihin. Heistäkin osa reputti kirjoituksissa. lukion valitsee nyt yli puolet ikäluokasta. Sen perusteella lukiossa on enemmän joukkoa, joka ei olisi pärjännyt 90-luvun vaatimustasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävin lukion 90-luvun alussa. Silloin kirjoitettiin todella paljon kalvolta vihkoon reaaliaineissa. Muutama "vanhan koulukunnan" opettaja myös kuulusteli tunnin alussa edellisellä tunnilla läpikäydyt asiat. Kolmen vuoden aikana pidin yhden puheen, kaksi esitelmää ja tein yhden tutkielman. Hieman eri meininki kuin nykylukiolaisilla...

Tarkoitatko siis, että nykyään ei tehdä esitelmiä ja tutkielmia vai että nykyään niitä tehdään liikaa?

Minun käsittääkseni niitä tehdään nykyään paljon. Samoin kuin ryhmätöitä ja projekteja. No, siinä sitten totutellaan nykyajan työelämäänkin sitten. 

Helpottaa mukavasti opettajan työtä, kun voi jakaa opetusryhmän harjoitustyömäärän neljällä. Samalla joukon kehnoimmat lipsahtavat kätevästi läpi siivilästä, usein oppimatta mitään. Osa opetustaakasta kaatuu väistämättä ryhmänvetäjän harteille, eli joko teet ryhmätyön hyvin tai omakin arvosana kärsii.

Vierailija kirjoitti:

Mainitusta ikäluokasta, ehkä, noin kolmasosa valitsi lukion. He edustivat peruskoulussa sitä joukkoa, jota pidettiin sopivana jatko-opintoihin. Heistäkin osa reputti kirjoituksissa. lukion valitsee nyt yli puolet ikäluokasta. Sen perusteella lukiossa on enemmän joukkoa, joka ei olisi pärjännyt 90-luvun vaatimustasolla.

Naulan kantaan!

Ja niinkuin aina, kun tehdään vaikka 4-hengen ryhmätyö, joku sluibaa sen ja pääsee läpi kolmen muun ansiosta

 

Yleensä kai sen työn tekee pääasiallisesti yksi tai kaksi ryhmästä. Opettajat naureskelevat itse että kaikki saavat siitä ryhmätyöstä paljon: heikoimmat onnistumisen kokemuksia kun ovat saaneet värittää posterin reunoja ja vahvimmat tekijät hyvää perehdytystä tiimityöhön työelämää varten. 😃

Lukion kurssien arvosanoilla ei ole oikeastaan mitään väliä, ainakaan niissä aineissa, joita ei kirjoita. Osan numeroista voi vaihtaa S-merkinnöiksi ja eipä sitä päättötodistuksen keskiarvoa kysytä enää edes AMKiin. Suuren osan kursseja voi vetää siis oikeasti Googlen avulla viitosella läpi ja nelosiakin saa olla kolmannes. Hieno systeemi!

Vierailija kirjoitti:

Lukion kurssien arvosanoilla ei ole oikeastaan mitään väliä, ainakaan niissä aineissa, joita ei kirjoita. Osan numeroista voi vaihtaa S-merkinnöiksi ja eipä sitä päättötodistuksen keskiarvoa kysytä enää edes AMKiin. Suuren osan kursseja voi vetää siis oikeasti Googlen avulla viitosella läpi ja nelosiakin saa olla kolmannes. Hieno systeemi!

Minä olen saanut 3 stidenpiä eri säätiöiltä lukion jälkeen. Niihin kaikkiin hakemuksiin laitoin lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Mainitusta ikäluokasta, ehkä, noin kolmasosa valitsi lukion. He edustivat peruskoulussa sitä joukkoa, jota pidettiin sopivana jatko-opintoihin. Heistäkin osa reputti kirjoituksissa. lukion valitsee nyt yli puolet ikäluokasta. Sen perusteella lukiossa on enemmän joukkoa, joka ei olisi pärjännyt 90-luvun vaatimustasolla.

Tai sitten vain esim ammattikoulun heikennykset ovat tehneet lukiosta houkuttavamman suuremmalle osalle. Voi olla, että aikanaan reputtaneet on valinneet väärin, mutta moni amis olisi pärjännyt ennen myös lukiossa, mutta ei ole kokenut sille tarvetta. 

Vierailija kirjoitti:

Lukion kurssien arvosanoilla ei ole oikeastaan mitään väliä, ainakaan niissä aineissa, joita ei kirjoita. Osan numeroista voi vaihtaa S-merkinnöiksi ja eipä sitä päättötodistuksen keskiarvoa kysytä enää edes AMKiin. Suuren osan kursseja voi vetää siis oikeasti Googlen avulla viitosella läpi ja nelosiakin saa olla kolmannes. Hieno systeemi!

Hieno systeemi, jos haluamme, että lukiolaiset eivät tiedä juuri mistään mitään.

Lukion idea on perinteisesti ollut tuottaa laajaa yleissivistystä. Nykyään lukion laajasta yleissivistävyydestä ei ole tietoakaan.

Vierailija kirjoitti:

Lukion kurssien arvosanoilla ei ole oikeastaan mitään väliä, ainakaan niissä aineissa, joita ei kirjoita. Osan numeroista voi vaihtaa S-merkinnöiksi ja eipä sitä päättötodistuksen keskiarvoa kysytä enää edes AMKiin. Suuren osan kursseja voi vetää siis oikeasti Googlen avulla viitosella läpi ja nelosiakin saa olla kolmannes. Hieno systeemi!

Jaa. Mielestäsi ei ole tarpeen hallita sellaisia aineita, joita ei kirjoita? Kovin jää ohueksi oppi sitten. Ei kuulosta järkevältä näkemykseltä ollenkaan.

Olen työskennellyt 15 vuotta lukiossa äidinkielenopettajana, ja ainakin lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa on tapahtunut tänä aikana selvä notkahdus. Lukion aloittavista ehkä yksi viidestä kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti. Enemmistön tuottama teksti on äidinkielen sijaan kuin suomea vieraana kielenä opiskelleen. Koska oppiminen perustuu pitkälti lukemiseen ja kirjoittamiseen, heijastuvat puutteet näissä taidoissa moniin, ellei kaikkiin, oppiaineisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Lukion kurssien arvosanoilla ei ole oikeastaan mitään väliä, ainakaan niissä aineissa, joita ei kirjoita. Osan numeroista voi vaihtaa S-merkinnöiksi ja eipä sitä päättötodistuksen keskiarvoa kysytä enää edes AMKiin. Suuren osan kursseja voi vetää siis oikeasti Googlen avulla viitosella läpi ja nelosiakin saa olla kolmannes. Hieno systeemi!

Toisaalta, jos vaivautuu käymään tunneilla, saa puoliväkisinkin kasin. Poislukien pitkä matematiikka, fysiikka, kemia ja kielet. Niissä joutuu oikeasti ymmärtämään ja soveltamaan jollain tapaa oppimaansa.

Vierailija kirjoitti:

Olen työskennellyt 15 vuotta lukiossa äidinkielenopettajana, ja ainakin lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa on tapahtunut tänä aikana selvä notkahdus. Lukion aloittavista ehkä yksi viidestä kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti. Enemmistön tuottama teksti on äidinkielen sijaan kuin suomea vieraana kielenä opiskelleen. Koska oppiminen perustuu pitkälti lukemiseen ja kirjoittamiseen, heijastuvat puutteet näissä taidoissa moniin, ellei kaikkiin, oppiaineisiin. 

Tuo varmaan onkin suuria ja selkeitä muutoksia. Tänä päivänä suomen kielen sanavarasto voi olla paljonkin heikompi lukemattomuuden (kirjallisuus) vuoksi ja englannin kielen taito huomattavasti parempi pelien, viihdepalveluiden ja internetin kautta. Itse olen vielä sitä sukupolvea, joka luki monta kirjaa viikossa, vaikka yläkouluikäisenä kotona oli myös mikrotietokone.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen työskennellyt 15 vuotta lukiossa äidinkielenopettajana, ja ainakin lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa on tapahtunut tänä aikana selvä notkahdus. Lukion aloittavista ehkä yksi viidestä kirjoittaa selkeästi ja sujuvasti. Enemmistön tuottama teksti on äidinkielen sijaan kuin suomea vieraana kielenä opiskelleen. Koska oppiminen perustuu pitkälti lukemiseen ja kirjoittamiseen, heijastuvat puutteet näissä taidoissa moniin, ellei kaikkiin, oppiaineisiin. 

Tuo varmaan onkin suuria ja selkeitä muutoksia. Tänä päivänä suomen kielen sanavarasto voi olla paljonkin heikompi lukemattomuuden (kirjallisuus) vuoksi ja englannin kielen taito huomattavasti parempi pelien, viihdepalveluiden ja internetin kautta. Itse olen vielä sitä sukupolvea, joka luki monta kirjaa viikossa, vaikka yläkouluikäisenä kotona oli myös mikrotietokone.

Se, että lukeminen arjessa on vähentynyt, näkyy monella tavalla. Sanavarasto on tosiaan heikompi. Yllätyn lähes päivittäin huomatessani, miten tavanomaisina pitämäni sanat voivat olla nuorille vieraita. Kun ei tiedetä jotain sanaa, keksitään itse sana, joka on vähän sinnepäin. Tästä on hyvä esimerkki parin vuoden takainen ylioppilaskoe, jonka teemana oli onnellisuus. Hämmästyttävän moni kirjoitti "epäonnellinen" sen sijaan, että olisi käyttänyt sanaa "onneton". Lause- ja virkerakenteissa on isoja puutteita. Tyypillisesti lauseita ketjutetaan pitkiksi virkkeiksi pikaviestikielen tapaan. Virke saatetaan aloittaa pienellä kirjaimellä.

Lukivaikeusdiagnoosit ovat yleistyneet urani aikana valtavasti. Tällä hetkellä lukiossa, jossa työskentelen, noin kolmasosalla opiskelijoista on erityisopettajan toteama lukivaikeus. Uskon, että osa diagnooseista johtuu siitä, että ei ole tottunut lukemaan ja kirjoittamaan, eikä synnynnäisestä ominaisuudesta. Käytetyillä kriteereillä, kuten lukunopeutta testaamalla, näitä ei pysty luotettavasti erottamaan toisistaan. Usein niille, jotka diagnoosin saavat, tarjotaan tukitoimena mahdollisuutta kuunnella äänikirjoja painettujen kirjojen lukemisen sijaan. Tämä on taitojen kehittymisen näkökulmasta tietysti karhunpalvelus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion kurssien arvosanoilla ei ole oikeastaan mitään väliä, ainakaan niissä aineissa, joita ei kirjoita. Osan numeroista voi vaihtaa S-merkinnöiksi ja eipä sitä päättötodistuksen keskiarvoa kysytä enää edes AMKiin. Suuren osan kursseja voi vetää siis oikeasti Googlen avulla viitosella läpi ja nelosiakin saa olla kolmannes. Hieno systeemi!

 

Jaa. Mielestäsi ei ole tarpeen hallita sellaisia aineita, joita ei kirjoita? Kovin jää ohueksi oppi sitten. Ei kuulosta järkevältä näkemykseltä ollenkaan.

Et sitten ymmärtänyt ivaa?

Vierailija kirjoitti:

Mainitusta ikäluokasta, ehkä, noin kolmasosa valitsi lukion. He edustivat peruskoulussa sitä joukkoa, jota pidettiin sopivana jatko-opintoihin. Heistäkin osa reputti kirjoituksissa. lukion valitsee nyt yli puolet ikäluokasta. Sen perusteella lukiossa on enemmän joukkoa, joka ei olisi pärjännyt 90-luvun vaatimustasolla.

Ja nyt hallitus ohjaa lisää väkeä korkeakouluttumaan, kun suomalaisia ei haluta enää ammattikouluttaa suorittavan työn tekijöiksi. Niihin haetaan tekijät itäisiltä ja eteläisiltä mailta. Ammattikoulutusta ajettiin alas Sipilän hallituksen aikana, jolloin opettajia vähennettiin ja ammattikoululaiset joutuivat ns itesohjautuvaan opiskeluun. Tämä hallitus jatkaa samaa linjaa. Kaikista ei vaan ei ole lukuhenkilöiksi ja kun ei koulutusmahdollisuuksia ole, tulevaisuus on kurja. Nuorten huumekuolemat ovat jo kasvaneet räjähdysmäisesti. Varmasti siihen on monia syitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion kurssien arvosanoilla ei ole oikeastaan mitään väliä, ainakaan niissä aineissa, joita ei kirjoita. Osan numeroista voi vaihtaa S-merkinnöiksi ja eipä sitä päättötodistuksen keskiarvoa kysytä enää edes AMKiin. Suuren osan kursseja voi vetää siis oikeasti Googlen avulla viitosella läpi ja nelosiakin saa olla kolmannes. Hieno systeemi!

 

Jaa. Mielestäsi ei ole tarpeen hallita sellaisia aineita, joita ei kirjoita? Kovin jää ohueksi oppi sitten. Ei kuulosta järkevältä näkemykseltä ollenkaan.

Esim uskonto on aivan turha oppiaine. Niitä satuja ei tarvitse kukaan. En hankkinut lukiossa edes kirjoja noille kursseille

"Kyllä niitä vain opetettiin. Kirjoitukset on ihan eri asia."

Eli suomeksi Fourier-muunnoksia ja muita oli opetettu koulukohtaisella kurssilla opettajan kiinnostuksen mukaan eikä aiheet kuuluneet valtakunnalliseen lopsiin. Näin vähän ajattelinkin.